Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72013

Hankkeen nimi: 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Bulevardi 31, PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vehkaperä Ulla

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.vehkapera(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7145 147

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyvinvointi- ja terveysalalle tarvitaan uudenlaista yritystoimintaa ja innovaatioita väestön ikääntyessä ja monikulttuuristuessa sekä asiakkaiden valinnanvapauden lisääntyessä mm. sote-uudistuksen myötä. Seuraavan 10 vuoden aikana Suomessa on ikääntymisen vuoksi omistajanvaihdoksen edessä yli 6000 terveys- ja sosiaalialan yritystä, joista vain 23 %:lla on jatkaja tiedossa. Pienten yritysten on vaikea saada tukea omistajanvaihdokseen. Riskinä on tuhansien yritysten ja työpaikkojen menetys. Haasteeseen voidaan vastata luomalla toimivat tukirakenteet hyvinvointi- ja terveysalan yritysten kehittämiseen ja omistajanvaihdoksiin sekä tekemällä omistajanvaihdoksen kautta syntyvästä yrittäjyydestä tunnettu ja haluttu uravaihtoehto.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa kaksi innovaatioalustaa, jotka tuottavat hyvinvointialalle yritysten kehittämisen ja omistajanvaihdosten kautta uutta TKI-yhteistyötä, yrittäjyyttä, osaamista ja työllisyyttä metropolialueella ja Oulun seudulla. Yritykset vahvistavat kykyään huomioida asiakaskunnan moninaisuuden ja tarpeet palveluissaan. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten ja naisten yrittäjyyspotentiaalin tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Avoimet innovaatioalustat rakentuvat:
- ammattikorkeakoulujen (Metropolia, Haaga-Helia, Laurea ja Oulun ammattikorkeakoulu) ja muiden omistajanvaihdosta tukevien tahojen verkostosta
- ikääntyvien yrittäjien ja potentiaalisten jatkajien rekrytointikanavista
- yritysten kehittämisen tukiprosesseista
- omistajanvaihdoksen tukiprosesseista

Alustalla kehitetään omistajanvaihdoksen edessä olevia yrityksiä kasvu-uralle sekä synnytetään uutta yhteistyötä ja markkinavetoisia palveluja törmäyttämällä yrityksiä, eri alojen opiskelijoita, luopujia ja jatkajia sekä kaupunkilaisia. Kehittämistyötä tekevät potentiaaliset jatkajat ja monialaiset opiskelijaryhmät yhdessä yrittäjien kanssa vastaten moninaisten ja monikulttuuristen kaupunkilaisten tarpeisiin sekä hyödyntäen palvelumuotoilua ja teknologiaa.
Hankkeessa tuetaan yrittäjiä ja jatkajia omistajanvaihdosprosessissa järjestämällä koulutusta ja yrityskohtaisia tukiprosesseja. Lisäksi yrityksistään luopuvia ohjataan Suomen Yrittäjien vertaistuen piiriin oman roolin löytämiseksi vaihdoksen jälkeen.

Hankkeen tuloksena syntyy hyvinvointi- ja terveysalalle kaksi innovaatioalustaa, jotka tuottavat uutta yrittäjyyttä ja osaamista yritysten kehittämisen ja omistajanvaihdosten kautta. Innovaatioalustat jatkavat osana ammattikorkeakoulujen normaalia toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeessa kehitetään sataa omistajanvaihdoksen edessä olevaa yritystä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhminä ovat yrittäjän ikääntymisen vuoksi omistajanvaihdoksen edessä olevat hyvinvointialan pk-yritykset sekä ammattikorkeakoulut ja kaupungit.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat hyvinvointialan ikääntyvät yrittäjät sekä potentiaaliset yritysten jatkajat: ammattikorkeakouluopiskelijat ja muut hyvinvointialan yrittäjyydestä kiinnostuneet kuten alanvaihtajat, yrittäjät, maahanmuuttajat ja työttömät. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös ammattikorkeakoulujen henkilöstö, erityisesti yrittäjyyskasvatuksesta ja TKI-opetuksesta vastaavat henkilöt, opinto-ohjaajat ja tutor-opettajat. Kaupunkien yrityspalvelut ja TE-palvelut sekä muut omistajanvaihdosta ja yrityksiä tukevat tahot ovat välillistä kohderyhmää. Yrittäjät, opiskelijat ja muut potentiaaliset yritysten jatkajat tutustutetaan kaupunkien ja muiden tahojen yrittäjille tarjoamiin palveluihin ja vastaavasti yritys- ja TE-palvelut voivat ohjata asiakkaitaan innovaatioalustan palvelujen piiriin. Kaupunkilaiset ovat välillisenä kohderyhmänä vaikuttaessaan hyvinvointialan palvelujen kehittämiseen ja hyödyntäessään palveluja. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat omistajanvaihdoksen edessä olevien yritysten työntekijät, joiden työpaikkojen säilyminen on kiinni yrityksen toiminnan jatkumisesta ja sellaiset työttömät, joille tarjoutuu mahdollisuus työllistyä ov-yrityksessä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 423 138

