|
|
|
Hankekoodi: A72012
Hankkeen nimi: Paikkaperustainen hyvinvointitieto ja elinvoimakunnan hyvinvointiratkaisut
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 31.10.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Helsingin yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0313471-7
Jakeluosoite: Lönnrotinkatu 7
Puhelinnumero: 0504488617
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.helsinki.fi/ruralia/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pylkkänen Päivi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.pylkkanen(at)helsinki.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443366919
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet:
Hankkeessa todennetaan tilasto- ja laadullisen aineiston analyysin kautta alueellisia ja paikallisia hyvinvointieroja Etelä-Savossa ja Mikkelissä. Väestön terveyttä ja hyvinvointia on seurattu vuosikymmeniä kuntien tai sitä suurempien alueiden tasolla ja välillä, mutta vähemmän on kiinnitetty huomiota hyvinvoinnin paikkaperustaisuuteen. Paikkatietoa sisältävän hyvinvointitiedon avulla on mahdollista tarkastella hyvinvoinnin vaihtelua erikseen esimerkiksi kunnan maaseutualueilla tai jopa kyläyhteisöjen ja kaupunginosien tasolla.
Aineistona käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämää Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tilastoaineistoa, jota analysoidaan (SPSS-ohjelmalla) etenkin maaseutu-kaupunki-luokitusta hyödyntäen. Koska tilastoaineisto ei riitä paikallisyhteisöjen, kuten kylätason tai kaupunginosan tarkasteluun, käytetään aineistona myös kumppanuuspöytäprosessin yhteydessä kerättävää paikallista kokemustietoa hyvinvoinnin ongelmista ja eroista. Laadullisen aineiston informantteina toimivat paikalliset asukkaat, yhdistys- ja yritystoimijat sekä Mikkelin kaupungin edustajat. Laadullisen aineiston keräämisessä ja kokoamisessa käytetään apuna uusia yhteisöllisiä sovelluksia (esim. Presemo).
Väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista vain kuntatasolla voi pitää tällä hetkellä osin riittämättömänä, koska alueet ovat monimuotoisia (ks. hakemuksen liite 1). Esimerkiksi Mikkeliin on liittynyt useita maaseutukuntia, kuten Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi. Tästä johtuen nykyinen Mikkelin kaupunki sisältää siten kaupunkikeskustan ja laajoja maaseutumaisia alueita, joilla muun muassa palvelurakenne on erilainen. Samankaltainen tilanne on myös Savonlinnassa ja Pieksämäellä.
Paikallisen hyvinvointitiedon keräämiseen ja analysointiin on kunta- ja maakuntatasolla selkeä tarve, kuten myös ratkaisuvaihtoehtojen (toimintamallit, työmenetelmät, kokeilut) etsimiseen, kehittämiseen, toimeenpanoon ja arviointiin. Hankkeessa viedään paikkaperustainen hyvinvointitieto paikallistasolle sekä etsitään ongelmiin ratkaisuja kumppanuuspöytäprosessissa yhdessä kuntalaisten, paikallisten yritysten, kolmannen sektorin toimijoiden sekä julkisen sektorin kanssa. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat haja-asutusalueella asuvat ihmiset Mikkelissä ja Etelä-Savossa.
Toimenpiteet:
Hanke toteutetaan 6-vaiheisena ja se on kestoltaan 20 kuukautta.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa todennetaan terveys- ja hyvinvointierot tilastoaineistolla (ATH). Aineistoa tarkastellaan etenkin maaseutu-kaupunki-luokituksella (SYKE) sekä Etelä-Savon maakunnan tasolla että tarkemmin Mikkelin kaupungin tasolla.
Vaihe 2 aloitetaan kartoittamalla paikallisten toimijoiden (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori) voimavarat case-alueilla. Case-alueita on vähintään kolme ja ne sijaitsevat Mikkelissä. Case-alueina on vähintään yksi kirkonkylä, yksi kaupunginosa ja yksi kyläyhteisö. Vaiheessa 2 tilastollisen analyysin tuloksia reflektoidaan kumppanuuspöydissä yhdessä case-alueen paikallisten asukkaiden, yrittäjien ja yhdistystoimijoiden kanssa. Vaiheessa kerätään paikallisten toimijoiden kokemustietoa laadullisin menetelmin.
Vaiheessa 3 muodostetaan vaiheessa 1 tehdyn tilastoanalyysin ja vaiheessa 2 kerätyn laadullisen aineiston (kokemustiedon) pohjalta kokonaisnäkemys paikallisista hyvinvointieroista.
Vaiheen 4 kumppanuuspöytätilaisuuksissa käsitellään vaiheessa 3 tunnistettuja terveys- ja hyvinvointieroja yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Kumppanuuspöydässä pohditaan ja neuvotellaan jokaisen kumppanijärjestön/-yrityksen tms. kanssa tarkennettu tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa ja sovitaan työnjaosta.
