Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72060

Hankkeen nimi: Lumo2-Tehoja kasvuun!

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260 600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 311 6314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Luovat alat ja niiden toimintaympäristö ovat muutostilassa. Digitaalisuuden vyöry, kansainvälistymisen tuomat haasteet ja riskinottokyvyn merkityksen kasvu ovat myös luovien alojen nykypäivää. Uusi toimintaympäristö on haaste, mutta ennen kaikkea mahdollisuus, jonka havaitseminen, ymmärtäminen ja hyödyntäminen luovat liiketoiminnalle uutta potentiaalia. Luovien alojen pitää hypätä vielä rohkeammin ja itsetietoisemmin osaksi älykkään erikoistumisen yhteiskuntaa.

Uudessa Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelmassa luovien alojen kehittämistarpeiksi on mainittu monialaisen yhteistyön ja omaehtoisen toiminnan vahvistaminen, luovien alojen osaamisen ja kaupallistamisen kehittäminen, tukimuotojen kehittäminen toiminnallisten keskittymien syntymiseksi ja muotoiluajattelun kehittäminen palvelumuotoilusta tuotemuotoiluun.

Hanke tuo alueelle uudenlaisen, vahvaan päämäärätietoiseen kokeilukulttuurin perustuvan toimintavan. Hankkeen keskiössä ovat Innovaatioalustat, joiden toiminta perustuu demoja tuottaviin 'Nopsiin' eli nopean ja kokeilevan kehittämisen tilaisuuksiin, sekä yritysten toimintaympäristöä kehittäviä protoja tuottaviin 'Tehoihin'. Innovaatioalustat mahdollistavat toimialojen rajapinnoilla tapahtuvan nopean innovointi- ja kehittämistoiminnan, samalla kun niissä pyritään nopeuttamaan tietä yrittäjyyteen ja uudenlaisen liiketoiminnan kehittämiseen.

Toiminnan perusteena on saada alueen luovien alojen ja muiden toimialojen yritykset (erityisesti kasvualojen) tekemään yhdessä konkreettisia toimialat ylittäviä kokeiluja, niin että syntyy uudenlaisia tuote- tai palveluprototyyppejä. Toinen hankkeen tärkeistä tavoitteista on edesauttaa julkisen sektorin ja yritysmaailman yhteen törmäyttämistä. Näiden tueksi ja lisäksi hankkeessa lisätään asiantuntijuutta luovien alojen rahoituspohjan laajentamiseksi.

Hanke rakentaa kehittämispolun, jonka avulla luovien alojen, alueellisten kasvualojen, julkisen sektorin, kehitysyhtiöiden ja oppilaitosten toimijoita saadaan toimimaan yhteisen, kokeiluun perustuvan päämäärän hyväksi. Hankkeen toiminnan avulla luovien alojen toimijoille mahdollistuu toimialojen rajapinnoilla tapahtuva nopea innovointi- ja kehittämistoiminta. Uudenlaiset, innovatiiviset tilaratkaisut tukevat suoraan tätä toimintaa.

Monialainen kehittämispolku tuo luovat alat entistä tiiviimmäksi osaksi yhteiskunnallista- ja aluekehittämistä. Hankkeen myötä julkisen sektorin kyky tunnistaa luovien alojen uusia mahdollisuuksia kasvaa, kun kasvuyritykset, luovan alan toimijat ja julkinen sektori kehittävät ja tiivistävät yhteistyötään. Tämä mahdollistaa myös jatkossa yhteisten rajapintojen paremman tunnistamisen ja sitä kautta uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymisen. Hanke tiivistää maakunnallista yhteistyötä.

Hankkeen toimintojen avulla osallistuvat yritykset pystyvät tuottamaan uusia kilpailukykyisiä palvelu- ja liiketoimintatuotteita heidän osaamisensa kasvamisen kautta. Uusimman teknologian valjastaminen tuote- ja palvelukehittämiseen avaa mahdollisuuden uudenlaisen ja laajemman asiakaskunnan saavuttamiseen, myös kansainvälisesti. Samalla hankkeen myötä yritykset ja muut alueen toimijat kykenevät ennakoimaan omia ja liiketoiminnan kannalta olennaisia kehitystarpeitaan tulevaisuuden trendeistä saamiensa tietojen avulla. Hankkeen myötä myös luovien alojen rahoituspohja kasvaa, kun uusien tuotteiden ja palveluiden kehitystoimintaan kytketään rahoitusneuvontasessioita. Hankkeessa esitellään ja tuodaan alan yrityksille tietoa myös uudenlaisista rahoitusmahdollisuuksista.

