|
|
|
Hankekoodi: A71955
Hankkeen nimi: Biotalouden liiketoimintakärjet - tutkimuksesta liiketoimintaan
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Kokkolanseudun Kehitys Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1798904-6
Jakeluosoite: Ristirannankatu 1
Puhelinnumero: (06) 824 3400
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: http://www.kosek.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PESOLA ANNE MAARIT
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.pesola(at)kosek.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7809097
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on luoda liiketoimintamalleja ja rakentaa konsortio, joka voi jalostaa biomassasta uusia vientituotteita; katalyyttejä ja kemikaaleja
Liiketoimintakärkenä hankkeessa on epäorgaanisen kemianteollisuuden ja biotalouden rajapinta
Hankkeen taustalla on seuraavat faktat: Keski-Pohjanmaalla metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan ja myös harvennushakkuita voidaan lisätä. Kalajokilaakson, Lestijokilaakson, Perhonjokilaakson sekä Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla on saha- ja rakennus- sekä puusepänteollisuutta, joka tuottaa lähes 500.000 m3/v haketta ja purua. Kokkolassa sijaitsee Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskittymä Kokkola Industrial Park KIP (www.KIP.fi). Kokkola Industrial Parkin (KIP) alueen yritykset, yhteensä 70, ovat investoineet 5 vuodessa 413 miljoonaa euroa. Suurteollisuusalue työllistää 2 200 ihmistä, työpaikkalisäys vuodesta 2010 on ollut 10 prosenttia eli 200 uutta työpaikkaa. Alueen yritysten liikevaihto oli vuonna 2014 lähes 1,2 miljardia euroa. Viennin vuotuinen arvo nousi 1,1 miljardiin euroon, mikä oli 5,3 prosenttia Suomen kemian- ja metalliteollisuuden viennistä. Tiedot käyvät ilmi Kokkolanseudun Kehitys Oy:n KOSEKin tilaamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suurteollisuusalueen vaikuttavuutta.
Kokkolan suurteollisuusalue on jo nykyisellään toimiva teollinen symbioosi, joka tarjoaa hyvän rajapinnan integroida biojalostuksen liiketoimintaa osaksi kemian klusteria. Pitkän aikavälin tavoitteemme on:
• Lisätä alueellisen puualan ja paikallisen teollisuuden synergioita yhdistämällä biojalostus osaksi kemian klusteria ja sitä kautta lisätä kestävää kemikaalituotantoa ja vähentää riippuvuutta uusiutumattomista polttoaineista
• Uusien biopohjaisten kemikaalien ja kemiantuotteiden kehittäminen ja valmistaminen
• Materiaalitehokkuuden parantaminen käyttämällä hiilidioksidia raaka-aineena hiilen aktivoinnissa
Biotalouden liiketoimintakärjet ja ekosysteemit –rahoituksen tuella on tarkoitus rakentaa arvoketjut ja koota yritykset klusterin rakenmiseksi.
Aiheesta pisimmälle tehty selvitys on vuosina 2014-2015 Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen soveltavan kemian tutkimusryhmän (Oulun ja Jyväskylän yliopistot) ja VTT:n tekemä Prechem-selvitys, jonka rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Selvityksen mukaan Kokkolan suurteollisuusalueella käytettävää raskasta polttoöljyä voidaan korvata kaasutuksen kautta tuotettavalla energialla, ja siten vähentää riippuvuutta fossiilisesta polttoaineesta. Raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi puuta, jonka vuotuinen kasvu Keski-Pohjanmaalla ylittää puunkäytön 300 000 m3:llä. Lisäksi tehdasalueen jätelämpö soveltuu tarvittaessa biomassan kuivaukseen. Tehdasalueella tuotettavia epäorgaanisia kemikaaleja (mm. koboltti- ja sinkkiyhdisteet,) ja sivutuotteita voidaan käyttää sorbenttina kaasun puhdistuksessa ja katalyyttien regeneroinnissa sekä uusien tuotteiden valmistukseen (kuva 1). Uusista tuotteista mainittakoon mm FT-synteesin lopputuotteet kuten olefiinit ja FT-diesel sekä niiden valmistukseen soveltuvat koboltti- ja rautaprekursorit. Kaasutuksen jäännöshiili voidaan myös muokata uusiksi tuotteiksi, helpoimmin aktivoimalla siitä veden- ja kaasunpuhdistukseen soveltuvaa aktiivihiiltä. Aktiivihiilellä on Suomessa laajat ja tunnetut markkinat, ja sitä ei valmisteta Suomessa. Hiilijäännöstä voidaan muokata myös korkeamman lisäarvon käyttökohteisiin, kuten anodihiileksi litiumioniakkuihin ja katalyyttitukiaineeksi.