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 420 001

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 631 552

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 626 869

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Helsingin, Oulun

Kunnat: Oulu, Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naisten varovainen suhtautuminen yrittäjyyteen on noussut esille useissa tutkimuksissa. Hanke kohdistuu hyvinvointialalle, jossa valtaosa opiskelijoista ja yrittäjistä on naisia. Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty ja toteutuksessa hyödynnetään Hyrrät –ESR-hankkeessa tehtyä selvitystä sukupuolen merkityksestä hyvinvointiyrittäjyydessä ja yrittäjyyskasvatuksessa. (Räsänen ja Kolehmainen 2014) Hankkeessa rohkaistaan nuoria naisia kokeilemaan yrittäjyyttä sekä tuetaan yrittäjämäisen ammatti-identiteetin kehittymistä mentoroinnin keinoin. Hankkeessa huomioidaan erityisesti naisten omistamat yritykset. Viite: Räsänen, Auli & Kolehmainen, Sirkka 2014. Sukupuolen merkitys hyvinvointiyrittäjyydessä ja yrittäjyyskasvatuksessa. http://hyrrat.metropolia.fi/wp-content/uploads/2014/08/Sukupuolen-merkitys-hyvinvointiyrittäjyydessä-ja-yrittäjyyskasvatuksessa.pdf
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sekä potentiaalisten jatkajien että yrityksistään luopuvien valinnassa huomioidaan naisten pienempi osuus kasvuyrityksissä ja innovaatiotoiminnassa rohkaisemalla naisia innovaatioalustan toimintaan sekä antamalla heille erityistä tukea.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma on vahvasti esillä, mutta sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Yritysten kehittämisessä kiinnitetään huomioita luonnonvarojen kestävyyteen. Kierrätykseen kiinnitetään huomiota ja hankkeen myötä yrityksissä voidaan ottaa käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, jotka vähentävät asiakkaiden matkustustarvetta. Hankkeen toteutuksessa luonnonvarojen kestävyyteen kiinnitetään huomiota mahdollistamalla etäyhteyksien käyttö ja tuottamalla mahdollisimman suuri osa materiaalista sähköisessä, muokattavassa muodossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeessa kehitetään osaamisintensiivisiä hyvinvointialan yrityksiä, jotka eivät käytä palveluiden kehittämiseen tai tuottamiseen suurta määrää energiaa tai raaka-aineita. Hyvinvointiyritysten kehittäminen kannustaa ihmisiä kuluttamaan lähellä oleviin palveluihin tavaroiden ja matkustamisen sijaan, jolloin päästöt vähenevät. Hyvinvointialan yritysten kehittäminen kasvattaa taloutta ilmastoystävällisesti. Yritysten kehittämisessä kiinnitetään huomiota ilmastokysymyksiin. Hankkeen myötä yrityksissä voidaan ottaa käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, jotka vähentävät asiakkaiden matkustustarvetta. Hankkeen toteutuksessa pyritään vähentämään matkustustarvetta mahdollistamalla etäyhteyksien käyttö kokouksissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Kasvihuonekaasujen vähentäminen ks. kohta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeessa kehitetään osaamisintensiivisiä hyvinvointialan yrityksiä, jotka tuottavat aineettomia palveluja, eivätkä käytä palveluiden kehittämiseen tai tuottamiseen suurta määrää raaka-aineita. Hyvinvointiyritysten kehittäminen kannustaa ihmisiä kuluttamaan lähellä oleviin palveluihin tavaroiden sijasta, jolloin materiaalin kuluttaminen voi vähentyä. Yritysten kehittämisessä kiinnitetään huomiota kierrätyskysymyksiin. Hankkeessa suositaan sähköisiä ratkaisuja luonnonvarojen käytön vähentämiseksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hyvinvointialojen omistajanvaihdoksia tukevalla hankkeella edistetään paikallisen elinkeinotoiminnan jatkuvuutta, alan opiskelijoiden työllistymistä, uudenlaisten, asiakaslähtöisten toimintamallien syntymistä yritystoimintaan, yhteistyömahdollisuuksia ja alueellisten voimavarojen hyödyntämistä ja siten edistetään