Hankkeen aikana Nopsissa syntyy 100 dokumentoitua luovan alan nopean, kokeilevan kehittämisen aihiota. Näistä aihioista syntyy vähintään 50 luovan alan yritysten toimintaympäristöä kehittävää prototyyppiä. Hankkeessa tuetaan myös yhden tai kahden uudenmuotoisen, erityisesti osuustoiminnallisen yritysten syntymistä.

Hanke toteutetaan yhteistyössä seudullisten elinkeinoyhtiöiden ja Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n ja alueen luovan alan yritysten kanssa. Yli 80 alueen yritystä on ilmaissut kiinnostuksensa nopeaan ja kokeilevaan luovan alan kehittämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat luovien alojen yritykset, sekä luovien alojen yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt, kuten freelancerit ja muut alalle koulutetut luovien- ja kulttuurialojen henkilöt. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös alueellisesti tunnistettujen kasvualojen yritykset ja toimijat, joiden kanssa luovien alojen toimijoita törmäytetään. Projektin kohderyhmänä ovat myös kehitysyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, julkisen sektori toimijat ja oppilaitokset.

Aktiivisia toimenpiteitä kohdistetaan etenkin luovien alojen toimijoihin ja muihin ryhmään kuuluviin törmäyttämällä nämä keskenään. Hankkeessa luovien alojen toimijat määritellään hyvin joustavasti, lähtökohtaisesti hankkeessa pääsee mukaan edellisten ryhmien ulkopuoleltakin, kunhan toiminta sopii hankkeen tavoitteiden kanssa. Hankkeen kannalta olennaista, on, että mukaan tulevien toimijoiden keskuudessa on runsaasti sellaista osaamista, johon liittyy aitoa kasvupotentiaalia. Hanke ei näin sulje pois hankkeen aikana mahdollisesti nousevia uusia tarpeita ja ryhmiä, jotka voisivat tuoda hankkeelle lisäarvoa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä oppilaitokset ja opiskelijat, joiden tietä yrittäjyyteen hanke välillisesti tukee tuomalla uusia toimintakulttuureja alueelle. Muiden kuin luoviksi aloiksi katsottavien toimijoiden yrittäjyyteen hanke tuo uusia toimintamalleja ja polkuja kaupallistamiseen. Mikäli esimerkiksi maahanmuuttajat eivät ole vielä mukana toiminnassa, hankkeen toimintamallista, eli luovista ja kokeiluihin perustuvista törmäytyksistä, löytyy varmasti tulevaisuudessa toimintamalli myös heidän työllistymiseensä ja heidän ideoidensa kaupallistamiseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 409 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 386 453

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 580 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 547 628

