Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72033

Hankkeen nimi: Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI) vaihe 2

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244680-7

Jakeluosoite: PL 77

Puhelinnumero: +358 29 503 0000

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.gtk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KUPILA JUHO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Geologi

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juho.kupila(at)gtk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 439 4786

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Suomen ympäristökeskus, 0996189-5
Oulun Yliopisto, 0245895-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:
Hankkeen keskeinen tavoite on kehittää hankealueen kiviaineshuollon ja pohjavesien suojelun käytäntöjä kestävämpään ja tehokkaampaan suuntaan. Kiviaineshuollon osalta tavoite on ohjata pitkän aikavälin toimintaa sellaisille alueille, joissa maa-ainesten otto ei aiheuta luonto- tai maisema-arvojen heikentymistä tai haittoja yhdyskunnan kannalta merkittäville pohjavesialueille. Pohjavesien suojelun osalta tavoitteena on keskittää suojelu sellaisille alueille, joilla todelliset suojelutarpeet täyttyvät. Hankealueella vesihuollon ja kiviaineshuollon toiminnot ovat monin paikoin sijoittuneet samoille alueille. Pitkän aikavälin tavoitteena on eriyttää kyseiset toiminnot erillisille alueille.

Hankkeen valmisteluvaiheessa on selvitetty tarpeet aihealueen parissa työskenteleviltä sidosryhmiltä: kuntien rakennusvalvonta-, kaavoitus- ja ympäristöviranomaisilta, vesilaitosten toimihenkilöiltä sekä kiviainesyrityksiltä.
Tarpeet ovat luonnollisesti eri alueilla vaihtelevia. Vesihuoltoon liittyviä kehitystarpeita on kasvavissa kaivos- ja matkailukeskittymissä. Kiviaineshuoltoon ja kaavoitukseen liittyviä tarpeita on käytännössä koko hankealueella.

Hankkeen tavoitteiden toteuttaminen vaatii usein tuloksiin ja niiden tarkkuuteen nähden kustannukseltaan korkeita ja asiantuntijaresursseja vaativia tehtäviä, minkä vuoksi keskeiseksi teemaksi on valittu myös kustannustasoltaan ja tarkkuudeltaan paremmin haja-asutusalueelle soveltuvien menetelmien kehittäminen (pohjaveden laatu/antoisuus, Slug-testit, UAV/lämpökamerakuvaus, laserkeilaus, mobiilitiedonkeruu)

Toimenpiteet:
Vaihe 1:
- Tarpeiden kartoittaminen kunnista, vesilaitoksilta ja kiviainesyrityksiltä
- Olemassa olevan tiedon kartoittaminen
- Tutkimussuunnitelmien laatiminen pohjavesialue- ja kallioaluetutkimuksiin
- Taustaselvitykset
- Ostopalveluiden kilpailuttaminen

Vaihe 2:
- Maastotutkimukset pohjavesi- ja kallioalueilla, mobiilitiedonkeruu
- Näytteenotto kallioalueilla ja näytteiden testaus laboratoriossa
- Maaperäkairaukset ja pohjavesiputkien asentaminen pohjavesialueilla
- Pohjavesiputkien ominaisantoisuuspumppaukset, kenttämittaukset ja pohjavesinäytteenotot
- Uudet menetelmät (Slug-testit, infrapunakuvaukset, paikallinen laserkeilaus)
- Luonto- ja maisemainventoinnit pohjavesi- ja kallioalueilla

Vaihe 3:
- Tulosten analysointi ja yhteensovittaminen
- Käyttösuositusten antaminen pohjavesi/maa-ainesalueille ja kallioalueille
- Raportointi (yhteenvetoraportti, maa-aines- ja pohjavesiraportti, kalliokiviainesraportti sekä luonto- ja maisemainventointiraportti)
- Tulosten liittäminen julkisiin tietokantoihin ja esittely viiteryhmille

