|
|
|
Hankekoodi: A71994
Hankkeen nimi: Indikaattorimineraalien automatisoitu tunnistaminen kriittisten mineraalien etsinnässä (Indika) - Kehittämishanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.3.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244680-7
Jakeluosoite: PL 77
Puhelinnumero: 0295034222
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.gtk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SARALA PERTTI OLAVI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusprofessori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pertti.sarala(at)gtk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295034222
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kriittiset mineraalien ja metallien omavaraisuuden lisääminen on luokiteltu EU:n ja Suomen mineraalistrategioissa erityiseksi painopistealueeksi. Euroopan pohjoisimmat osat ja erityisesti Suomi on todettu olevan kallioperältään lupaava alue uusien mineraaliesiintymien löytämiselle. Uusien esiintymien lisäksi myös vanhat kaivosalueet ovat potentiaalisia kriittisten metallien lähteitä ja tarjoavat mahdollisuuden kierrätykselle ja uusiokäytölle. Kriittisten mineraalien etsintä erityisesti aiemmin jäätiköityneillä alueilla on kuitenkin uusi tutkimusala ja vaatii etsintämenetelmien kehittämistä. Näihin haetaan ratkaisua tässä ’Etsintämenetelmät Indikaattorimineraalien automatisoitu tunnistaminen kriittisten mineraalien etsinnässä’ (Indika) -hankkeessa.
Tavoitteena on edistää erityisesti korkean teknologian tuotteiden valmistuksessa tarvittavien kriittisten mineraalien ja metallien tuotannon omavaraisuuden nostamista EU:n alueella ja erityisesti Suomessa. Tavoite on varmistaa korkean teknologian teollisuuden raaka-ainesaantia vähentämällä riippuvuutta EU:n ulkopuolisesta tuonnista. Kriittisiä mineraaleja ovat: 1) mineraalit, joita käytetään sellaisenaan teollisuuden raaka-aineina (esim. lannoitteissa käytettävät boraatti ja fosfaattimineraalit sekä grafiitti ja magnesiitti) ja 2) mineraalit, joista saadaan erotettua teollisuuden tarvitsemia alkuaineita ja metalleja, kuten harvinaisia maametalleja (REE), antimonia, kobolttia, magnesiumia, niobia ja platinaryhmän metalleja (PGM). Jälkimmäisiä käytetään muun muassa elektroniikkateollisuudessa, älytuotteissa, katalysaattoreissa ja akuissa. Kriittisten mineraalien omavaraisuuden nosto EU-alueella on lähitulevaisuudessa entistä merkittävämpää teknologiateollisuuden raaka-ainekysynnän kasvaessa.
Hankkeessa tutkitaan uusien indikaattorimineraalien automatisoituun tunnistamiseen ja geokemialliseen koostumukseen perustuvien tutkimusmenetelmien soveltuvuutta kriittisten mineraalien ja metallien etsintään. Hankkeessa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja olemassa olevaa Pohjois-Suomen tutkimus- ja osaamisverkostoa sekä alan yrittäjien osaamista. Tavoitteena on uuden näytteenkäsittely- ja tutkimuskonseptin kehittäminen, joka lisää erityisesti kriittisten mineraalivarojen tutkimusmahdollisuuksia, edistää alalla toimivien organisaatioiden yhteistyötä ja PK-yritystoimintaa sekä luo edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle Pohjois-Suomessa. Hanke edistää kaivosalueiden uusiokäyttöä ja digitaalista tietojen keruuta ja hallintaa. Tutkimusmenetelmät ovat sovellettavissa sekä uusien esiintymien etsinnässä sekä vanhojen tai olemassa olevien kaivosalueiden kartoittamisessa.
Hankkeen tutkimuspartnereina ovat Geologian tutkimuskeskus, Lapin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston kaivannaisalan tiedekunta sekä yhteistyöosapuolina useita alalla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Hankkeen tuloksena syntyy vahva tieteellistä tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävä sekä alueen yritystoimintaa vahvistava tutkimusverkosto Pohjois-Suomeen. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä suoraan malminetsinnässä, kiertotalouden edistämisessä, tieteellisessä tutkimustoiminnassa ja yritysten osaamisen ja uusiin sovelluksiin perustuvan liiketoiminnan kehittämisessä.
Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat Pohjois-Suomen alueella toimivat näytteenotto- ja anlysointipalveluja tarjoavat yritykset, kaivos- ja malminetsintäyritykset, kierrätyksestä ja raaka-aineiden uusiokäytöstä kiinnostuneet tahot.