Vaiheessa 5 paikallisia toimijatahoja roolitetaan paikallisten hyvinvointiratkaisujen toteuttamiseen.
Vaiheessa 6 kokeillaan paikallisen hyvinvointitiedon liittämistä osaksi kuntien sähköistä hyvinvointikertomusta.
Tulokset:
Hankkeen tuloksena on paikallisten toimijoiden tietämyksen parantuminen paikallisista ja alueellisesta terveys- ja hyvinvointieroista. Hyvinvointitiedon avulla on aktivoitu paikallisia asukkaita, yrittäjiä ja järjestöjä toimimaan havaittujen hyvinvoinnin vajeiden kaventamiseksi. Hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettuja resursseja on saatu kohdennettua tarveperustaisesti, kansalaisyhteiskunnan voimavaroja on hyödynnetty ja lisäksi on edistetty hankkeen ylätavoitetta, jonka päämäärä on terveellisten ja turvallisten asuinympäristöjen sekä kestävien paikallisyhteistöjen syntyminen. Hanke toteuttaa alhaalta ylöspäin suuntautuvalla toimintatavalla terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunnan rakentumista.
Hankkeen kohderyhmiä ovat:
- Mikkelin kaupungin asukkaat, yrittäjät ja järjestötoimijat erityyppisiltä alueilta (esim. kaupunkialue, kaupungin läheinen maaseutu, harvaan asuttu maaseutu)
- sosiaali- ja terveysalan yhdistykset
- kyläyhdistykset ja kaupunginosien yhdistystoimijat
- Mikkelin kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt (etenkin hyvinvoinnin edistäminen, kulttuuritoimi, tekninen toimi, liikuntatoimi) (kokonaisnäkemys hyvinvoinnin ja terveydentilasta Mikkelissä)
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- uuden Etelä-Savon sote-kuntayhtymän toimijat (kokonaisnäkemys hyvinvoinnin ja terveyden tilasta Etelä-Savossa)
- uuden itsehallintoalueen toimijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 73 500
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 66 934
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 122 518
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 115 614
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeen materiaalihankinnoissa huomioidaan taloudellinen ja ekologinen kestävyys. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 2 |
| Hankkeen välillisinä vaikutuksia voi syntyä liikeideoita esim. hyvinvointiyrittäjyyttä koskien. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 4 |
| Koska hankkeella tavoitellaan terveellisia ja turvallisia asuinympäristöjä, voi välillisinä tuloksina syntyä toimia (esim. risteysten turvallisuus, valoisuus jne) jotka parantavat ihmisten liikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 5 |
| Hankkeen keskeinen tarkoitus on edistää paikallisten toimijoiden hyvinvointia ja terveyttä täsmäratkaisuin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 0 |
| Väestön hyvinvointia tarkastellaan myös sukupuolittain, jolloin toimenpiteitä voidaan kohdentaa sukupuolen mukaan, mikäli tarkoituksenmukaista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 0 |
| Hanke lähtee ajatuksesta, että ihmisten tulisi olla paikallisella ja alueellisella tasolla yhdenvertaisia hyvinvoinnin ja terveyden edessä. Hankkeessa tunnistetaan hyvinvoinnin vajeet ja paikalliset voimavarat. Hankkeen eri vaiheiden kautta pyritään vaikuttamaan erojen umpeen kuromiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 4 |
| Hankkeen välillisenä vaikutuksena voi olla kulttuuriympäristöjen parempi hyödyntäminen osana hyvinvoinnin edistämistyötä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 4 |
| Hankkeen välillisenä vaikutuksena voi olla ympäristöosaamisen kasvamisen. Mikäli hyvinvoinnin vajeet paikallistasolla liittyvät ympäristöön, on niitä tarkoitus poistaa osaamista kasvattamalla tai huonoista käytännöistä poisoppimalla. | ||
Hankkeen tausta ja tarve:
Hankkeen lähtökohtana oli esitieto siitä, että asukkaiden hyvinvointi ei jakaudu alueellisesti tai eri väestöryhmien kesken tasaisesti, vaan hyvinvoinnissa on merkittäviä eroja niin eri maantieteellisten alueiden kuin eri väestöryhmien välillä. Tämän lähtötilanteen todettiin pätevän myös Etelä-Savossa.
