Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72032

Hankkeen nimi: Lapin kaivoskeskittymän kumulatiivisten ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244680-7

Jakeluosoite: PL77, 96101 Rovaniemi

Puhelinnumero: 020 550 11

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.gtk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hatakka Tarja Paula Mirjami

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Geologi

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.hatakka(at)gtk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5013917

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapin kaivoskeskittymän kumulatiivisten ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta –hanke, Lapin Kaiku, on yksittäisten projektien ja hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin tähtäimen ja periaatteen ylittävien ympäristövaikutusten kartoittamista. Tarkoituksena on tutkia Lapin kaivoshankkeiden ja mineraalipotentiaalialueiden kokonaisvaikutuksia ekologisesti kestävän kehityksen näkökulmasta sekä lisätä tietämystä pohjoisen alueen luonnon tilasta. Päämääränä on kehittää seurantamenetelmiä kokonaisvaltaisempaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan, ja luoda tuloksia, jotka auttavat yhteiskuntaa ja yrityksiä keskeisissä ratkaisutilanteissa ja toiminnan suunnittelussa, edistämällä samalla kaivostoiminnan vastuullisuutta ja sosiaalisen toimiluvan saamista. Hankkeessa pyritään arvioimaan nykyisen tiedon keruun riittävyyttä, tarkkuutta, seurannan hyviä ja huonoja puolia sekä kiinnittämään huomiota kehityskohtiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat kunnat, seutukuntien elinkeinoelämän kehittäjinä toimivat tahot, kuten teollisuus ja erityisesti kaivannaisteollisuus, pienyritykset, velvoitetarkkailuja ja ympäristövaikutusten arviointeja tekevät ympäristöalan konsulttiyritykset, lupa- ja valvontaviranomaiset sekä tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämistoiminnasta vastaavat tahot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Elinkeinoelämän tarpeet tullaan huomioimaan hankkeen strategioiden suunnittelussa. Muita välillisiä kohderyhmiä ovat maakunta-, seutukunta- ja kuntatason suunnitteluviranomaiset, maankäyttöön liittyviä töitä tekevät konsulttitoimistot, alueelliset päätöksentekijät, luonnontuotealan yrittäjät, matkailuyrittäjät, alueen asukkaat ja vesistöjen käyttäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 435 786

