Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72070

Hankkeen nimi: Kokeillen kasvuun - Nopeiden kokeilujen kehityspolut yritysryhmille (KOKKA)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0855115-7

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Puhelinnumero: 044 702 2700

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: LAHTI

WWW-osoite: http://www.ladec.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VANHAMÄKI ISTO ANTTI ILMARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Liiketoimintakehittäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: isto.vanhamaki(at)ladec.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 727 6376

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti vain kehittämällä globaalisti kilpailukykyistä osaamista voidaan synnyttää elinkeinoelämälle sellaista lisäarvoa, joka pitkällä tähtäimellä tuottaa maakuntaan hyvinvointia ja työllisyyttä. Kynnyksenä globaalin kilpailukyvyn kehittämiselle PK-yrityksissä nähdään tiedon puute sekä ketterien toimintamallien puuttuminen markkinakokeilujen tuottamiseksi. Hankkeessa vastataan PK-sektorilla tunnistettujen kehittämistarpeiden ja maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti nopeiden liiketoimintakokeilujen ja kilpailukykyä parantavien toimintamallien kehittämiseen, madaltaen samalla yritysten kynnystä tunnustella uusia avauksia sisäisen tehokkuuden ja asiakasrajapintatyön osalta.

Hankkeen toimenpiteet keskittyvät yritysten nopeiden liiketoimintakokeilujen tukemiseen. Toimenpiteiden myötä voidaan uudistaa liiketoimintaa, parantaa yritysten kilpailukykyä ja muodostaa uudenlaista lisäarvoa päijäthämäläisten yritysten asiakkaille kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeen kehittämistoimenpiteet pureutuvat yrityksissä erityisesti asiakaskokemuksen kehittämisen, toiminnan tehostamisen ja kansainvälistymisen tematiikkaan. Uusien, asiakaskokemukseen lisäarvoa tuottavien tekijöiden löytymiseksi madalletaan yritysten kokeilukynnystä, eli pyritään luomaan monistettavia toimintamalleja ideoiden siirtämiseen suunnittelupöydältä nopeammin ja joustavammin käytäntöön. Hankkeen toimenpiteiden avulla yrityksiin luodaan pohjaa kokeilukulttuurille, joka on avain ketteriin liiketoimintamallien muutoksiin ja luoviin tuotekehitysprosesseihin. Samalla yrityksiä kannustetaan suunnittelemaan uusia ketteriä palvelu- ja tuoteprototyyppejä verkostomaisesti yrityskumppanien kanssa vastaten kokonaisvaltaisemmin kansainvälisesti tunnistettuun markkinatarpeeseen. Onnistuessaan uudet kokeilut avaavat merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä tehostavat olennaisesti alueen yrityksen tuottavuutta, kannattavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Hankkeen keskeisiä tuloksia yrityksille on muutosvaiheen tuki sekä riskin minimointi tuottamalla ennakoivaa tietoa potentiaalisista uusista liiketoimintamalleista, markkinoista ja kokeilupohjaisesta tuotekehityksestä. Uudet avaukset, toiminnan uudistaminen sekä niihin liittyvät kokeilut sisältävät aina mahdollisuuden epäonnistumisesta. Tämä osaltaan nostaa yritysten kynnystä ryhtyä uudistaviin toimenpiteisiin ja tuen, rohkaisun sekä tiedon tarve on yritysten muutosprosessin kannalta ilmeinen. Hankkeen toimenpiteiden kautta madalletaan uudistumistoimenpiteisiin liittyvää riskiä ennakoivan tiedon tuottamisen sekä hallitun muutosjohtamisen kautta. Hankkeen tuloksena yritykset saavat paremmat eväät hallita muutosta ja oppivat projektoimaan uuden kokeilut ja markkina-avaukset paremmin kokonaisvaltaisen liiketoiminnan kehittämisen sekä riskinhallinnan näkökulmasta. Hankkeen kautta luodaan merkittävää lisäarvoa Lahden alueen vahvojen osaamisalojen liiketoimintakokeilujen mallinnukseen ja uusien ratkaisujen pilotointiin, jotka parantavat jatkossa alueen kilpailukykyä ja ketteryyttä kansainvälisillä markkinoilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Toimialakohtaisissa pilotoinneissa toimenpiteet kohdentuvat tunnistettuihin yritysverkostoihin teknologiateollisuuden, hyvinvointisektorin, vaate- ja huonekaluteollisuuden sekä muoviteollisuuden kasvu- ja uudistushakuisten yritysten osalta. Laajemmin hankkeen varsinainen kohderyhmä kattaa päijäthämäläiset pk-yritykset, joilla on selkeä kasvun ja uudistumisen tavoite. Kohderyhmän yritykset hakevat liiketoiminnalleen kansainvälisyyttä ja pyrkivät kehittämään toimintaansa ja osaamistaan vastaamaan kansainvälistä kilpailukykyä. Kohderyhmän yritykset ovat tunnistaneet uutta liiketoimintapotentiaalia kasvavilla markkina-alueilla ja omaavat vahvan tahtotilan toteuttaa liiketoimintaa uudistavia kokeiluja kohdemarkkinan asiakaspotentiaalin kartoittamiseksi. Kohderyhmän yritykset ovat valmiita toimimaan rohkeasti suunnannäyttäjinä ja pioneereina uudenlaisen toimintamallin jalkauttamisessa päijäthämäläisten yritysten toimintaan laajemmin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat hankkeessa mukana olevien uudistumista hakevien yritysten alueelliset kumppanit ja alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset, jotka eivät omien tuotteidensa osalta omaa toistaiseksi valmiuksia radikaaleihin uudistumistoimenpiteisiin nopeiden kokeilujen kautta. Tämä yritysryhmä on kuitenkin otollinen maaperä uudenlaisen liiketoimintakulttuurin mahdollisuuksien esilletuomiseen. Veturiyritysten esimerkin ja rohkaisun kautta on tavoitteena herättää myös tässä kohderyhmässä kiinnostusta uusien tuotekehitys- ja liiketoimintamallien tuomiin mahdollisuuksiin. Maakunnan yrityskulttuurin kehittymisen ja kokonaisvaltaisen uudistumisen kannalta on tärkeää, että myös ns. ruohonjuuritason toimijat saavat sopivassa suhteessa tietoa ja syötteitä uusista mahdollisuuksista. Tämän osalta hankkeen tärkeä tavoite on myös tiedon tuottaminen seminaarien ja workshopien muodossa sille yritysmassalle, joka ei omatoimisesti ole toistaiseksi tunnistanut hankkeen teemojen mukaisten kilpailukykyä kehittävien toimintamallien hyödynnettävyyttä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 224 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 223 179

