|
|
|
Hankekoodi: A72033
Hankkeen nimi: Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI) vaihe 2
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244680-7
Jakeluosoite: PL 77
Puhelinnumero: +358 29 503 0000
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.gtk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KUPILA JUHO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Geologi
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juho.kupila(at)gtk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 439 4786
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet:
Hankkeen keskeinen tavoite on kehittää hankealueen kiviaineshuollon ja pohjavesien suojelun käytäntöjä kestävämpään ja tehokkaampaan suuntaan. Kiviaineshuollon osalta tavoite on ohjata pitkän aikavälin toimintaa sellaisille alueille, joissa maa-ainesten otto ei aiheuta luonto- tai maisema-arvojen heikentymistä tai haittoja yhdyskunnan kannalta merkittäville pohjavesialueille. Pohjavesien suojelun osalta tavoitteena on keskittää suojelu sellaisille alueille, joilla todelliset suojelutarpeet täyttyvät. Hankealueella vesihuollon ja kiviaineshuollon toiminnot ovat monin paikoin sijoittuneet samoille alueille. Pitkän aikavälin tavoitteena on eriyttää kyseiset toiminnot erillisille alueille.
Hankkeen valmisteluvaiheessa on selvitetty tarpeet aihealueen parissa työskenteleviltä sidosryhmiltä: kuntien rakennusvalvonta-, kaavoitus- ja ympäristöviranomaisilta, vesilaitosten toimihenkilöiltä sekä kiviainesyrityksiltä.
Tarpeet ovat luonnollisesti eri alueilla vaihtelevia. Vesihuoltoon liittyviä kehitystarpeita on kasvavissa kaivos- ja matkailukeskittymissä. Kiviaineshuoltoon ja kaavoitukseen liittyviä tarpeita on käytännössä koko hankealueella.
Hankkeen tavoitteiden toteuttaminen vaatii usein tuloksiin ja niiden tarkkuuteen nähden kustannukseltaan korkeita ja asiantuntijaresursseja vaativia tehtäviä, minkä vuoksi keskeiseksi teemaksi on valittu myös kustannustasoltaan ja tarkkuudeltaan paremmin haja-asutusalueelle soveltuvien menetelmien kehittäminen (pohjaveden laatu/antoisuus, Slug-testit, UAV/lämpökamerakuvaus, laserkeilaus, mobiilitiedonkeruu)
Toimenpiteet:
Vaihe 1:
- Tarpeiden kartoittaminen kunnista, vesilaitoksilta ja kiviainesyrityksiltä
- Olemassa olevan tiedon kartoittaminen
- Tutkimussuunnitelmien laatiminen pohjavesialue- ja kallioaluetutkimuksiin
- Taustaselvitykset
- Ostopalveluiden kilpailuttaminen
Vaihe 2:
- Maastotutkimukset pohjavesi- ja kallioalueilla, mobiilitiedonkeruu
- Näytteenotto kallioalueilla ja näytteiden testaus laboratoriossa
- Maaperäkairaukset ja pohjavesiputkien asentaminen pohjavesialueilla
- Pohjavesiputkien ominaisantoisuuspumppaukset, kenttämittaukset ja pohjavesinäytteenotot
- Uudet menetelmät (Slug-testit, infrapunakuvaukset, paikallinen laserkeilaus)
- Luonto- ja maisemainventoinnit pohjavesi- ja kallioalueilla
Vaihe 3:
- Tulosten analysointi ja yhteensovittaminen
- Käyttösuositusten antaminen pohjavesi/maa-ainesalueille ja kallioalueille
- Raportointi (yhteenvetoraportti, maa-aines- ja pohjavesiraportti, kalliokiviainesraportti sekä luonto- ja maisemainventointiraportti)
- Tulosten liittäminen julkisiin tietokantoihin ja esittely viiteryhmille
Tulokset ja vaikutukset:
Hankkeen tuloksena laaditaan yleissuunnitelma, jossa potentiaaliset maa- ja kiviainesten ottoalueet luokitellaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteiden mukaisesti maa-ainesten ottoon soveltuviksi, osittain soveltuviksi tai soveltumattomaksi. Soveltuvuussuositusten lisäksi tarkastelun alla oleville tutkimattomille pohjavesialueille määritellään luokitus- ja rajaussuositukset. Hankkeen tuloksia tullaan käyttämään kaavoituksen eri tasoissa, maa-ainesten oton sijoittamisen ohjauksessa sekä vesihuollon kehittämisessä. Yleissuunnitelman avulla turvataan elinkeinoelämälle laadukkaan maa- ja kiviaineksen saanti läheltä toteutettavia hankkeita sekä tehostetaan kaavoitus- ja lupaharkintatoimia. Kuljetusmatkojen lyhentyessä kuljetuksista aiheutuvat haitalliset päästöt vähenevät. Tuloksista hyötyvät kunnat, yritykset, vesihuoltolaitokset, kiviaineshuoltoyritykset, konsultit ja valvovat viranomaiset.
