Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71969

Hankkeen nimi: Vähähiilinen matka- ja palveluketju

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tredea Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2252888-5

Jakeluosoite: Kelloportinkatu 1 B

Puhelinnumero: 040 631 9211

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://businesstampere.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: AALTO MARJA MAIRE ANNELI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtaja, lentoliikenteen kehitys

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.aalto(at)tredea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 631 9211

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vähähiilisen ja energiataloudellisen matkustuksen edistäminen eri matka- ja palveluketjujen kautta on olennainen osa ilmastomuutoksen vastaisessa työssä. Hankkeen tavoitteena on luoda hiilineutraalimpaan liikkumiseen tähtäävä toimintamalli, jossa tavoitteena on mm. uusia informaatioteknologiaratkaisuja hyödyntäen sekä matkaketjuja muodostaen joukkoliikenteen parempi ja tehokkaampi hyväksikäyttäminen.

Hankkeessa pilotoidaan käytännön toimin yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa uusia informaatioteknologian välineitä osana matkustamista, yhdistämällä matkustusmuotoja sekä palveluketjun eri osa-alueita saman palvelualustan yhteyteen. Toimintamallien ja menettelytapojen kehittäminen tapahtuu suunnittelun sekä käytännön konkreettisien toimien kautta. Hankkeessa tutkitaan olemassaolevat sovellutukset, jotka tällä hetkellä toimijoilla on joko käytössä tai kehitteillä sujuvaan matkustukseen liittyen. Tavoite on löytää toimintamalli, joka yhdistää eri järjestelmät toimivaksi kokonaisuudeksi ja edesauttaa joukkoliikenteen käyttöä. Tavoitteena on löytää vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen liikkumiseen tähtäävä malli, joka sujuvoittaa joka päiväsitä liikkumista eri liikennemuodot yhdistäen. Hankkeessa verkostoidutaan liikenne- ja matkailuyritysten, kuntien, kaupunkien ja maakuntaliiton toimijoiden kanssa.

Tavoitteena on yksityisautoilun merkittävä väheneminen ja matkustajavirtojen siirtyminen julkisen liikenteen verkkoon vuoteen 2020 mennessä, siten että vähintään puolet Tampere-Pirkkalan lentoasemalta lentomatkalle lähtevistä matkustajista käyttävät ensisijaisena kulkuneuvonaan julkista liikenneverkostoa (matkaketjua).

Järjestelmien suunnittelu, konseptointi ja pilotointi sekä toimijoiden saaminen yhteistyöhön on oleellista, jotta matkustaminen syrjäisemmiltäkin seuduilta olemassa olevaa liikenneverkostoa hyväksi käyttäen mahdollistuu hankkeen kautta. Tavoitteena on helppo, sujuva ja nopea tapa matkustaa, asiakkaan voidessa mm. lähtöselvittää itsensä lennolle, ostaa lippunsa etukäteen yksinkertaisesti netistä tai mobiilisti koko tarvitsemalleen matkalle sekä liittää siihen haluamiaan lisäpalveluita osana matkakokonaisuutta.

Saavutetuista ekologisista ja taloudellisista hyödyistä tiedotetaan ja hankkeen kohteet toimivat esimerkkinä motivoiden muita sisä-Suomen kuntia sekä yrityksiä toteuttamaan vastaavia toimenpiteitä. Globaali ilmastomuutos on erityisesti kansainvälisessä ilmailussa merkittävä osa-alue, johon kiinnitetään erityistä huomiota. Yksi tavoite on olla osa tätä kansainvälistä yhteistyötä ja saada laaja kansainvälinen näkyvyys toimialalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
a) kunnat ja kaupungit Pirkanmaalla
b) kunnat ja kaupungit keskisen ja läntisen Suomen alueella
c) matkailu- ja liikenneyritykset, jotka omissa toimissaan ovat merkittävässä asemassa vähähiilisyyttä edistävien toimien käyttöön saattamisessa.

