|
|
|
Hankekoodi: A72073
Hankkeen nimi: Parempaa perunaa pohjoisesta - PPP
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 30.4.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: PL 2 (Latokartanonkaari 9)
Puhelinnumero: 029 532 6655
Postinumero: 00791
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ANNA-LIISA VÄLIMAA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erikoistutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna-liisa.valimaa(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 532 6655
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tuotannon ja markkinoiden toimintaympäristön muuttuminen viimeisten vuosikymmenten aikana on aiheuttanut suuria tuotannollisia ja taloudellisia haasteita Suomen peruna-alalle tuotantosuunnasta riippumatta. Viimeaikaisista Venäjän asettamasta tuontikiellosta ja poliittisesta kauppasaarrosta on aiheutunut vuosittain arviolta 10 miljoonan euron suorat tulomenetykset. Tilakohtainen menetys keskikokoisella päätoimisella perunatilalla on noin 60 000 euron vuodessa. Lisäksi vuonna 2012 poistunut perunantuotannon kansallinen tuki aiheutti noin 400 euron menetyksen jokaista ammattiviljeltyä perunahehtaaria kohti. Samaan aikaan kuitenkin monissa keskeisissä Keski-Euroopan perunantuottajamaissa on korkeampi CAP-tuki (tilatuki), jonka takia he saavat kilpailuetua suomalaiseen perunantuottajaan verrattuna.
Myös perunankulutus Suomessa on laskenut: se on enää 50 kiloa/asukas vuodessa. Ammattikeittiöissä ja perunaa jalostavassa teollisuudessa perunan laadun vaihtelut vaikeuttavat teollisten prosessien suunnittelua ja ennustettavuutta, mikä heikentää sekä kuluttajien että teollisuuden halukkuuteen valita peruna.
Perunalla on pohjoisissa tuotanto-olosuhteissa viihtyvänä kasvina tuotannon lisäämispotentiaalia. Puhtaus perunan vaarallisista kasvitaudeista ja suhteellisen vähäinen kasvitautipaine verrattuna eteläisimpiin tuotantoalueisiin, monipuolinen tuotantorakenne siemenperunasta jatkojalostukseen ja tuotantosuuntien tuotanto- ja osaamiskeskittymät tukevat kansallisesti perunatuotannon vahvistamista ja kehittämistä. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutusten tulkitaan edesauttavan pidemmällä aikajaksolla Suomen perunantuotantoa.
Tämän hankkeen päätavoite on lisätä Suomen perunantuotannon eri tuotannonalojen kannattavuutta ja mahdollistaa peruna-alan kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Päätavoitteen toteutumiseksi ja hankkeen toteuttamisen jäsentämiseksi alatavoitteeksi on asetettu 1) peruna-lajikkeiden vertailu lyhyen ja pitkän päivän tuotanto-olosuhteissa, eri perunantuotantosuunnille ja käyttötarkoituksiin saatavaa lajiketietoutta (uusista, eurooppalaista alkuperää olevista) varten, 2) Perunantuotannon sivuvirtaproteiinin hyödyntämisen (laajan mittakaavan teollisuustuotantoon) kannattavuuden selvitys, 3) perunalajikkeiden sekundääriyhdisteiden (flavonoidit, maku- ja väriaineet) (kuluttajalaatua varten) tuoton todentamiseksi. Lisäksi tavoitteena 4) on mallintaa perunalle saatavan lisäarvon vaikutuksia toimialan kannattavuuteen ja hyödyn jakautumiseen toimialan sisällä ja eri osapuolten välillä. Lisätavoitteina on laajentaa kuluttajatietämystä perunasta peruselintarvikkeena sekä tuottaa toteen näytettyä tietoa peruna-alan toimijoille menekinedistämistä ja liiketoiminnan kehittämistä varten. Perunantuotannosta toimialasta riippumatta on mahdollista kehittää kansainvälistyvä elinkeinoala, kunhan pohjoisuus ja sen mahdolliset terveysvaikutukset ja tuotteistettavat sekundääriyhdisteet voidaan todentaa.
Hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen, Perunantutkimuslaitoksen, Turun yliopiston, peruna-alan yritysten, neuvonnan ja tuottajien yhteistyönä.
Hankkeen kohderyhmiä ovat perunanketjussa eri toimijat; tuottajat, siemenperuna-alan ja perunaa jatkojalostavat yritykset sekä kuluttajat. Hankkeessa pyritään aikaansaamaan tuloksia, joita yritykset voivat hyödyntää suoraan oman liiketoimintansa kehittämiseen tai menekinedistämiseen. Hankkeessa aikaansaadaan perunasta peruselintarvikkeena uudenlaista tietoa, joka on suoraan hyödynnettävissä suurkeittiö-, ravintola- ja kotitalouskäytössä.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat perunayritysten kanssa toimivat markkinointi- ja konsultointiyritykset sekä muut liiketoimintaan ja markkinointiin osallistuvat tahot. Aikaansaaduilla tuloksissa pyritään lisäämään kotimaista menekkiä myös vientiä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 153 893
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 153 510
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 170 466
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 170 049
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Parempaa perunaa pohjoisesta -hankkeen lähtökohtina olivat perunantuotannon ja toimintaympäristön muuttuminen ja sen vaikutukset kannattavuuteen. Peruna menestyy Suomen tuotanto-olosuhteissa, ja sen tuotantoa voitaisiin lisätäkin. Perunaan liittyvän elinkeinoalan kansainvälistymismahdollisuuksia voidaan kehittää, kunhan pohjoisten tuotanto-olojen mahdolliset positiiviset vaikutukset perunan sekundääriyhdisteisiin voidaan todentaa.