Biojalostamon integrointi osaksi kemian klusteria (lähde: Prechem – hankkeen esiselvitysraportti).
Ekosysteemin keskeiset toimijat
Ekosysteemin kehittäjätaho on vuonna 2006 perustettu Kokkolan Suurteollisuusalue yhdistys ry (KIP ry). Sen jäsenenä on 18 teollista yritystä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää alueella toimivien yritysten välistä yhteistyötä sekä luoda synergiaa ja sitä kautta tehokkuutta. Toiminta edesauttaa myös alueelle sijoittuvien yritysten toiminnan käynnistämistä. KIP ry on aktiivisesti mukana kehittämis- ja aluemarkkinointiyhteistyössä ja on European Chemical Site Promotion Platformin (ECSPP) jäsen. (www.ecspp.org). Suurteollisuusalueen vieressä sijaitseva ja pääradan varteen sijoittuva Kokkolan syväsatama on tonnimäärältään Suomen kolmanneksi suurin ja Suomen suurin raaka-aineita käsittelevä satama. Suurteollisuusalue sijaitsee keskellä hyvin vahvaa luonnonvara-alan ja alkutuotantoaluetta., ja Keski-Pohjanmaalla onkin poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet toteuttaa älykästä luonnonvarataloutta kannattavassa mittakaavassa.
Ekosysteemin muut toimijat ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius taustayliopistoineen (Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot), Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus, Centria-ammattikorkeakoulu, LUOVA-verkosto, sekä alueella toimivat elinkeinoyhtiöt. Toimijat taustaorganisaatioineen muodostavat alueelle KEMIAN JA BIOTALOUDEN OSAAMISKESKITTYMÄN, jonka volyymi Kokkolassa on n. 150 henkilöä, joista reilu kolmannes tohtoreita. Osaava, relevantti tutkimus-, kehitys- ja koulutuskokonaisuus tukee kysyntälähtöisesti alueen yrityksiä ja tuo alueelle kansainvälistä osaamista. Mm. Soveltavan kemian tutkimusryhmä on osa Oulun yliopiston yli 100 tutkijan biotalouden tutkijayhteisöä. Käynnissä olevien julkisrahoitteisten TKI-hankkeiden salkku on noin 10M€.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat biomassojen tuottajat, logistiikka-alan yritykset, potentiaaliset laitosoperaattorit, teknologian toimittajat, teollisessa symbioosissa olevat yritykset, lopputuotteiden käyttäjät ja -jatkojalostajat eli koko arvoketjussa olevat yritykset.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat muut infra-alueen yritykset, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot, rahoittajat ja muut intressiryhmät. Hankkeen kumppaneina ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, KIP ry, Centria, Pohjanmaan kauppakamari ja Keski-Pohjanmaan yrittäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 98 174
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 94 121
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 140 250
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 134 459
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kokkolan, Kaustisen
Kunnat: Kokkola, Veteli, Kaustinen, Kannus, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Halsua
Jakeluosoite: Ristirannankatu 1
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 10 |
| Biopohjaiset liikennepolttoaineet, muovit ja energia ovat erittäin todennäköiset lopputuotteet, joita uudesta biojalostamosta voisi tulla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 10 |
| Biopohjaiset liikennepolttoaineet, muovit ja energia ovat erittäin todennäköiset lopputuotteet, joita uudesta biojalostamosta voisi tulla. Nämä pienentävät merkittävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 5 |
| Biopohjaiset liikennepolttoaineet, muovit ja energia ovat erittäin todennäköiset lopputuotteet, joita uudesta biojalostamosta voisi tulla. Nämä tehostavat viljellyn kasvin käyttöä, ja näin edistävät luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 5 |
