Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71994

Hankkeen nimi: Indikaattorimineraalien automatisoitu tunnistaminen kriittisten mineraalien etsinnässä (Indika) - Kehittämishanke

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244680-7

Jakeluosoite: PL 77

Puhelinnumero: 0295034222

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.gtk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SARALA PERTTI OLAVI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusprofessori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pertti.sarala(at)gtk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295034222

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin ammattikorkeakoulu, 2528792-5
Oulun yliopisto, 245895-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kriittiset mineraalien ja metallien omavaraisuuden lisääminen on luokiteltu EU:n ja Suomen mineraalistrategioissa erityiseksi painopistealueeksi. Euroopan pohjoisimmat osat ja erityisesti Suomi on todettu olevan kallioperältään lupaava alue uusien mineraaliesiintymien löytämiselle. Uusien esiintymien lisäksi myös vanhat kaivosalueet ovat potentiaalisia kriittisten metallien lähteitä ja tarjoavat mahdollisuuden kierrätykselle ja uusiokäytölle. Kriittisten mineraalien etsintä erityisesti aiemmin jäätiköityneillä alueilla on kuitenkin uusi tutkimusala ja vaatii etsintämenetelmien kehittämistä. Näihin haetaan ratkaisua tässä ’Etsintämenetelmät Indikaattorimineraalien automatisoitu tunnistaminen kriittisten mineraalien etsinnässä’ (Indika) -hankkeessa.

Tavoitteena on edistää erityisesti korkean teknologian tuotteiden valmistuksessa tarvittavien kriittisten mineraalien ja metallien tuotannon omavaraisuuden nostamista EU:n alueella ja erityisesti Suomessa. Tavoite on varmistaa korkean teknologian teollisuuden raaka-ainesaantia vähentämällä riippuvuutta EU:n ulkopuolisesta tuonnista. Kriittisiä mineraaleja ovat: 1) mineraalit, joita käytetään sellaisenaan teollisuuden raaka-aineina (esim. lannoitteissa käytettävät boraatti ja fosfaattimineraalit sekä grafiitti ja magnesiitti) ja 2) mineraalit, joista saadaan erotettua teollisuuden tarvitsemia alkuaineita ja metalleja, kuten harvinaisia maametalleja (REE), antimonia, kobolttia, magnesiumia, niobia ja platinaryhmän metalleja (PGM). Jälkimmäisiä käytetään muun muassa elektroniikkateollisuudessa, älytuotteissa, katalysaattoreissa ja akuissa. Kriittisten mineraalien omavaraisuuden nosto EU-alueella on lähitulevaisuudessa entistä merkittävämpää teknologiateollisuuden raaka-ainekysynnän kasvaessa.

Hankkeessa tutkitaan uusien indikaattorimineraalien automatisoituun tunnistamiseen ja geokemialliseen koostumukseen perustuvien tutkimusmenetelmien soveltuvuutta kriittisten mineraalien ja metallien etsintään. Hankkeessa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja olemassa olevaa Pohjois-Suomen tutkimus- ja osaamisverkostoa sekä alan yrittäjien osaamista. Tavoitteena on uuden näytteenkäsittely- ja tutkimuskonseptin kehittäminen, joka lisää erityisesti kriittisten mineraalivarojen tutkimusmahdollisuuksia, edistää alalla toimivien organisaatioiden yhteistyötä ja PK-yritystoimintaa sekä luo edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle Pohjois-Suomessa. Hanke edistää kaivosalueiden uusiokäyttöä ja digitaalista tietojen keruuta ja hallintaa. Tutkimusmenetelmät ovat sovellettavissa sekä uusien esiintymien etsinnässä sekä vanhojen tai olemassa olevien kaivosalueiden kartoittamisessa.

Hankkeen tutkimuspartnereina ovat Geologian tutkimuskeskus, Lapin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston kaivannaisalan tiedekunta sekä yhteistyöosapuolina useita alalla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Hankkeen tuloksena syntyy vahva tieteellistä tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävä sekä alueen yritystoimintaa vahvistava tutkimusverkosto Pohjois-Suomeen. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä suoraan malminetsinnässä, kiertotalouden edistämisessä, tieteellisessä tutkimustoiminnassa ja yritysten osaamisen ja uusiin sovelluksiin perustuvan liiketoiminnan kehittämisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat Pohjois-Suomen alueella toimivat näytteenotto- ja anlysointipalveluja tarjoavat yritykset, kaivos- ja malminetsintäyritykset, kierrätyksestä ja raaka-aineiden uusiokäytöstä kiinnostuneet tahot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat Pohjois-Suomen tutkimuslaitokset ja tutkimusryhmät (GTK:lla, Lapin AMK:lla ja Oulun yliopistossa), jotka kehittävät uutta malminetsinnässä tarvittavaa tietoa ja teknologiaa sekä alan elinkeinoelämää edistävät yhteisöt (esim. Suomen kaivosyrittäjät ja Lapin kullankaivain yhdistys), jotka voivat välittää hankkeen tuloksia ja eri toimijoiden yhteystietoja palveluja tarvitseville yrittäjille. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös laitevalmistajat, jotka saavat käytännössä testattua tietoa eri laitteistojen toimivuudesta indikaattorimineraalitutkimuksessa sekä muu tiedeyhteisö, joka saa raportoinnin kautta tietoa hankkeen tuloksista ja saavat ideoita jatkotutkimushankkeisiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 336 544