Hankkeen pääasialliset kohderyhmät ovat:
- kiviaineshuoltoyritykset
- vesilaitokset
- kuntien kaavoitus
- kuntien ympäristönsuojelu
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
- kuntien asukkaat – vakaampi vesihuolto, vakaampi maa- ja kiviaineshuolto, nopeampi kaavoitus
- yritykset – nopeampi kaavoitus, vakaampi maa- ja kiviaineshuolto, ympäristöluvat
- tutkimuslaitokset – menetelmät, tieto
- konsultit – menetelmät, tieto
- viranomaistahot (SYKE, ELY, YM) – tieto
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 392 772
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 392 771
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 489 418
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 490 464
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen
Kunnat: Pelkosenniemi, Inari, Ranua, Savukoski, Kittilä, Posio, Sodankylä, Kolari, Enontekiö, Salla, Tornio, Muonio, Kemijärvi, Utsjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Taustatietoa alueiden luontoarvot huomioiden maankäytön ohjaukseen hankkeessa tuotetun POSKI-luokituksen myötä, turvaa samalla pohjavesien suojelua ja suojelun selkeytymistä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Maa- ja kiviaineshuollon logistiikan kehittyminen (kuljetusmatkojen optimointi). Varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pohjavesissä paranee. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Tehtävien luontoinventointien sekä suojeluohjelmien huomiointi kohteiden luokittelussa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 6 |
| Pohjavesien ja niihin sidonnaisten pintavesien turvaaminen. Päästöjen väheneminen kuljetusmatkojen lyhentyessä. Kokonaisuudessaan maankamaran ainesten suunnitellumpi käyttö. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 3 |
| Huomioidaan lähialueineen kohteiden luokittelussa. Varsinaisia tutkimuksia NATURA-alueilla ei tehdä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Sivuvirtojen hyödyntämisen alustava selvittäminen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 4 |
| Tietoa sekä maa-ainesten kustannustehokkaaseen ja kestävään käyttöön pitkällä aikavälillä että vesihuollon kehittämiseen ja kohdentamiseen. Tukee alan yrityksiä toiminnoissaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 3 |
| Tietotaidon ja yhteistyön kehittyminen. Tuotettu avoin data. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Kuljetusmatkojen lyhentyminen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 2 |
| Vesihuollon turvaamisen kehittäminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 2 |
| Uusi tieto tuo tasa-arvoisuutta mm. lupaprosesseihin ja huomioi pohjoisen erityisolosuhteita. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 4 |
| Maisema-, luonto- ja virkistysarvojen vaikutusten huomioiminen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Tulosten avulla viranomaisia ja alan parissa toimivia voidaan ohjata kestävämpään resurssien käyttöön ja tarvittaessa kohdennettuun suojeluun. Kenttämittausmenetelmien kehittäminen, uuden tekniikan hyödyntäminen tutkimuskohteiden olosuhteiden selvityksissä. | ||
POSKI (Pohjaveden Suojelun ja Kiviaieshuollon yhteensovittaminen) -hankkeet ovat olleet valtakunnallisia, maakunnittain toteutettuja tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lapissa se on toteutettu kahdessa vaiheessa ja päättyessään koko maa on käyty tässä hankemuodossa lävitse.