Tulokset ja vaikutukset:
Hankkeen tuloksena laaditaan yleissuunnitelma, jossa potentiaaliset maa- ja kiviainesten ottoalueet luokitellaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteiden mukaisesti maa-ainesten ottoon soveltuviksi, osittain soveltuviksi tai soveltumattomaksi. Soveltuvuussuositusten lisäksi tarkastelun alla oleville tutkimattomille pohjavesialueille määritellään luokitus- ja rajaussuositukset. Hankkeen tuloksia tullaan käyttämään kaavoituksen eri tasoissa, maa-ainesten oton sijoittamisen ohjauksessa sekä vesihuollon kehittämisessä. Yleissuunnitelman avulla turvataan elinkeinoelämälle laadukkaan maa- ja kiviaineksen saanti läheltä toteutettavia hankkeita sekä tehostetaan kaavoitus- ja lupaharkintatoimia. Kuljetusmatkojen lyhentyessä kuljetuksista aiheutuvat haitalliset päästöt vähenevät. Tuloksista hyötyvät kunnat, yritykset, vesihuoltolaitokset, kiviaineshuoltoyritykset, konsultit ja valvovat viranomaiset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasialliset kohderyhmät ovat:
- kiviaineshuoltoyritykset
- vesilaitokset
- kuntien kaavoitus
- kuntien ympäristönsuojelu

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
- kuntien asukkaat – vakaampi vesihuolto, vakaampi maa- ja kiviaineshuolto, nopeampi kaavoitus
- yritykset – nopeampi kaavoitus, vakaampi maa- ja kiviaineshuolto, ympäristöluvat
- tutkimuslaitokset – menetelmät, tieto
- konsultit – menetelmät, tieto
- viranomaistahot (SYKE, ELY, YM) – tieto

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 392 772

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 351 274

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 489 418

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 434 258

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Kolari, Posio, Ranua, Tornio, Salla, Kittilä, Enontekiö, Muonio, Pelkosenniemi, Sodankylä, Inari, Savukoski, Kemijärvi, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen vaikutukset kohdistuvat sukupuolineutraalisti kaikkiin alueen kiviainesyrittäjiin, viranomaisiin ja asukkaisiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen vaikutukset kohdistuvat sukupuolineutraalisti kaikkiin alueen kiviainesyrittäjiin, viranomaisiin ja asukkaisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen vaikutukset kohdistuvat sukupuolineutraalisti kaikkiin alueen kiviainesyrittäjiin, viranomaisiin ja asukkaisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Taustatietoa alueiden luontoarvot huomioiden maankäytön ohjaukseen hankkeessa tuotetun POSKI-luokituksen myötä, turvaa samalla pohjavesien suojelua ja suojelun selkeytymistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Maa- ja kiviaineshuollon logistiikan kehittyminen (kuljetusmatkojen optimointi). Varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pohjavesissä paranee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Tehtävien luontoinventointien sekä suojeluohjelmien huomiointi kohteiden luokittelussa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 6
Pohjavesien ja niihin sidonnaisten pintavesien turvaaminen. Päästöjen väheneminen kuljetusmatkojen lyhentyessä. Kokonaisuudessaan maankamaran ainesten suunnitellumpi käyttö.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Huomioidaan lähialueineen kohteiden luokittelussa. Varsinaisia tutkimuksia NATURA-alueilla ei tehdä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Sivuvirtojen hyödyntämisen alustava selvittäminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
Tietoa sekä maa-ainesten kustannustehokkaaseen ja kestävään käyttöön pitkällä aikavälillä että vesihuollon kehittämiseen ja kohdentamiseen. Tukee alan yrityksiä toiminnoissaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Tietotaidon ja yhteistyön kehittyminen. Tuotettu avoin data.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Kuljetusmatkojen lyhentyminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 2
Vesihuollon turvaamisen kehittäminen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Uusi tieto tuo tasa-arvoisuutta mm. lupaprosesseihin ja huomioi pohjoisen erityisolosuhteita.
Kulttuuriympäristö 0 4
Maisema-, luonto- ja virkistysarvojen vaikutusten huomioiminen.
Ympäristöosaaminen 5 5
Tulosten avulla viranomaisia ja alan parissa toimivia voidaan ohjata kestävämpään resurssien käyttöön ja tarvittaessa kohdennettuun suojeluun. Kenttämittausmenetelmien kehittäminen, uuden tekniikan hyödyntäminen tutkimuskohteiden olosuhteiden selvityksissä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-