Alueellinen lentoliikenteen kehitysohjelma on merkittävä yksi konkreettinen matkaketjun osa (mm. raideliikenne), jota erillisessä projektissa nyt edistetään. Tähän projektiin ovat sitoutuneet kaikki kaupunkiseudun kunnat. Tämän haettavan hankkeen avulla selvitetään koko matkaketjun kehittämisen keinoja, jotka liitetään osaksi Tampere-Pirkkalan kehitystyötä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tavoitteen ollessa eri liikennemuotojen yhdistämisen kautta vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen, hankkeen tuloksista hyötyviä ovat kaikki, jotka tekevät vähähiilisyyttä edistäviä toimenpiteitä:

a)
yhteiskunnalle eri palveluita tuottavat toimijat (parkki-, elintarvike-, majoitus-, ravintola-, hyvinvointi- ja palveluyritykset), jotka voivat hyödyntää hankkeessa tehtyjä toimintamalleja sekä teknologiaratkaisuja osana vähähiilistä matkaketjua.

b)
päätöksen tekijät ja kehitysyhtiöt, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia omissa toimissaan aluetaloudellisessa kehitystyössä

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 38 565

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 38 565

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 519 601

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 64 275

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Mänttä-Vilppula, Punkalaidun, Nokia, Vesilahti, Ruovesi, Valkeakoski, Urjala, Orivesi, Lempäälä, Tampere, Pirkkala, Virrat, Kangasala, Hämeenkyrö, Parkano, Ikaalinen, Ylöjärvi, Sastamala, Pälkäne, Akaa, Juupajoki, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Pitkällä aikavälillä joukkoliikenteeseen siirtyminen ja yksityisautoilun väheneminen tukee luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Pitkällä aikavälillä joukkoliikenteeseen siirtyminen ja yksityisautoilun väheneminen tukee luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Vähähiilinen matka- ja palveluketju tukee yritysten kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa ja vahvistaa elinkeinoelämän kokonaisvaltaista kasvua ja kansainvälistymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 6
Digitalisaatio ja palveluiden kehittäminen kannustaa yrityksiä omassa liiketoiminnassaan kehittämään omia palvleuitaan kohti väjhähiilistä yhteiskuntaa. Hanke aktivoi ja kannustaa yrityksiä palveluidensa vähähiiliseen informaatioteknologian käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Matkustuksen ohjaaminen joukkoliikenteen käyttöön vähentää yksityisautoilua merkittävästi ja tukee erityisesti liikkuminen ja logistiikan kehittymistä sekä uusien ratkaisujen löytämistä matkaketjuja hyödyntäen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Joukkoliikenne mahdollistaa matka-aikojen ennustettavuuden, lyhenemisen,matkan sujuvoitumisen ja ilmanlaadun parantumisen edistäen yksilökohtaista hyvinvointia mm. vähentäen omalla autolla ajamisesta koituvaa stressiä ja onnettomuusriskiä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 2
Hanke luo yhtäläiset mahdollisuudet sujuvampaan matkustamiseen myös harvemmin asutuilta seuduilta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 8 5
Hanke lisää yksilön ja yritysten ympäristötietoisuutta ja muokkaa asenteita kohti kestävää liikennekäyttäytymistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vähähiilisen ja energiataloudellisen matkustuksen edistäminen eri matka- ja palveluketjujen avulla on olennainen osa ilmastomuutoksen
vastaisessa työssä.

Hankkeen tavoitteena oli luoda hiilineutraalimpaan liikkumiseen tähtäävä toimintamalli, jossa informaatioteknologiaa ja matkaketjuja hyödyntäen
edesautetaan joukkoliikenteen laajempaa ja helpompaa käyttöä. Vaikuttavuustavoitteena on, että vähintään puolet Tampere-Pirkkalan
lentoasemalta lentomatkalle lähtevistä matkustajista käyttäisivät ensisijaisesti julkista liikennettä vuoteen 2020 mennessä.

Käyttäjätarpeiden selvittämiseksi toteutettiin käyttäjäkartoituksen vuonna 2018. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti toimivien matkaketjujen
vähentävän oman auton käyttöä ainakin jonkin verran ja joka kolmas paljon tai erittäin paljon liikuttaessa rautatieasemalta Tampere-Pirkkalan
lentoasemalle.

Kartoituksessa kysyttiin myös käyttäjien mielipiteitä lähtöselvityspisteen avaamiseksi kaupungin keskustaan ja shuttle -yhteyden aloittamiseksi
Tampereen rautatieaseman, tulevan asemakeskuksen, ja Tampere-Pirkkala lentoaseman välille. Eri liikennemuodot toimiviksi matkaketjuiksi
yhdistävälle Matkakeskukselle on selkeä tarve Pirkanmaalla: Yli 80 % vastaajista pitää Matkakeskusta vähintään jossain määrin tärkeänä ja reilu
viidennes erittäin tärkeänä.

