Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72123

Hankkeen nimi: Ympäristömittauksesta myyntivaltti

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0600598-8

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Puhelinnumero: 015 361 600

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jarmo Kastinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tekninen asiantuntija (ict)

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jarmo.kastinen(at)mikseimikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 4646 279

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ympäristömittauksesta myyntivaltti -hanke tähtää ihmisen toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten seurannan ja mallintamisen parantamiseen. Hankkeen tavoitteena on parantaa kansallista ympäristön tilan seurantaa ja mallintamista luomalla uusi ympäristöjohtamisen järjestelmä tarkoitusta varten yhteistyössä viranomaisten ja järjestelmänkehittäjän kanssa. Järjestelmän avulla kyetään vähentämään eri toimijoiden (valtio, kunnat, toiminnanharjoittajat) päällekkäistä velvoiteseurantaa ja kohdentamaan ympäristön tilan seurannan resurssit entistä tehokkaammin. Hankkeessa viranomaiset keskittyvät ympäristötiedon käyttöön saattamiseen, tiedon keskinäiseen liikkuvuuteen sekä mallinnuksen laadun parantamiseen. Työryhmissä mukana olevat järjestelmäkehittäjät keskittyvät liiketoiminnan luomiseen tuottamiensa tietojärjestelmien avulla.

Hankkeella perustetaan asiantuntijatyöryhmä, jatkokehitetään Suomen Ympäristökeskuksen tuottamaa VEMALA-ympäristökuormitusmallia ja sovelletaan tätä Mikkelin alapuolisen Saimaan kokonaiskuormituksen seuranta- ja mallinnusjärjestelmän luomiseksi. Kehityksen jälkeen pilotoidaan VEMALA-mallin avulla ympäristön tilaseuranta käyttäen hyödyksi mittausdataa Mikkelin alapuolisen Saimaan ja EcoSairilan alueelta.

Hankkeessa toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskus SYKEn kanssa uudentyyppinen ympäristövaikutusten arvioinnin ja mallintamisen työkalu, Simulaatio-VEMALA, paikalliseen käyttöön yritystoimijoille ja viranomaisille.
Työkalun avulla pyritään nostamaan vesistöä kuormittavan liiketoiminnan lupa-arvioinnin ja pitkäaikaisvaikutusten tarkkuutta niin yrityskentän omana toimintana esim. YVA-prosessissa, kuin myös viranomaisten lupaharkinnassa ja valvonnassa. Tarkemmalla arvioinnilla ja paikallisilla simulaatioilla voidaan edesauttaa esim. Mikkelin etäläpuoisen Saimaan vesistöalueen vedenlaadun paranemista hyväksi ja pysymistä hyvänä myös tulevaisuudessa.

Kohderyhmänä kehitettävälle työkalulle ovat yritystoimijat sekä heidän asiantijatoimijat esim. konsultit. Toimijat voivat työkalun avulla arvioida ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia jo hyvinkin aikaisessa vaiheessa ajantasaisen VEMALA-mallinnustiedon ja paikalliesti täydennetyn tiedon pohjalta. Esim. Ympäristövaikutusten arviointi ja simulointi pitkälle tulevaisuuteen jo ennen varsinaista YVA -prosessia esim. teknologiavalintojen osalta VEMALA-aineiston ja simulointityökalun avulla.

Kohderyhmänä on myös seudulliset ympäristövalvontaan osallistuvat lupa- ja valvontaviranomaiset. Työkalun avulla pyritään lisäksi dynaamiseen VEMALA-mallin tarkkuuden parantamiseen joukkoistamalla työkalun avulla tapahtuva paikallinen ympäristövaikutusten arviointi sekä kehittämään sen tarkkuutta ja tehokkuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Esim. EcoSairilan osalta voitaisiin simuloida yritys- tai muun toiminnan vesistölle aiheuttamia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen jotta vesistön hyvä tila ei tulevaisuudessakaan vaarannu.


Tällä hankkeella luodaan toimintatapa ja johtamisjärjestelmä, joka kykenee tunnistamaan ympäristölle haitallisia toimenpiteitä nopeammin, mallintamaan erilaisia häiriötilanteita ja yllättäviä kuormituksia, osallistamaan eri toimijatahoja paremmin, vähentämään toimijoiden päällekkäistä velvoiteseurantaa sekä parantamaan toimijoiden välistä tiedonkulkua. Vastaavaa koontijärjestelmää ei ole Suomessa aiemmin tehty; EcoSairilan uuden teollisuusalueen ympäristövastuullisuuden näkökulma yhdistetään vesistön laadun mittaamiseen ja kehitystoimenpiteisiin.