Väestön terveyttä ja hyvinvointia on seurattu Suomessa vuosikymmeniä kuntien tai sitä suurempien alueiden tasolla ja välillä monilla tilastoilla, mutta vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, miten hyvinvointi eroaa ja muotoutuu paikkakohtaisesti. Käytännössä hyvinvointi ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet ja käytänteet vaihtelevat paikkakohtaisesti. Hyvinvoinnin paikkaperustaisuudella tarkoitetaankin sitä, että hyvinvoinnin vaihtelua ja hyvinvoinnin edistämistä tarkastellaan monesta eri näkökulmasta nimenomaisesti paikkakohtaisena kysymyksenä. Paikkaperustaisessa toiminnassa tietoa ja toimenpiteitä ei sidota hallinnollisiin rajoihin tai hallinnollisiin vastuualueisiin, vaan lähtökohdaksi nousevat asukkaat ja asukkaiden elinpiireissä vaikuttavat toimijat olivatpa nämä organisaatioina julkisia, yksityisiä tai yleishyödyllisiä.
Toimenpiteet, tulokset ja tulosten arviointia:
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli tuottaa tietoa eteläsavolaisten ja mikkeliläisten hyvinvoinnista aikaisempaa tarkemmalla tasolla ja kehittää hyvinvoinnin edistämisen paikkaperustaista menetelmää. Nämä tavoitteet palvelivat osaltaan ylätavoitetta hyvinvoivasta Etelä-Savon maakunnasta.
Hankkeessa tuotettiin ja visualisointiin tilastoperustaista hyvinvointitietoa ja tietoa hyvinvointieroista koko Etelä-Savon ja sen kuntien tasolla. Tätä tietoa tarjottiin yhteistyöosapuolten tarpeisiin, joita ilmaisi esimerkiksi Mikkelin kaupunki hyvinvointikertomustyöhönsä liittyen. Paikkaperustaiset toimenpiteiden suunnittelu ja pilotointi keskitettiin hankkeen toteutusvaiheessa yhteistyöosapuolia kuullen kolmelle erilaiselle pienalueelle Mikkelissä. Nämä paikalliset pilottialueet olivat ensinnä sisemmälle kaupunkialueelle sijoittuva lähiöyhteisö Tuppurala, missä asuu tilastotietojen mukaan noin 3200 asukasta. Tuppurala sijaitsee noin 2,5 km etäisyydellä Mikkelin keskustasta. Toisena toimintoja suunnattiin niin kutsutulle ydinmaaseudun vyöhykkeelle sijoittuvaan Vitsiälän kylän kyläseuran vaikutusalue, missä asuu noin 250-300 kotitaloutta. Kyläseuran vaikutusalue sijaitsee entisen Ristiinan kunnan liitosalueella noin 15 kilomentrin päässä Mikkelistä ja 10 km päässä Ristiinan entisestä kuntakeskuksesta. Kolmantena toimintoja suunnattiin Haukivuoren entisen kunnan liitosalueelle, missä työskenneltiin entisessä kuntakeskuksessa Haukivuoren asemankylällä. Haukivuoren asemankylä sijaitsee noin 40 km päässä Mikkelin keskustasta.
Pilottialueilla hankeen toimenpiteet käsittivät mm. olemassa olevan hyvinvointitiedon esittelyä, kokemusperäisen hyvinvointitiedon keräämistä ja hyvinvointia tukevien ratkaisujen tai ratkaisuaihioiden tunnistamista ja arviointia sekä edelleen levittämistä. Kaikki paikalliset toimenpiteet tehtiin avoimissa asukastilaisuuksissa, mistä tiedotettiin mm. yleisin lehti-ilmoituksin ja yhteistyötahojen verkkosivuilla ja Facebookissa. Tuppuralassa keskeinen yhteistyötaho ja viestintäkumppani oli Tuppurala-seura, Vitsiälässä Vitsiälän kyläseura ja Haukivuorella Haukivuoren aluejohtokunta ja paikallislehti Haukivuoren seutu.
Hankkeen päätuloksena syntyi edellä mainitussa kolmessa rinnakkaisessa pilotissa opitun perusteella dokumentoitu toimintamalli. Toimintamallilla voi tuottaa paikkaperustaista hyvinvointitietoa myös muilla alueilla ja muiden toimijoiden toimesta. Toimintamalli perustuu niin kutsuttuun yhteistoiminnalliseen kumppanuustyöskentelyyn, missä asukas- ja kokemusperäistä hyvinvointitietoa tuottavat saman pöydän äärellä sekä paikalliset asukkaat, asukkaiden parissa työskentelevät järjestöt että paikalliset hyvinvointipalveluihin erikoistuneet pienyritykset. Myös asiantuntijatietoa omaavia viranomaisia kutsutaan osallistumaan kumppanuustyöskentelyyn tasavertaisesti muiden toimijaryhmien kanssa.