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 264 952

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 413 680

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 328 350

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Kemi-Tornion, Itä-Lapin

Kunnat: Kittilä, Kolari, Pelkosenniemi, Sodankylä, Ranua, Savukoski, Rovaniemi, Keminmaa, Tervola, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
GTK:n Yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelman lähtökohtana ovat GTK:n nykytilaa koskevat arvioinnit ja analyysit GTK:n tilasta. Tätä noudatetaan tässä projektissa. Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Projektissa noudatetaan GTK:n yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelmaa. Dnro E/147/013/2010. Tämä toteutuu valitsemalla mm. projektihenkilöstö tasaveraisesti. Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelman lähtökohtana ovat GTK:n nykytilaa koskevat arvioinnit ja analyysit GTK:n tilasta. Tätä noudatetaan tässä projektissa. Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään uudenlaisia ratkaisuja kriittisten mineraalien etsintään huomioiden kiertotalouden näkökulma.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
EU:n omavaraisuuden nostaminen kriittisten mineraalien tuotannossa vähentää kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä, kun raaka-aineita ei tarvitse kuljettaa kokonaan EU:n ulkopuolelta. Kiertotalouden lisäämisestä minraalituotannossa on myös merkittävää ilmastokuormitusta vähentää vaikutusta (materiaali on jo louhittu kertaalleen). Myös näytteiden kuljetustarve vähenee on-site-mittausmenetelmien käytön muyötä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Tutkimuksissa voidaan hyödyntää osittain olemassa olevia näytemateriaaleja ja pilotointia voidaan tehdä vanhoilla kaivosalueilla. Kiertotalouden huomioiminen raaka-ainetuotannossa vähentää tarvetta uusien malmiesiintymien avaamiselle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 5
ks. edellä kohta Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen. Tutkimuksia voidaan osittain tehdä vanhoilla kaivosalueilla, jolloin kuormitus ei lisäänny ympäristöön. Lisäksi uusiokäyttö voi vähentää jätekasoista hitaasti vapautuvien päästöjen ympäristövaikutuksia, kun metalleja voidaan ottaa talteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoraa vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hankkeessa tutkittavat menetelmät sisältävät mahdollisuuden vanhojen jätealueiden hyötykäytölle mineraalituotannossa ja sillä on merkittävä kiertotaloutta lisäävä vaikutus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Hankkeessa luodaan edellytyksiä Pohjois-Suomen tutkimusorganisaatioiden yhteistyön vahvistamiselle ja verkottumiselle alueen elinkeinoelän kanssa. Tulokset mahdollistavat yritystoiminnan kehittämisen ja uuden palvelutoiminnan syntymisen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Tavoitteena on uuden näytteenkäsittely- ja tutkimuskonseptin kehittäminen, joka lisää erityisesti kriittisten mineraalivarojen tutkimusmahdollisuuksia, edistää alalla toimivien organisaatioiden yhteistyötä ja PK-yritystoimintaa sekä luo edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle Pohjois-Suomessa.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Hanke sisältää mobiilien tiedonsiirtomenetelmien kehittämisen kentällä tehtävän analysointitiedon siirtämiseksi esim. tukikohtaan tai toimistolle, mikä mahdollistaa mm. reaaliaikaisen näytteenoton ohjauksen ja tehostaa siten tiedonkulkua vähentäen samalla liikkumistarvetta ohjaustoiminnassa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 1
Hanke edistää koulutetun henkilökunnan työmahdollisuuksia alueellaan ja yritystoiminnan syntymistä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen tuloksena syntyvä indikaattorimineraalien tutkimuskonsepti tarjoaa työmahdollisuuksia sekä miehille että naisille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 2 3
Kiertotalouden ja raaka-aineiden tuotannon omavaraisuuden nostaminen antavat mahdollisuuksia ympäristöystävällisen malminetsintätoiminnan ajattelun lisäämisen jo hankkeen toteuttamisen aikana sekä erityisesti tulosten julkistamisen jälkeen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-