Lapin Poski2 -hankkeen tavoitteena oli kehittää hankealueen kiviaineshuollon ja pohjavesien suojelun käytäntöjä kestävämpään ja tehokkaampaan suuntaan. Kiviaineshuollon osalta tavoite oli ohjata pitkän aikavälin toimintaa sellaisille alueille, joissa maa-ainesten otto ei aiheuta luonto- tai maisema-arvojen heikentymistä tai haittoja yhdyskunnan kannalta merkittäville pohjavesialueille. Pohjavesien suojelun osalta tavoitteena oli keskittää suojelu sellaisille alueille, joilla todelliset suojelutarpeet täyttyvät. Hankealueella vesihuollon ja kiviaineshuollon toiminnot ovat monin paikoin sijoittuneet samoille alueille ja pitkän aikavälin tavoitteena onkin eriyttää kyseiset toiminnot erillisille alueille.
Yhtenä tavoitteena oli myös tutkimusyhteistyön ja vuorovaikutusverkostojen sekä alan tutkimusmenetelminen kehittäminen.
Hankkeen alussa toteutettiin tarvekartoitus ja tutkimuskohteiden valinta ensimmäisen vaiheen kokemusten perusteella yhteisyössä GTK:n, Lapin ELY -keskuksen sekä hankealueen kuntien ja toimijoiden kanssa. Kohdevalintojen jälkeen hankkeessa toteutettiin maastotutkimuksia kenttäkausien 2016-2018 aikana pohjavesi- ja maa-ainesalueilla sekä kallikiviaineskohteilla. Ensin mainituilla suoritettiin maastokartoituksia, maatutkaluotauksia sekä asennettiin pohjaveden havaintoputkia maaperäkairausten yhteydessä. Havaintoputkista otettiin vesinäytteitä laboratorioanalyyseihin sekä suoritettiin antoisuuspumppauksia ja slug-testejä (maaperän hydraulisen johtavuuden määritys) mahdollisia jatkotutkimuksia silmälläpitäen. Pohjavesialueilla testattiin myös UAV -lämpökamerakuvausta mm. lähteiden paikantamiseksi pohjavesialueiden luokitustyön taustatiedoksi. Kalliokiviaineskohteilla tehtiin kartoitusta sekä otettiin näytteitä kiviainestesteihin.
Olemassaoleva aineisto yhdistettiin maastosta kerätyn uuden tutkimustiedon kanssa. Tutkituille pohjavesialuille tehtiin tältä pohjalta Poski -luokitus, jossa alueet luokiteltiin maa-ainesten oton suhteen joko soveltuviksi, osittain soveltuviksi tai ei soveltuviksi. Poski -luokitus tehtiin myös niille tutkituille maa-aineskohteille, joista pohjavesialue oli poistettu ELY -keskuksen luokitustyön yhteydessä. Kalliokiviaineskohteiden osalta kohteet luokiteltiin kiviaineksen ominaisuuksien ja mahdollisen käyttötarkoituksen mukaan lujuustestien ja kartoitusten perusteella.
Hankkeessa tehtiin myös erillisselvitys jätteiden ja sivutuotteiden käytöstä Lapin alueella. Lisäksi tuotettiin ohjeistus slug-testien tekemiseen sekä selvitettiin menetelmän käyttökelpoisuutta tutkimuskohteilla. Tiedonkeruussa testattiin mobiililaitteiden käyttöä maastossa.
Hankkeen loppuvaiheessa toiminnasta ja tuloksista pidettiin alueellisesti kolme erillistä yleisölle avointa tiedotustilaisuutta. Suoritetuista tutkimuksista, aineiston käsittelystä ja tuloksista koostettiin yhteenvetoraportin lisäksi erillisraportit maa-aines-, pohjavesi- ja kalliokiviainestutkimuksista. Hankkeessa tuotetut raportit ja selvitykset ovat ladattavissa osoitteessa http://newprojects.gtk.fi/poski_lappi/aineistot/.