Hanke tukee Etelä-Savon maakuntastrategiaa (Uusiutuva Etelä-Savo 2020) vaikuttaen ympäristövastuullisuuteen, puhtaan luonnon edistämiseen ja näihin liittyvien digitaalisten palvelujen kehittämiseen sekä edistäen ympäristöteknologian TKI-toimintaa alueella. Lisäksi hanke tukee Etelä-Savon Maakuntaohjelmaa 2014-2017 tavoitellen ympäristöllisesti kestävää kehitystä ja parantaen ympäristöteknologian osaamista alueella.

Hanke tukee Eurooppa 2020 sekä Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelmien pyrkimystä edistää vähähiilisyyttä ja älykästä erikoistumista. Hankkeella edistetään vähähiilisyyttä tukevien liiketoimintojen kehittämistä ja luodaan uusi yhteistyömuoto vähähiilisyyden edistämiseen pyrkivien viranomaisten ja tästä liiketoimintaa suunnittelevien yritystoimijoiden kesken; viranomaiset keskittyvät ympäristötiedon avoimuuteen, liikkuvuuteen ja hyödyntämiseen yritystoimijoiden keskittyessä tietojärjestelmän rakentamiseen ja kaupallistamiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat velvoitetarkkailua toteuttavat tahot ja ympäristöviranomaiset, joiden kykyä johtaa toiminnan ympäristövaikutusten seurantaa kehitetään uudella johtamisjärjestelmällä (tieto, ennakointi, toimintatavat ja varautuminen). Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat ympäristöanalyysipalveluja tuottavat yritykset laajasti määriteltynä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kansalaiset, jotka saavat uudenlaisen näkymän ympäristön tilan seurantaan. Näkymä koostetaan nykyisin pirstaleisesti saatavilla olevista viranomaistiedoista.

Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat ympäristönmallinnuksen tutkimuslaitokset, koulutustoimijat ja tutkijat, jotka saavat entistä parempia työkaluja tutkimukseen ja ympäristön tilaa ennakoivien mallien kehittämiseen, mukaan lukien Suomen ympäristökeskuksen toteuttama WSFS Vemala-mallin jatkokehitys.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 103 476

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 100 662

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 147 823

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 143 803

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristö on analysoitu perusteellisesti, mutta hankkeen luonteesta johtuen sukupuolinäkökulmaa ei ole erillisenä käsitelty. Hankkeen henkilöstön ja kumppaneiden valinnassa painotetaan ensisijaisena kriteerinä aihealueen asiantuntijuutta. Hankkeen toiminnassa ei suosita kumpaakaan sukupuolta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulmat otetaan huomioon hankkeeseen liittyvässä päätöksenteossa. Hankkeen toiminnalla ei suosita kumpaakaan sukupuolta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeella luotava ympäristön tilan johtamisjärjestelmä luo sukupuolesta riippumattomia mahdollisuuksia toimijoille, viranomaisille ja kansalaisille seurata ympäristön tilaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 6
Hankkeella luodaan järjestelmä, jolla voidaan paremmin valvoa ympäristöä ja johtaa tämän hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Luotettava mallinnus ja seurantajärjestelmä kykenee vähentämään ennakoimattomia ympäristötekijöitä ja -riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 7
Parantamalla tietoa ympäristön nykytilasta kyetään suunnittelemaan entistä paremmin myös kunnostustoimenpiteitä, joita toteutetaan esimerkiksi Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelman 2016-2021 avulla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 8
Järjestelmän kautta kyetään reagoimaan muutoksiin ympäristön kuormituksessa, puuttumaan varhaisessa vaiheessa ennakoimattomiin päästöihin ja mallintamaan eri toimenpiteiden vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 4
Hankkeen toteutusaluetta sivuavat Pahalamminvuoren ja Ritasuon Natura 2020-kohteet, joiden tilaa kyetään uuden johtamisjärjestelmän avulla valvomaan entistä tehokkaammin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta materiaalien tai jätteiden muodostukseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke tukee elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja alalle, joka pyrkii ympäristön tilan parantamiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hankkeella kehitetään alueen toimijoille aineetonta osaamista, josta kyetään luomaan myös kilpailukykyisiä vientituotteita (mittauspalvelut, analyysipalvelut, järjestelmäpalvelut yms.)
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 3
Hankkeella edistetään ympäristön hyvinvointia, joka parantaa mm. vesien virkistys- ja hyötykäytön mahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei ole merkittäviä tasa-arvovaikutuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuurilliseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 7 7
Hankkeella parannetaan alueellista ympäristöosaamista niin viranomaistahoilla kuin yrityksissäkin luomalla uudenlaisia palveluja, osaamista ja teknologiaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ympäristömittauksesta myyntivaltti (YMMV) -hankeen visiona oli ihmisen toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten seurannan ja mallintamisen parantamiseen. Hankkeen tavoitteena oli parantaa kansallista ympäristön tilan seurantaa ja mallintamista. Hankkeen pilottikohteesi asetettiin Mikkelin eteläpuolisen Saimaan vesistöalue.