Välillisenä kohderyhmänä ovat Pohjois-Suomen tutkimuslaitokset ja tutkimusryhmät (GTK:lla, Lapin AMK:lla ja Oulun yliopistossa), jotka kehittävät uutta malminetsinnässä tarvittavaa tietoa ja teknologiaa sekä alan elinkeinoelämää edistävät yhteisöt (esim. Suomen kaivosyrittäjät ja Lapin kullankaivain yhdistys), jotka voivat välittää hankkeen tuloksia ja eri toimijoiden yhteystietoja palveluja tarvitseville yrittäjille. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös laitevalmistajat, jotka saavat käytännössä testattua tietoa eri laitteistojen toimivuudesta indikaattorimineraalitutkimuksessa sekä muu tiedeyhteisö, joka saa raportoinnin kautta tietoa hankkeen tuloksista ja saavat ideoita jatkotutkimushankkeisiin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 336 544
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 308 130
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 413 680
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 382 323
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion
Kunnat: Ranua, Savukoski, Sodankylä, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Kittilä, Keminmaa, Kolari, Tervola, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään uudenlaisia ratkaisuja kriittisten mineraalien etsintään huomioiden kiertotalouden näkökulma. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| EU:n omavaraisuuden nostaminen kriittisten mineraalien tuotannossa vähentää kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä, kun raaka-aineita ei tarvitse kuljettaa kokonaan EU:n ulkopuolelta. Kiertotalouden lisäämisestä minraalituotannossa on myös merkittävää ilmastokuormitusta vähentää vaikutusta (materiaali on jo louhittu kertaalleen). Myös näytteiden kuljetustarve vähenee on-site-mittausmenetelmien käytön muyötä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Tutkimuksissa voidaan hyödyntää osittain olemassa olevia näytemateriaaleja ja pilotointia voidaan tehdä vanhoilla kaivosalueilla. Kiertotalouden huomioiminen raaka-ainetuotannossa vähentää tarvetta uusien malmiesiintymien avaamiselle. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 5 |
| ks. edellä kohta Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen. Tutkimuksia voidaan osittain tehdä vanhoilla kaivosalueilla, jolloin kuormitus ei lisäänny ympäristöön. Lisäksi uusiokäyttö voi vähentää jätekasoista hitaasti vapautuvien päästöjen ympäristövaikutuksia, kun metalleja voidaan ottaa talteen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Hankkeessa tutkittavat menetelmät sisältävät mahdollisuuden vanhojen jätealueiden hyötykäytölle mineraalituotannossa ja sillä on merkittävä kiertotaloutta lisäävä vaikutus. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 2 |
| Hankkeessa luodaan edellytyksiä Pohjois-Suomen tutkimusorganisaatioiden yhteistyön vahvistamiselle ja verkottumiselle alueen elinkeinoelän kanssa. Tulokset mahdollistavat yritystoiminnan kehittämisen ja uuden palvelutoiminnan syntymisen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Tavoitteena on uuden näytteenkäsittely- ja tutkimuskonseptin kehittäminen, joka lisää erityisesti kriittisten mineraalivarojen tutkimusmahdollisuuksia, edistää alalla toimivien organisaatioiden yhteistyötä ja PK-yritystoimintaa sekä luo edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle Pohjois-Suomessa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Hanke sisältää mobiilien tiedonsiirtomenetelmien kehittämisen kentällä tehtävän analysointitiedon siirtämiseksi esim. tukikohtaan tai toimistolle, mikä mahdollistaa mm. reaaliaikaisen näytteenoton ohjauksen ja tehostaa siten tiedonkulkua vähentäen samalla liikkumistarvetta ohjaustoiminnassa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 1 |
| Hanke edistää koulutetun henkilökunnan työmahdollisuuksia alueellaan ja yritystoiminnan syntymistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen tuloksena syntyvä indikaattorimineraalien tutkimuskonsepti tarjoaa työmahdollisuuksia sekä miehille että naisille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 3 |
| Kiertotalouden ja raaka-aineiden tuotannon omavaraisuuden nostaminen antavat mahdollisuuksia ympäristöystävällisen malminetsintätoiminnan ajattelun lisäämisen jo hankkeen toteuttamisen aikana sekä erityisesti tulosten julkistamisen jälkeen. | ||
Euroopan aluekehitysrahaston tukeman Indika-projektin tavoitteena oli kehittää ja tutkia uusien menetelmien soveltuvuutta kriittisten metallien ja mineraalien tutkimukseen sekä uusien malmien etsinnässä että kaivosalueilla. Projektissa selvitettiin erilaisten näytteiden esikäsittely- ja konsentrointitekniikoiden, uusien kenttäanalyysimenetelmien ja automatisoitujen indikaattorimineraalien tunnistamismenetelmien soveltuvuutta kriittisten metallien ja mineraalien etsintäproseduurissa. Menetelmäkehitystä varten näytteenottoa toteutettiin sekä tunnetuilla malminetsintäkohteilla että uudella etsintäkohteella. Lisäksi tehtiin vanhan kaivosalueen pilotointi, jossa demonstroitiin menetelmien soveltuvuutta toimivilla ja/tai suljetuilla kaivosalueilla, niin rikastushiekka-altaiden potentiaalin arvioinnissa kriittisten metallien lähteenä. Projektin päätuloksena on uusi ja käytännössä testattu sekä dokumentoitu indikaattorimineraalinäytteiden esikäsittely- ja tutkimusproseduuri, jota voidaan soveltaa uusien kriittisten mineraalien malmipotentiaalisten alueiden ja esiintymien etsinnässä sekä vanhojen esiintymien tai kaivosympäristöissä olevien potentiaalien selvittämisessä. Lisäksi kehitettiin indikaattorimineraalinäytteiden konsentrointiproseduuria, kannettavien analysaattorien (erityisesti kannettava XRD-analysaattori) ja automatisoitujen laboratoriomenetelmien käyttöä kriittisten mineraalien tunnistamisessa, mobiili datan siirtoa kannettavalta XRF:ltä ja pohjoisten koulutus- ja tutkimusinstituuttien yhteistyöverkoston toimivuutta kaivannaisalan menetelmäkehittäjinä.