taloudellista kestävää kehitystä. Hankkeessa kehitetään ja vahvistetaan omistajanvaihdoksen edessä olevia paikallisia hyvinvointialan yrityksiä vastaamaan entistä paremmin kaupunkilaisten muuttuviin tarpeisiin. Moninaisten ja monikulttuuristen asiakkaiden tarpeiden pohjalta voi syntyä myös uusia palveluja. Hankkeessa kehitettävän innovaatioalustan avulla omistajanvaihdosprosesseissa saadaan aiempaa paremmin hyödynnettyä luopuvan yrittäjän osaaminen ja kehitettyä yritystä kasvu-uralle yhteistyössä jatkajan kanssa. Vahvistuvat hyvinvointialan yritykset voivat vahvistaa myös muuta yrittäjyyttä liittyen esimerkiksi hyvinvointialan teknologian kehittämiseen. Hankkeessa tai sen jälkeen voi syntyä myös kansainvälistä yhteistyötä ja kasvua jatkajayrittäjien toimesta. Tälle mahdollisuudelle luovat pohjaa Laurean TALSINKI- ja BELT-hankkeet (tarkemmin kohdassa 9.2).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hyvinvointialan yritykset tarjoavat aineettomia palveluja. Yrityksiä kehitetään kaupunkilaisten tarpeita paremmin vastaaviksi, jolloin ne ovat entistä houkuttelevampia asiakkaille. Näin kulutusta voidaan ohjata aineettomiin palveluihin. Hyvinvointialan yritykset saattavat houkutella yhteistyöhön myös muita aineettomien palvelujen tarjoajia, joilla on sama asiakaskunta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen myötä yrityksissä voidaan ottaa käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, jotka vähentävät asiakkaiden matkustustarvetta. Hankkeen toteutuksessa pyritään vähentämään matkustustarvetta mahdollistamalla etäyhteyksien käyttö kokouksissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Hanke edistää kaupunkilaisten hyvinvointi tukemalla hyvinvointialan yritysten kehittymistä entistä paremmin kaupunkilaisten tarpeita vastaavaksi. Yritysten kehittäminen voi tuottaa eri osaamisalueita yhdistäviä yrityksiä, jolloin yritys voi vastata esimerkiksi terveyteen, hyvinvointiin ja kulttuuriin liittyviin tarpeisiin. Hankkeessa tuetaan myös sekä luopuvien että jatkavien yrittäjien hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeessa kannustetaan erityisesti nuoria ja naisia ryhtymään hyvinvointialan yrittäjiksi omistajanvaihdoksen kautta. Nuoret ja naiset ovat aliedustettuina yrittäjien joukossa. Hankkeessa innovaatioalusta rakennetaan ammattikorkeakoulujen yhteyteen, joten esimerkkejä nuorista yrittäjänaisista on helppo levittää ja tätä kautta välillisesti innostaa lisää nuoria naisia yrittäjyyteen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeessa kehitetään hyvinvointialan yrityksiä huomioimaan entistä paremmin moninaisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi muuttuva asiakaskunta tarpeineen. Moninaiset kaupunkilaiset halutaan ottaa mukaan yritysten kehittämiseen, mikä tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia ja voimaantumista usein “vain” asiakkaina nähdyille ryhmille kuten maahanmuuttajat ja kehitysvammaiset. Hyvinvointialan yrittäjillä on koulutuksensa perusteella humaani, moninaisuutta arvostava ja ymmärtävä suhtautuminen erilaisuuteen. Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden muotojen aikaansaaminen hankkeessa on yksi potentiaali jatkamisen muoto omistajanvaihdoksessa. Samoin pakolaisten ja maahanmuuttajien mukaan ottaminen hyvinvointialojen yritystoimintaan tuo kansainvälisyyttä ja mahdollistaa uudenlaisen palvelukulttuurin synnyttämistä.
Kulttuuriympäristö 0 1
Hankkeessa kannustetaan hyvinvointialojen yrittäjiä yhteistyöhön, jonka myötä voi syntyä uudenlaista kaupunkitilojen käyttöä ja käyttötarpeita. Hyvinvointipalveluja tulee tarjota siellä, missä ihmiset muutenkin ovat ja liikkuvat, joten hyvinvointipalveluyritysten kehittäminen elävöittää kaupunkeja.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeessa huomioidaan ympäristökysymykset yrityksiä kehitettäessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