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 435 786

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 537 232

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 536 130

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin

Kunnat: Sodankylä, Rovaniemi, Savukoski, Kolari, Kittilä, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tehty tällaista analyysiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisten osuutta projektissa työskentelevien henkilöiden kohdalla on pyritty kasvattamaan. Myös ohjausryhmän koostumuksessa pyritään huomioimaan tämä näkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Kaivostoiminnan todellisten vaikutusten ja sopivimpien seurantaindikaattoreiden selvittäminen auttaa arvioimaan kaivostoiminnan ekologista kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 6
Kaivostoiminnan todellisten vaikutusten selvittäminen auttaa arvioimaan kaivostoiminnan ekologista kestävyyttä ja myös sen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Hanke lisää pitkällä tähtäimellä tietoisuutta ympäristöasioista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 8
Hanke edistää merkittävästi luonnon monimuotoisuutta, sillä siinä kartoitetaan vesiluonnon tilaa ja vertailuarvoja Pohjois-Suomen olosuhteissa. Samalla saadaan tietoa kaivostoiminnan vaikutuksista virtavesien eliöstöön. Hanke tukee Lapin luonnon monimmuotoisuuden ylläpitämistä ja siihen perustuvien elinkeinojen kehittämistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 9
Projekti edistää merkittävästi tietämystä maaperästä, vesistä, luonnollisesta säteilystä ja uraanin esiintymisestä ja jakaumasta Pohjois-Suomen alueelta. Hankeessa tuotetaan uutta tietoa virtavesien vedenlaatuun ja vesibiologiaan liittyen, ottaen huomioon myös alueiden luontaiset olosuhteet. Projektissa kehitetään ympäristötutkimukseen soveltuvia tutkimusmenetelmiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 5
Neutraali vaikutus. Välillisesti lisätään tietoa Natura 2000 -ohjelmaan liittyvien alueiden luonnollisen säteilyyn ja uraanin esiintymisen määrästä ja uhanalaisista luontotyypeistä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 8
Hankkeen tulokset tukevat kaivosalueiden ympäristön jälkihoitoa luontaisen tilan parantamiseksi. Tämän lisäksi tuloksia voi hyödyntää maa-aineksen käyttökelpoisuuden arviossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Neutraali vaikutus.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeessa luodaan paikallisille pk-yrityksille uusia liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia. Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten seurantamenetelmien valikoituminen tarkoituksenmukaisimpiin menetelmiin vähentää tarpeettoman seurannan kustannuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 7
Hankkeessa luodaan vuorovaikutusta eri tutkimusalojen kesken ja lisätään mm. yrittäjäpuolen tietämystä pohjaksi toiminnan ja palvelujen kehittämiselle. Yrittäjäpuoli toimii myös aktiivisena kehittäjänä hankkeessa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Hankkeessa selvitetään maastotyötä vähentäviä menetelmiä, kuten lennokkeja ja automaattisia mittausmenetelmiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 8
Vaikuttaa pitkällä aikavälillä jonkin verran. Hankkeen tehtävä on edistää luonnonvarojen vastuullista käyttöä ja sitä kautta saatavaa hyvinvointia. Hankkeen toiminta edistää ympäristöllistä tietämystä Lapin eri alueista ottaen huomioon kunkin alueen erityispiirteet. Vesistövaikutusten havainnointi kuormitukselle herkillä seurantamenetelmillä edistää luotettavan tiedon saantia vesistöjen tilasta.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Vaikuttaa jossain määrin kun tasa-arvo ymmärretään laajemmin. Silloin lasketaan mukaan alueella asuvien ihmisten oikeus omaan puhtaaseen ympäristöön ja tietämykseen asuinalueensa perustilasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Vaikuttaa jossakin määrin, koska lisää mahdollisuuksia työpaikkoihin syrjäseudulla.
Kulttuuriympäristö 6 7
Vaikuttaa jonkin verran. Hanke edistää vesiensuojelun kannalta parhaiden toimintatapojen arviointia. Tämä vaikuttaa välillisesti myös luonnon- ja kulttuurimaisemaan vesistöjen äärellä.
Ympäristöosaaminen 8 9
Vaikuttaa merkittävästi. Hankkeen keskeinen tarkoitus on lisätä osaamista ja kehittää työmenetelmiä, joilla ympäristön ja luonnonvarojen käyttö pidetään kestävällä ja vastuullisella tasolla. Lisäksi saadaan tietoa kaivosten ympäristövaikutusten arviointiin parhaiten sopivista ympäristöindikaattoreista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lapin kaivoskeskittymän kumulatiivisten ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta eli Lapin Kaiku -hankkeessa tuotettiin tutkimustietoa Lapin maaperän ja pohjaveden alkuainepitoisuuksista sekä Lapin malmipotentiaalisista alueista. Hankkeessa arvioitiin alueen luontaista ekologista tilaa huomioiden luonnolliset taustapitoisuudet. Tulosten pohjalta laadittiin geologisesti potentiaalisille kaivosalueille luonnolliset vertailuolosuhteet velvoitetarkkailun ja ympäristövaikutusten arvioinnin tueksi.

Tulokset koottiin loppuraporttiin. Lisäksi julkaistiin selvitys uraanin esiintymisestä ja luonnollisen säteilyn (uraani, torium, kalium) määrästä Lapissa sekä geofysikaalisten menetelmien käytöstä ympäristötutkimuksissa. Hankkeessa tuotettiin mineraalipotentiaalikartat neljälle eri malmiesiintymätyypille ja luokittelukarttoja maaperän ja pohjaveden geokemiallisista ominaisuuksista.

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa maankäytön suunnittelussa arvioitaessa Lapin nykyisten kaivosten ja mahdollisten tulevien kaivosten ympäristövaikutuksia. Tulokset auttavat myös ennakoimaan mahdollisia riskejä ja haittavaikutuksia ympäristölle.

Hankkeen tuotokset ovat saatavilla hankkeen nettisivuilta (http://www.gtk.fi/tutkimus/tutkimushankkeet/lapin_kaiku/index.html) ja GTK:n Hakku-palvelusta (https://hakku.gtk.fi/). Tuotokset jokien ekologisen tilan luokittelussa käytettyjen eliöstöjen osalta ovat saatavilla ympäristöhallinnon (jokien vedenlaatu, pohjaeläimet) ja Suomen ympäristökeskuksen (piilevät) tietokannoista (http://www.syke.fi/hankkeet/lapinkaiku)sekä hankkeen SYKEn nettisivuilta (http://www.syke.fi/hankkeet/lapinkaiku).