Hankkeen tavoitteena oli lisätä Suomen perunantuotannon eri tuotannonalojen kannattavuutta, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Lisäksi haluttiin laajentaa kuluttajatietämystä perunasta peruselintarvikkeena sekä tuottaa tietoa peruna-alan toimijoille menekinedistämistä ja liiketoiminnan kehittämistä varten. Hanke muodostui työpaketeista, joissa paneuduttiin eri tuotantomuotojen kehittämiseen. Hanke toteutettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) Oulun toimipisteen (koordinaattori), Perunantutkimuslaitoksen (Petla), Turun yliopiston (TY) /Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen, elintarvike- ja peruna-alan yritysten sekä neuvonnan ja tuottajien yhteistyönä vuosina 2016–2019.
Työpaketissa 1 tuotettiin ruoka-, ruokateollisuus- ja tärkkelysperunateollisuuteen tarkoitettuja perunalajikkeita lyhyen ja pitkän päivän valoisuusjaksoja (photoperiod), jäljittelevissä kasvatuskaapeissa eri tuotannonalojen käyttötarkoituksiin saatavaa lajiketietoutta varten sekä perunalajikkeiden sekundääriyhdisteiden tuoton todentamiseksi kuluttajalaatua varten. Testatuista 13 lajikkeesta 1 oli Suomessa jalostettu, muut olivat muualla Euroopassa jalostettuja lajikkeita.
Perunoiden kasvua havainnoitiin perunan tuotannossa yleisesti käytetyn standardin mukaisesti. Mukuloista laskettiin sadontuottokyky. Niistä määritettiin myös kuiva-aine- ja tärkkelyspitoisuus sekä kuvannettiin tärkkelyksen sijoittuminen mukulassa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin uusi keittolaatukonsepti, jota verrattiin Euroopassa käytössä oleviin testausmenetelmiin käyttäen Suomessa kaupallisesti saatavien perunalajikkeiden mukuloita. Tässä keittolaadun testausmenetelmiksi sovellettiin myös uutta teknologiaa. Tuotettua tietoa voivat hyödyntää perunan tuottajat, ja jatkojalostajat, kauppa sekä tutkimuslaitokset.
Työpaketissa 2 testattiin tärkkelysperunalajikkeen proteiinin ja tärkkelyksen tuotantoa kahtena koevuonna. Kokeissa testattiin myös typpilannoituksen määrän ja laadun vaikutuksia sadontuottoon. Kokeiden toteutusvuodet olivat sääoloiltaan poikkeuksellisia, ja vaikeat kasvuolot haittasivat perunan kasvua ja typpilannoituksen hyödyntämistä. Tärkkelysperunalajikkeiden eroja saatiin kuitenkin melko hyvin esille. Pääsääntöisesti hyvä mukulasato tuotti myös hyvän proteiinisadon, kunhan sadon proteiinipitoisuus oli edes kohtuullisella tasolla. Parhaita mukula-, tärkkelys- ja proteiinisatoja saatiin suurelta osin samoista lajikkeista. Vain poikkeustapauksissa suuren mukulasadon proteiinipitoisuus oli niin pieni, että proteiinin saanto hyvästä mukulasadosta jäi pieneksi. Saatuja tuloksia käytettiin hankkeen työpaketissa 4, ja niitä hyödynnetään myös tärkkelysperunan lajikevalinnassa ja sopimusviljelyn ohjauksessa.
Työpaketissa 3 analysoitiin lyhyen ja pitkän päivän valoisuusolosuhteissa (photoperiod), tuotetuista mukuloista valitut sekundäärimetaboliitit (vapaat sokerit ja aminohapot) sekä aistinvarainen profiili. Vapaiden aminohappojen pitoisuus oli yleisesti alempi suurimmassa osassa pitkän päivän valoisuusjaksoissa tuotetuissa lajikkeissa, kun taas vapaiden sokerien pitoisuus riippui lajikkeesta. Kasvatuskaappiolosuhteissa tuotettujen mukuloiden aistinvarainen profiili erosi kaupallisesti kasvatetusta vertailulajikkeesta.
Työpaketissa 4 mallinnettiin perunalle saatavan lisäarvon vaikutuksia, tarkastelukohteena tärkkelysperunan sivuvirtaproteiini. Laskelmat tehtiin työpaketin 2 tulosten perusteella. Perunaproteiini on huomattavasti arvokkaampi tuote kuin perunatärkkelys, mutta sen määrä perunassa on pieni verrattuna tärkkelyksen määrään. Kun monilla korkean tärkkelyspitoisuuden lajikkeilla on myös hyvä proteiinipitoisuus, proteiini ei laskelmien mukaan vaikuta merkittävästi tärkkelysperunan lajikevalintaan. Samalla myös nykyinen, sadon tärkkelyksen määrään perustuva hinnoittelu on riittävä kannustin viljelijälle tuottaa mahdollisimman korkean kuiva-ainepitoisuuden perunaa, joka tarkoittaa usein myös korkeaa proteiinipitoisuutta. Tilanne voi kuitenkin muuttua lajikejalostuksen tai tuotteiden maailmanmarkkinahintojen muutosten myötä.