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 449 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 446 357

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Hollola, Sysmä, Padasjoki, Asikkala, Lahti, Kärkölä, Heinola, Orimattila, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Projektin toimenpiteiden ja kohderyhmien osalta on analysoitu sukupuolinäkökulmaa mm. hyödyntäen Suvauskonetta. Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu sukupuolineutraalisti kohdentamatta toimenpiteitä erityisesti kumpaakaan sukupuolta suosivasti. Naisten ja miesten osuus kohderyhmän yrityksissä vaihtelee toimialoittain.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektin toteutuksessa pyritään huomioimaan tasa-arvo mahdollisimman hyvin suosimatta erityisesti kumpaakaan sukupuolta. Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu sukupuolineutraalisti ja työpakettien sisällöt kohtelevat molempia sukupuolia tasapuolisesti tavoiteasettelun ja toimenpiteiden osalta. Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvassa työryhmässä on tasapuolisesti naisia ja miehiä. Sukupuolinäkökulma huomioidaan myös hankkeelle perustettavan ohjausryhmän osalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali ja kohtelee molempia sukupuolia tasapuolisesti tavoiteasettelun ja toimenpiteiden osalta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Digitaalisten palvelujen kehittäminen vähentää osaltaan liikkumisen tarvetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Kiertotalouden toimintamallien edistäminen liiketoiminnassa edistää materiaalien kestävää käyttöä ja vähentää syntyvää jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Liiketoimintamallien ja tuotekehitysprosessien uudistaminen edistää paikallisten yritysten kilpailukykyä ja synnyttää pitkällä tähtäimellä uutta liiketoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Liiketoimintamallien uudistaminen ja palvelujen ja digitaalisten toimintamallien kehittäminen edistävät yritysten aineetonta arvontuotantoa
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Digitalisaation ja sähköisten palvelujen kehittäminen vähentää ihmisten ja tavaran liikkuttamisen tarvetta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti kehittää globaalisti kilpailukykyistä osaamista ja synnyttää sitä kautta elinkeinoelämälle lisäarvoa, joka pitkällä tähtäimellä tuottaa maakuntaan hyvinvointia ja työllisyyttä. Haasteena globaalin kilpailukyvyn kehittämiselle on nähty tiedon puute sekä ketterien toimintamallien puuttuminen markkinakokeilujen tuottamiseksi. Hankkeessa keskityttiin tunnistettujen kehittämistarpeiden ja maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti nopeiden liiketoimintakokeilujen ja kilpailukykyä parantavien toimintamallien kehittämiseen, madaltaen samalla yritysten kynnystä tunnustella uusia avauksia sisäisen tehokkuuden ja asiakasrajapintatyön osalta.