6Aika Hyvinvointiyritykset kiertoon -hankkeessa pääkaupunkiseudun 3AMK-ammattikorkeakoulut Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea sekä Oulun ammattikorkeakoulu rakensivat yhdessä tukiverkostoa hyvinvointialan yritysten omistajanvaihdoksille ja yrittäjyyden edistämiselle.
Hankkeessa onnistuttiin vastaamaan 6Aika-strategian päämäärään synnyttää uutta osaamista ja yrittäjyyttä sekä liiketoiminnan kehittämistä.
Hankkeessa panostettiin avoimen innovaatiotoiminnan kehittämiseen omistajanvaihdos- ja yrittäjyysekosysteemin toimijoiden kanssa.

Hanke tiivisti korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja selvitti korkeakoulujen roolia yrittäjyysekosysteemissä. Korkeakouluille löydettiin
kuusi tehtävää, joiden avulla ne voivat edistää yrittäjyyttä ja omistajanvaihdoksia:
o Verkostoyhteistyö yrittäjyyden ja omistajanvaihdoksen toimijoiden kanssa
o Tiedon tuottaminen ja välittäminen yrittäjyydestä ja omistajanvaihdoksen merkityksestä
o Monimuotoisten yrittäjyysopintojen edistäminen; teemana myös “opiskelijasta yrityksen jatkajaksi”
o Yritysten kehittämisen työpajat ja projektit sekä opiskelijoiden yritysyhteistyössä tapahtuvat kehittämistehtävät
o Opiskelijoiden ja yrittäjien yhteinen Restartup-koulutus, jonka keskeisenä teemana on omistajanvaihdossuunnitelma ja yrityksen kehittäminen tulevaisuuden markkinoille
o Opiskelijoiden yritystoiminnan sparraus
Lue lisää näistä tehtäväkokonaisuuksista verkkojulkaisusta www.metropolia.fi/yrittajyyteen

Hankkeessa järjestettiin verkostotilaisuuksia, koulutuksia,työpajoja ja yksilöllistä ohjausta yritysten toiminnan kehittämiseksi ja
omistajanvaihdosprosessin edistämiseksi. Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysopintoja kehitettiin ja opiskelijoille tuotiin esille yrittäjyyden eri muotoja. Omistajanvaihdosyrittäjyyteen liittyen tuotettiin materiaalia mm. Opiskelija yrityksen jatkajaksi -esite ja videoita. Oulussa luotiin yrityskauppapolku yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiseen Avanto-yrittäjyysohjelmaan.
Hankkeella vahvistettiin Uusimaa-ohjelmaa ja Pohjois-Pohjanmaan strategiaa luomalla yrityksille edellytyksiä verkostoitua, kasvaa ja kehittyä. Hankkeessa kehitettiin toimintatapoja, joilla edistetään opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyttä ja yrityksen jatkamista kohtaan.

Yrityksen jatkaminen on teema, jota tulisi käsitellä yrittäjyysopinnoissa. Korkeakoulujen tulee panostaa vielä enemmän yrittäjyysopintoihin ja mahdollistaa opiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyö myös sosiaali- ja terveysalalla. Osallistumalla tiiviimmin yrittäjyysekosysteemin toimintaan ammattikorkeakoulut vahvistavat kumppanuuttaan omistajanvaihdosyhteistyössä.