|
|
|
Hankekoodi: A72061
Hankkeen nimi: Digitaalisten oppimisympäristöjen kehityskeskus
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 30.7.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: Länsikatu 15
Puhelinnumero: 0294 45 1111
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TUKIAINEN MARKKU TAPIO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.tukiainen(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504411508
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koulujen digitaalisuuden lisääminen sekä digitaaliset oppimisympäristöt ovat keskeisiä kehityssuuntia nykyaikaisessa koulutuskentässä. Joensuun kaupungin työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tehtävässä kasvusopimuksessa oppimisympäristöt ja digitalisaatio ovat metsäbiotalouden ohella toinen päävahvuusala. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimintasuunnitelmassa, POKAT2017, tavoitteena on vahvistaa alueella olevaa kansainvälisen tason osaamista. Lisäksi digitaalisuus ja oppimisympäristöt ovat myös keskeinen osa-alue Suomen hallituksen kärkihankkeissa. Digitalisaatio nähdäänkin keskeisenä osana Suomen ja alueiden selviytymisstrategiaa.
Pitkän tähtäimen tavoitteena tässä esiteltävässä hankkeessa on kehittää Joensuuhun oppimisympäristöjen kehityskeskus. Käytännön kehitystoiminnan pohjaksi rakennetaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa kouluympäristöön tutkimus- ja kehitysalusta. Luokat varustetaan erilaisilla kehitystoiminnan tarvitsemilla sensoreilla ja laitteilla ja niitä voidaan muunnella joustavasti. Luokkia käytetään testien ulkopuolella normaaliin opetukseen. Hankkeessa yhdistetään aivan uudella tavalla monialaisesti Joensuun seudun vahvuuksia mm. ICT:ssä, pedagogiikassa, peliosaamisessa ja fotoniikassa tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Lisäksi hankkeen tavoitteena on uudenlaisen oppimisympäristöjen kehitysyhteistyön käynnistäminen alan eri toimijoiden kesken. Tämä tehdään tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen, yritysten ja oppilaitosten kesken. Tavoitteena on Roadmap huipputason oppimisympäristöjen tuottamiseen, jotka ovat sidottuja vahvasti 2000-luvun taitoihin, pedagogisiin ratkaisuihin sekä varsinkin uusiin digitaalisiin mahdollisuuksiin. Keskus luo uudenlaisen lähtökohdan oppimisympäristöosaamisen tuotteistamiseen. Yhdessä nämä toimet muodostavat monitieteisen kokonaisuuden myös kansainvälisesti toimivan digitaalisten oppimisympäristöjen kehityskeskuksen tarpeisiin.
Alueella toimivat oppimisympäristöjen kehittämiseen ja koulutusvientiin liittyvät yritykset. Hankkeen valmistelun aikana kiinostuksensa ovat ilmaisseet Arcusys Oy, Finland University Oy, CGI Suomi Oy, Valtavalo Oy, Light Cognitive Oy, Opinsys Oy sekä Modeo Oy.
Lisäksi kohderyhmänä ovat Joensuun koulut, Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK sekä Karelia AMK.
Itä-Suomen yliopiston strategian yksi neljästä pääteemasta on "Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa". Hankkeella on siten kehityskeskuksen toimintaa tukeva ympäristö ja toisaalta hanke vahvistaa Itä-Suomen yliopiston monitieteistä oppimisympäristöjen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Sillä on välillisiä vaikutuksia laajasti yliopistossa, mutta suurimmat välittömät vaikutukset kohdistuvat Tietojenkäsittelytieteen laitokseen (TKT) sekä Soveltavan kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen osastoon (SOKL).