Sujuvaa matka- ja palveluketjun toimintamallia konseptoi yritysryhmä, joka kokoontui neljä kertaa vuonna 2018. Ryhmässä olivat edustettuina
niin tilaajat kuin tuottajat, yksityinen kuin julkinen sektori. Matkaketjujen syntyminen on mahdollista vain yksityisen sekä julkisen sektorin välisen
yhteistyön sekä hankkeessa selvitettävien olemassa olevien palveluiden kautta.

Hankkeessa ja siihen läheisesti liittyvässä alueellisessa lentoliikenteen kehitysohjelmassa konseptoitiin AirportTaksi -palvelun laajentamista ja
matkaketjua (ns. "Malaga Shuttle Bus") Satakunnan ja Tampere–Pirkkalan lentokentän välillä.

Molemmissa kokeiluissa tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen ja sujuvien matka- ja palveluketjujen kokeileminen liikuttaessa Tampere-
Pirkkala lentokentälle. Malaga Shuttle Bus -matkaketjun pilotointi alkoi alueellisessa lentoliikenteen kehitysohjelman hankkimana.
Hankkeen tavoitteena oli verkostoitua liikenne- ja matkailuyritysten, kuntien, kaupunkien ja maakuntaliiton toimijoiden kanssa, koska järjestelmien
suunnittelu, konseptointi ja pilotointi sekä toimijoiden saaminen yhteistyöhön on oleellista, jotta matkustaminen syrjäisemmiltäkin seuduilta olemassa
olevaa liikenneverkostoa hyväksi käyttäen mahdollistuu hankkeen kautta.

Hanke järjesti Tampereen kaupungin, Tampereen kaupunkiseudun ja Visit Tampereen yhteiskokouksen raideliikenteen seisakkeiden
hyödyntämisestä Tampereen kaupunkialueella. Hankejohtaja verkostoitui ja konseptoi ympäröivien keskisen ja läntisen Suomen kaupunkien
edustajien kanssa matkaketjun palveluverkostoa. Projektipäällikkö verkostoitui ja tapasi liikkumisen teemaan liittyviä sidosryhmien edustajia
Pirkanmaalta.

Tehty käyttäjäkartoitus auttaa ymmärtämään yli tuhannen pirkanmaalaisten vastaajan toiveita toimivista ja sujuvista julkisista matka- ja
palveluketjuista Tampere-Pirkkalan lentokentälle ja laajemminkin. Tämä osaltaan mahdollistaa kuvaamaan tyypillisimmät loppukäyttäjät ja heidän
tarpeet sekä millaisia palvelu- ja tuoteratkaisuja loppukäyttäjät haluavat.

Hankkeen tavoitteena oli pilotoida järjestelmäalustarajapinta, johon yritykset voivat integroitua omista myyntijärjestelmistään ja jonka kautta he
voivat palvella asiakkaitaan helposti yhden kanavan kautta.

Hankkeessa sitouduttiin hankkimaan tarvittavat sovellukset/järjestelmät Business Tampereella, mutta järjestelmäpilotin keskeyttämiselle suurin
syy oli Valmismatkalain muutos. Hankkeella ei ollut edellytyksiä ratkaista matkanjärjestäjävastuukysymyksiä hankkeessa ja järjestelmäpilotoinnista
päätettiin niiltä osin luopua.

Kaikkia vaikuttavuustavoitteita ei ollut mahdollista saavuttaa hankkeen aikana, sillä toiminta keskittyi lyhemmän aikavälin vaikutuksiin. Hanke
päättyi myös suunniteltua aikaisemmin, koska muutokset hankesuunnitelman kirjoitusvaiheesta varsinaisen toteutusajankohtaan nähden olivat niin
suuria, että hankesuunnitelma olisi muuttunut alkuperäisestä merkittävästi eikä se olisi ollut tarkoituksenmukaista. (Muutokset Valmismatkalaki ja
Liikennekaari 2), joten kaikkia tavoiteltuja vaikutuksia ei ennätetty saavuttaa.

Hankkeen vaikuttavuus syntyy pitkällä aikavälillä. Hankkeella on mahdollista ratkaista vain osa isosta, hiilineutraalisen liikkumisen, ilmiöstä. Matka
vuoteen 2020 ja edelleen vuoteen 2030 täytyy palastella pienempiin vaikutuksiin.