Paikkaperustaisen hyvinvointitiedon toimintamallista kertova seikkaperäinen julkaisu "Hyvinvointitiedosta toimintaa ja paikkaperustaisia hyvinvointiratkaisuja 2018, kirjoittajat: Päivi Pylkkänen, Torsti Hyyryläinen, Niina Kuuva ja Anniina Miettinen, julkaisija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, ISBN 987-951-51-3762-3 on saatavilla sähköisenä osoitteesta: http://muc.fi/wp-content/uploads/2019/03/Hyvinvoinnin.pdf
Tuotettu julkaisu kertoo siitä, miten hyvinvointia koskeva olemassa oleva virallinen tieto (esimerkiksi viralliset tilastotiedot tietyssä kunnassa todetusta sairastavuudesta tuki- ja liikuntaelinsairauksiin tai tilastoitu tieto väestön yksinäisyydestä) ja paikkakohtainen, asukkaiden ja toimijoiden laadullisesti tuottama tieto voivat täydentää toisiaan.
Hanke osoitti, että paikallinen tieto voi täydentää virallistietoa etenkin lisäämällä yleistettyyn tietoon paikallisia merkityksiä ja avaamalla tilastohavainnon mahdollisia paikallisesti tunnistettavia todennäköisiä syitä ja selityksiä. Kun päästään kiinni hyvinvointivajeita tuottaviin paikallisiin syihin, kyetään niihin paremmin tunnistamaan ja tuottamaan myös paikallisesti perusteltuja ratkaisuja. Esimerkiksi tilastohavainto mikkeliläisten keskimääräistä tavallisemmin kokemasta yksinäisyydestä sai lisäsyvyyttä, kun havainto esitettiin avoimessa hyvinvoinnin kumppanuuspöytätilaisuudessa Tuppuralan koululla. Tilaisuudessa Tuppuralan asukkaat kertoivat siitä, kuinka vähän lähiön asukkaat ja erityisesti sen eri etnisistä taustoista tulevat asukkaat ovat yhteydessä toisiinsa ja kuinka vähän lähiössä on kohtaamisia edistävää organisoitua tai spontaania yhteisöllistä toimintaa. Hankkeen kumppanuuspöytätyöskentelyn liikkeelle saattamana toimenpiteitä kohdistettiin tämän tiedon nojalla yhteistoimintaa aktivoivaan Elävä kaupunki-lähiötyöhön. Tätä työskentelyä pystyttiin tukemaan myös yhteisökehittäjän konreettisella työpanoksella yhteistyöhankkeen kautta. Tämä tarkoitti toiminnallisia kaikille avoimia asukastilaisuuksia, missä teemana oli esimerkiksi jouluinen askartelutilaisuus kaikenikäisille. Ihmisten kohtaamiset lisäävät yhteisöllisyyttä ja lievittävät sitä kautta yksinäisyyden kokemuksia. Toimintamallin mukaiseen laajennettuun paikkaperustaiseen tietämykseen voidaan edelleen perustaa sekä hyvinvointia edistäviä pistemäisiä toimintoja että pitkäjänteisempää hyvinvointityötä toimijaosapuolesta ja resursseista riippuen.
Toimintamallin kehittelyn ja kokeilun teki mahdolliseksi yhteistyö useiden eri tahojen kanssa. Mikkelin kaupungin hallinnossa hyvinvointikoordinaattorin panos ja sitoutuminen oli tärkeä onnistumisen edellytys. Paikallisiin kumppanuuspöytätyöskentelyihin osallistui Mikkelin kaupungin kolmen paikallisyhteisön asukkaita, järjestöjä ja hyvinvointiasiantuntijoita. Vaikka osallistujia saatiin ylitse niin kutsuttujen sektorirajojen, osallistujia olisi sopinut avoimiin yleisötilaisuuksiin vielä enemmänkin. Ihmisiä ei ole kuitenkaan aivan helppoa saada yleisötilaisuuksiin eikä tieto koskaan tavoita kaikkia. Tämä korostaa tiedottamisen merkitystä ja käytettyä kenties määrätietoisempaa panostamista myös sosiaalisen median tiedotuskanaviin ja suoramarkkintointiin. Erityisesti paikalliset pienyritykset eivät kuitenkaan osallistuneet tilaisuuksiin odotuksia vastaavassa laajuudessa. Tämä saattoi johtua siitä, etteivät hyvinvointialan pienyritykset mahdollisesti tunnistaneet ensisijaisesti paikkaperustaisen hyvinvointitiedon käsittein näkyvien kokoontumisten avaavan konkreettisia ansaintamahdollisuuksia. Vastaavissa tilanteissa tulisi jatkossa harkita yrityksille tiedottamista myös suoramarkkinoinnin keinoin. Yritysten osallistumismäärissä jäätiin siis tavoitteista, mutta yritysten aktivoiminen paikallisten hyvinvointiratkaisujen osatoteuttjiksi ja kumppaneiksi muiden toimijoiden rinnalla on toimintamallin mukaisesti toivottavaa ja tärkeää. Paikkaperustainen hyvinvointitieto voi luoda sysäyksiä myös puhtaasti liiketoiminnallisille ratkaisumalleille.