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Kontiolahti, Joensuu, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Juuka, Ilomantsi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyritään huomioimaan mukaan tulevien toimijoiden erilaiset lähtökohdat myös sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen sisältö pyritään luomaan molempia sukupuolia kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen välillinen tavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ei päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hankkeen Innovaatioalustoissa sähköisten palveluiden kehittäminen edistää suoraan kestävää kehitystä siirtämällä palveluiden käytön sähköiseksi. Kaikissa innovointitoimissa nostetaan esille luonnonvarojen kestävä käyttö myös liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 5
Hanke edistää suoraan sähköisten ja vähähiilisten digitaalisten välineiden käyttöä. Hankkeessa käytetään myös mahdollisuuksien mukaan etä- ja verkkotyöskentelyä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Uudenlaiset, ekologiset innovointitavat edistävät suoraan ja välillisesti myös vähähiilisten digitaalisten välineiden käyttöä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Hankkeen käytössä ovat tarpeen mukaan sähköiset viestintävälineet ja koulutuskeinot. Hankkeen matkat suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja vähän kasvihuonepäästöjä tuottaviksi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000 –ohjelman kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 5
Innovaatiotilaisuuksista yksi tärkeä osa on syntyvien materiaalien ja jätteiden määrän vähentäminen. Näin hanke edistää materiaaliresurssien ekotehokas käyttöä, jolloin sen hyöty valuu suoraan liiketoimintakuluihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Innovaatioiden kehittämisessä uusiutuvat energialähteet otetaan huomioon.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 6
Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti nimenomaan alueen elinkeinoelämään innovoimalla uudenlaisia palveluita ja tuotteita alueiden kasvupotentiaaleista lähtien. Hankkeella haetaan kestäviä liiketoiminnan kehittämismuotoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeella vaikutetaan vahvasti alueen elinkeinoelämän aineettomiin, osaamisen perustuvien ja digitaalisesti tuotettavien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hankkeessa pyritään koordinoimaan tarvittava liikkuminen mahdollisimman ekotehokkaasti
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 6
Hanke edistää alueelliseen yhdenvertaisuuteen antamalla myös syrjäisimmille alueille mahdollisuuden luovaan toimintaan. Aktiivinen ja kehittyvä innovaatiotoiminta lisää hyvinvointia elinkeinon näkökulmasta
Tasa-arvon edistäminen 5 4
Hanke edistää maakunnallisesti sosiaalista tasa-arvoa ja sukupolvien tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hanke mahdollistaa suoraan maaseudun elinvoimaisuutta ja paikallisen kulttuurin hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa.
Kulttuuriympäristö 6 6
Hanke edistää kulttuuriympäristön hyödyntämistä ja säilyttämistä.
Ympäristöosaaminen 4 4
Uudenlaisten teknologioiden haltuunotto lisää välillisesti toimijoiden ympäristöosaamista

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen alkuperäisenä ajatuksen oli kehittää toimintatapaa, joka antaisi yrityksille, oppilaitoksille, kehitysyhtiöille, yrittäjäjärjestöille ja oppilaitoksille uuden työkalun niin luovien alojen kehittämiseen kuin tuotteiden kaupallistamiseen. Eri toimijoiden törmäyttäminen, nopeiden kokeilujen merkitys uusien ideoiden, liiketoimintamahdollisuuksien esille saajana on ehdottomasti jatkamisen arvoinen. Erilaisten toimijoiden yhteen saattaminen tuo parhaimmillaan hyvin hedelmällistä vuorovaikutusta ja noita uusia ideoita. Siihen liittyivät erilaiset kokeilut.

Hanketta lähdettiin viemään eteenpäin aluksi perusmallilla, jonka mukaisesti järjestettiin Nopsa-nimellä kulkeneita tilaisuuksia, joista saatuja ideoita sitten vietiin eteenpäin palvelumuotoilun avulla prototyyppiasteelle Teho-tilaisuuksissa. Ideoita kerättiin myös muulta, esimerkiksi yksittäisten toimijoiden ja yritysten yhteydenottojen kautta. Ensimmäiset tilaisuudet toimittiin perinteisellä mallilla, koottiin yrityksiä ja toimijoita yhteen pohtimaan uusia ideoita. Samalla hanke pyrki osallistumaan muiden hankkeiden ja toimijoiden tilaisuuksiin. Näissä vietiin viestiä hankkeesta ja kerättiin mahdollisia toimijoita ja toiveita Lumon omiin tilaisuuksiin.

Perinteisessä toimintamallissa oli haasteita, siksi hankkeessa ryhdyttiin toteuttamaan erilaisia tilakokeiluita. Niistä poiki Pajathon –konsepti ja Kokeile Tätä –päivät. Erityisesti Pajathon –nimellä toimineet hackathonit toimivat hyvin ideoiden kehittämis- ja jalostamisalustoina, ja niitä toivottiin hankkeen loppuvaiheessa useaan kohteeseen.
Hankkeessa tuotettiin 52 prototyyppiä, joista osa etenee valmiimmaksi tuotteeksi tai palvelukseksi.

Hankkeen tulokset koottiin kehittämispoluksi, joka on tarkoitettu yrityksille ja toimijoille, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa erityisesti yhteistyötä ja uusia teknologioita hyödyntäen.