| Biopohjaiset liikennepolttoaineet, muovit ja energia ovat erittäin todennäköiset lopputuotteet, joita uudesta biojalostamosta voisi tulla. Nämä vähentävät vesien saastumista sekä kasvihuonekaasujen muodostumista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei kohdistu Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 8 |
| Biopohjaiset liikennepolttoaineet, muovit ja energia ovat erittäin todennäköiset lopputuotteet, joita uudesta biojalostamosta voisi tulla. Hanke parantaa materiaalien kierrätystä ja biomassapohjaisten jätteiden käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 9 |
| Biopohjaiset liikennepolttoaineet, muovit ja energia ovat erittäin todennäköiset lopputuotteet, joita uudesta biojalostamosta voisi tulla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 9 |
| Biopohjaiset liikennepolttoaineet, muovit ja energia ovat erittäin todennäköiset lopputuotteet, joita uudesta biojalostamosta voisi tulla. Tavoitteena on biotalouden ja kemian teollisuuden yhdistäminen ja näin kestävä kehittäminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| Hankkeen tuotoksena voi syntyä myös innovaatioita ja aineettomia oikeuksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Hanke tutkii myös logistisesti ekologisimmat vaihtoehdot alku- ja lopputuotteiden liikuttamiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| Biopohjaiset liikennepolttoaineet, muovit ja energia ovat erittäin todennäköiset lopputuotteet, joita uudesta biojalostamosta voisi tulla. Ne edistävät pitkällä tähtäimellä myös hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 3 |
| Hanke on tasa-arvoinen eli hyödyt kohdistuvat kaikkiin ihmisryhmiin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 3 |
| Hanke on tasa-arvoinen eli hyödyt kohdistuvat kaikkiin ihmisryhmiin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hanke tuottaa ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja biojalostamon rakentamiseksi. | ||
Keski-Pohjanmaan alueella on jo vahva, toimiva ja monella tavalla uniikki kemian ja biotalouden profiili, joka on esitetty Euroopan Komissiolle vuonna 2014. Aluella on tällä hetkellä korkea tuottavuusaste ja viennin osuus asukasta kohden on korkein koko Suomessa. Kokkolan suurteollisuusalue (KIP) on Pohjois-Europan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä, joka tarjoaa sopivan infrarakenteen myös täysikokoiselle biojalostamolle. Tämän hankkeen tavoitteena oli määritellä alueelle sopivat liiketoimintakärjet ja laatia alustava suunnitelma täysikokoisen biojalostamon rakentamiseksi.
Hanke toteutettin markkinalähtöisesti ja ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla kartoitettiin lähes 50 eri vaihtoehtoa, sisältäen arviot ja laskelmat myös raaka-aineiden saatavuudesta ja hinnasta. Arvioinneissa huomiotiin myös kaikki käynnissä olevat alueelliset hankkeet puubiomassan jatkojalostuksesta.
Tehty ulkopuolinen selvitys osoitti selvästi, että kysyntä teollisesta sokerista on vahvassa nousussa kun johtava bioteollisuus etsii puhdasta raaka-ainetta esim. muovipullojen, maalien, lelujen ja pakkauksien valmistukseen. Lopputuloksena todettiin että Kokkolan tulisi keskittyä teollisen sokerin valmistukseen puubiomassasta ja aktiivisesti hakeutua Euroopan alueella toimivien ekosystemien partneriksi. Tämä toteutettiin liittymällä käynnissä olevaan EU-Horizon 2020/Bioforeverver-hankkeessen, joka on kartoittanut sopivia sijoituspaikkoja ja partnereita uuden biojalostamokonseptin toteuttamiseksi.
Hankkeen lyhytaikaisia tavoitteita uusien bioalan yrityksien ja työpaikkojen toteuttamiseksi ei saavutettu, mutta hankkeen aikana on luotu suora yhteys toimiviin eurooppalaisiin ekosysteemeihin ja käsillä on selvä suunnitelma täysikokoisen biojalostamon rakentamiseksi Kokkolan suurteollisuusalueella 2022. Hankkeen pitkäaikaikainen tavoite on siten saavutettu, mikä avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden kehittämiselle.