TKT:lla on tehty oppimisympäristöjen tutkimustyötä 1990-luvun lopusta alkaen. Tällä työllä on hyvät kytkennät myös käytännön toimintaan. Esimerkkeinä tästä ovat mm. laitoksen opetuksen vieminen etäopetuksena lukioihin "virtuaaliapprobatur"-opintoina, peruskoululaisille tarkoitettu "Kid's Club" teknologiakerho sekä SciFest - kolulaisten tiedetapahtuma. Näitä kaikkia toimintamuotoja on käytetty tutkimuksessa kehitettyjen menetelmien koealustana. Opetus- ja kehitysteknologia on toinen laitoksen strategiassa määritelty päätutkimusala ja alalla toimii Joensuussa 13 tutkijaa. Tutkimusryhmä on erittäin kansainvälinen ja ryhmään kuuluu mm. toista kymmentä jatko-opiskelijaa, jotka suorittavat jatko-opintojaan osittain etäopetuksena ulkomailta.
SOKL:n koko toiminnassa ovat oppimisympäristöt keskeisessä asemassa. Osasto vastaa opettajakoulutuksesta ja on siten koko olemassaolonsa ajan, myös ennen Itä-Suomen yliopiston perustamista tehnyt opetukseen ja sen käytäntöihin liittyvää tutkimusta ja opetusta. Filosofisen tiedekunnan, johon SOKL kuuluu, strategian yksi kolmesta pääteemasta on "Oppiminen ja oppimisympäristöt". Osastolla työskentelee 42 tutkijaa
Odotamme yliopiston tutkimusryhmien kansainvälisten yhteyksien hyödyttävän kehityskeskusta sekä keskuksen kansainvälisenä toimintana että keskuksessa kehitettyjen tulosten ja yritysten tuotteiden leviämiskanavana.
Koululaiset, opiskelijat sekä opetushenkilöstö saavat käyttöönsä kehitettäviä uusia oppimisympäristöjä. Tämä tulee vaikuttamaan suuresti koululaisten ja opiskelijoiden tapaan oppia uusia asioita ja opiskelumenetelmiä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 177 172
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 177 172
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 253 103
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 253 103
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Kontiolahti, Joensuu, Liperi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hanke keskittyy digitalisaation lisäämiseen, jolloin hankkeessa pääasiassa käytetään henkistä pääomaa, samoin kuin toteutettavien digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö vähentää materiaalisien luonnonvarojen käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hankkeen toiminta perustuu ajasta ja paikasta riippumattomiin digitaalisiin ratkaisuihin, jolloin vähennetään ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä vähentämällä ilmastoon kohdistuvia toimenpiteitä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 4 |
| Oppimsiympäristöjä voidaan käyttää luonnon monimuotoisuuden oppimiseen ja hankkeessa tehdään läheistä yhteistyötä esim. ENO-toiminnan kanssa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 1 |
| Hankkeen tarkoituksena on avustaa kehittämään oppimisympäristöjä, jotka perustuvat digitaalisuuseen ja ajsta ja paikasta riippumattomaan käyttöön esim. tietoverkkojen välityksellä. Tällöin voidaan vähentää esim. matkustamista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 2 |
| Natura 2000-ohjelman kohteita voidaan valita esimerkkikohteiksi esim. senosriteknologioiden hyödyntämisen kehittämisessä kouluympäristöissä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 3 |
| Digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen vähentää materiaalien kulutusta ja jätteiden syntymistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 3 |
| Toteutettavat oppismisalustat sisältävät mittaamiseen tarkoitettua sensoriteknologiaa, jota voidaan käyttää aurinkosähkön avulla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkella haetaan pitkävaikutteisia panostuksia digitaalisen alan yritysten toiminnan kehittämiseksi oppimisympäristöjen alueella. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on luoda toimintaympäristö täysin aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 5 |
| Hankkeessa toteutettavia oppimisympäristöjä voidaan toteuttaa hajautetun työnteon perusteella hyödyntäen tietoverkkoja, jolloin voidaan vähentää liikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 2 |
| Kehitettäviä oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää myös koulumaailman ulkopuolella, esim. ikäihmisten vapaaehtoisessa harrastustoiminnassa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Toteutettavta ratkaisut ovat sukupuolineutraaleja ja hyödynnettävissä eri ikäryhmissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 5 |
| Tuotettavat oppimisympäristöt ovat tarkoitettuja monikulttuurisiin ympäristöihin, erityisesti suomalaisen kouluosaamisen vientituotteina. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 6 |
| Oppimisympäristöt hyödyttävät oppimisen kulttuureja monipuolisesti ja eteenpäinvievästi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 3 |
| Oppimisympäristöjen digitalisaatio kohdistaa käyttäjien huomiota ympäristön suojeluun prosessien ja tuotteiden digitaaliseksi muuntamisen avulla. | ||
Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiskeskus (DOK) -hanke on valmisteltu ja toteutettu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston ja Joensuun kaupungin kanssa. Hankkeen johtajana on toiminut professori Markku Tukiainen. Hankkeessa on verkostoiduttu usean oppimisympäristöjen kehittämisestä kiinnostuneen yrityksen kanssa (noin 20 yritystä). Mukana oli myös Karelia-ammattikorkeakoulu, Riveria, Savonia-ammattikorkeakoulu, sekä Joensuun Tiedeseura ry. Hanke pohjautui tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston aiempaan tutkimustoimintaan.
Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiskeskus –hankkeessa lisättiin alueellista tietotaitoa ja mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvulle tuomalla yhteen kokonaisvaltaisten oppimisympäristöjen suunnittelun, toteuttamisen ja kehittämisen eri osa-alueilla toimivat sidosryhmät. Hanke koordinoi verkoston muodostamista ja antoi forumin oppimisympäristötuotteiden ideoimiselle, testaamiselle ja synergiaedun synnyttämiselle. Oppimisympäristöllä käsitimme kokonaisvaltaisesti fyysiset tilat ja rakenteet, digitaaliset ja teknologiset ratkaisut, sosiaalisen vuorovaikutuksen välineet ja ympäristöt, sekä pedagogisen perustan.
DOK-hankkeen aikana luodussa verkostossa toteutettiin useita erilaisia oppimisympäristöpilotteja, järjestettiin yhteisiä ohjemallisia hautomoja ja seminaareja, rakennettiin toimintaa ja tavoitteita kartoittava tiekartta (Roadmap) sekä suunniteltiin tulevaisuuden Oppimisympäristöjen Kehittämiskeskuksen tarvetta, kumppaneita, rakennetta ja toimintaa. Hanke täytti sille asetetut tavoitteet hyvin, osin jopa erinomaisesti.
DOK-hankkeen aikana ilmeni, että pysyvälle Oppimisympäristöjen Kehittämiskeskukselle on todellinen tarve. Tämä tuli esille verkoston jäsenten kanssa käydyissä keskusteluissa ja näkyi toimijoiden aktiivisena osallistumisena DOK-hankkeen yhteisiin tapahtumiin, pilotteihin ja keskuksen suunnitteluun. Yrityksiä oli mukana paitsi Pohjois-Karjalasta, myös muualta Suomesta. Yritykset myös löysivät toisiaan ja niiden kesken syntyi uutta ideointia yhteistyöstä.
DOK-hankkeeseen liittyi pitkin sen toimintakautta uusia yrityksiä, sekä muita alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä hanketoimijoita. Yhteisiä intressejä ja tavoitteita löytyi lukuisten tahojen kanssa. Onkin ilmeistä, että käytettävien resurssien ja monipuolisen osaamisen uudelleen muotoilulla voimme tulevaisuudessa saavuttaa tuoreita ja kaupallisestikin hyödynnettävissä olevia tuotteita ja palvelukonsepteja oppimisen edistämisessä. Yhteisellä Oppimisympäristöjen kehittämiskeskuksella tätä kaikkea voitaisiin tulevaisuudessa koordinoida ja edelleen kehittää.
DOK-hankkeen verkoston yhteistyö jatkuu vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin mm. Joensuun kaupungin vetämällä makerspace -oppimisympäristöllä. Tila sijaitsee Joensuun Botanialla ja siellä järjestetään mm. kaupungin koulutoimen opettajien täydennyskoulutusta ja digitutorien (opettajat ja oppilaat) koulutusta. Tilassa tullaan jatkossa järjestämään myös Joensuun Tiedeseura ry:n organisoimia robotiikka- ja LUMA-kerhoja ja -tiedeleirejä.