Hanke koostui neljästä rinnakkaisesta kehittämisteemasta. Teemojen mukaiset työpaketit oli jaoteltu digitaalisen asiakaskokemuksen kehittämiseen (WP1), teemabrändin kehittämiseen uuden markkinan vientistrategiana (WP2), asiakasymmärryksen ja kilpailukyvyn parantamiseen kokeillen uutta toimintatapaa (WP3) sekä kiertotalouden palvelukonseptien kehittämiseen (WP4).

Työpaketteihin 2, 3 ja 4 valikoitui yrityksiä toimialapohjittain. Työpakettiin 1 kohderyhmään tehtiin alkuperäisen teknologiateollisuuden sijaan laajennus, sillä tarjolle tuli hyvin erityyppisiä digitalisaation hyödyntämiseen tähtääviä tarpeita, jotka olivat hankkeen näkökulmasta ”herkullisessa” kehitysvaiheessa. WP2:n toimenpiteiden pilotointialustana toimivat alueen hyvinvointiteknologia ja -palveluyritykset joiden osalta tunnusteltiin yhteisbrändin rakentamista Aasian markkinalla. WP3:n kokeilujen kohderyhmänä toimi päijäthämäläiset muoviteollisuuden yritykset, joiden osalta oli tunnistettu tarpeita keskinäisen yhteistyön lisäämiseen. WP4:ssä tarkasteltiin perinteisten kuluttajatuotteiden valmistukseen liittyviä kuluttajalogiikan uusia näkökulmia. Pilotointialustana toimivat alueen vaateteollisuuden uudenlaiset toimintakonseptit.

Hankkeen toimialakohtaisiin pilotointeihin kohdentuvien työpakettien kautta saatiin olennaista tietoa ja kokemuksia menetelmien hyödyntämisestä. Hankkeen jälkeen toimintamalleja voidaan soveltaa opitun pohjalta minkä tahansa toimialan tai yritysryhmän käyttöön. Hankkeen toteutukseen valittujen neljän toimialapohjaisen yritysryhmän ja niiden puitteissa tehtyjen kokeilujen kautta etsittiin parhaita toimintamalleja ja työkaluja soveltumaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettäväksi laajemmin Päijät-Hämeen yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Hankkeen puitteissa tehdyt toimialapohjaiset kokeilut tuottivat uutta tietoa kohderyhmien tunnistettuihin kehittämistarpeisiin ja antavat hyvän mahdollisuuden jalostaa niissä opittuja asioita jatkossa laajemmin alueen yritysten ja yritysryhmien käyttöön. Toteutettujen toimenpiteiden kautta voidaan edistää jatkossa kokeilukulttuurin kehittymistä alueen yrityksissä ja tuottaa konkreettista hyötyä asiakaskokemuksen hallintaan ja kehittämiseen, liiketoiminnan uudistamiseen, kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseen sekä tehokkuuden parantamiseen.