Hanke toteutti hankeyhteistyötä tiedonvaihtona Mikkeliläisen Censeo Oy:n yrityskehityshankkeen "Ympäristön turvallisuusjohtamisen hallintaan liittyvän asiantuntijapalveluliiketoiminnan kehittäminen ja laajentaminen" kanssa.

Hankkeen keskeiseksi toimenpiteiksi määrittettiin seuraavat toimintakokonaisuudet:

Toimenpide 1:
Asiantuntijatyöryhmän kokoaminen hankkeen käytännön työn ohjaukseen ja toteutukseen

Hankkeen asiantuntijatyöryhmän työskentelyyn osallistuivat ilman erillistä palkiota Mikkelin vesilaitos, Metsäsairila Oy, Mipro Oy ja viranomaisedustajat Mikkelin seudun ympäristöpalvelusta, Itä-Savon aluehallintovirastosta, Etelä-Savon ELY-keskuksesta sekä edustajat Suomen ympäristökeskus SYKEstä. Mipro Oy:n edustus korvautui myöhemmin Censeo Oy:n edustajalla. Simulaatio-VEMALA (ks. myöhemmin) evaluontityöryhmään ja tuotteen loppuviimeistelyyn osallistui myös Nab Labs Oy.

Hankkeen asiantuntijatyöryhmä valitsi keskuudestaan hankkeen ohjausryhmän.

Hankkeen asiantuntijatyöryhmä kokoontui yhteisiin työpajoihin 21 kertaa. Ohjausryhmän kokouksia järjestettiin 3. Lisäksi toteutui "lukuisia" työpalavereita yksittäisen asiantuntijan tai useamman kanssa.

Asiantuntijatyöryhmän virkamiesjäsenistö osallistui em. yrityskehityshankkeen POC tapahtuman (proof of concept) tietoteknisen sisällön ja käyttötapausten suunnitteluun. Yrityskehityshankkeen työryhmätapaamisia (live- tai videoneuvottelu) oli 7 sekä varsinainen POC-esittelypäivä.

Toimenpide 2:
Suomen ympäristökeskus SYKEn VEMALA mallin jatkokehittäminen, tarkentaminen ja lokalisointi Mikkelin seudulle

Hankkeessa jatkokehitettiin, tarkennettiin ja sovitettiin SYKEn toteuttamana VEMALA -vesistökuormitusmalli Mikkelin seudulle. Mallin kehittämisellä pyritään vaikuttamaan Mikkelin eteläpuolisen Saimaan vesialuueen kokonaiskuormituksen vähenemiseen ja vesialueen hydrologisen tilan parantumiseen. Hanke toteutettiin ostopalveluina SYKEltä ja pilottikohteeksi määriteltiin Ukonveden valuma-alue (VA 4.15).

Kehittämistyön yhteydessä kävi selväksi, ettei VEMALA-mallin tarkennettukaan versio ei ole kykynevä hyödynnettäväksi vesistövaikutusten ad-hoc -skenaarioiden simulointiin tai paikallisilla ja mallia tarkentavilla tiedoilla tapahtuvaan muihin kuormitusvaikutusarviointeihin. Asiantuntijatyöryhmä ideoikin täysin uuden kansallisen työkalun "Simulaatio-VEMALA" -konseptin. Hankkeen ohjausryhmä päätti selvityttää työkalun toteuttamisen mahdollisuudet: Työkalun toteuttamista ei oltu sisällytetty alkuperäiseen hankebudjettiin. Hanke sai positiivisen muutospäätöksen Simulaatio-VEMALA työkalun toteuttamiseen hankkeen aikana.

SYKE on toimittanut tarkennetun ja lokalisoidun VEMALA mallin Mikkelin alueelle. Valmistuessaan malli oli ns. viimeisin VEMALA -versio. Kansalliseen käyttöön ao. malliversio saadaan SYKEn arvoiden mukaan keväällä 2018.


Toimenpide 3:
Mikkelin seudun ”vielä hyödyntämättömän” ympäristömittaustiedon toimittaminen SYKEn VEMALA –mallin käyttöön ja hyödynnettäväksi

Hankkeessa toteutettiin täydentäviä viranomaismittauksia Mikkelin eteläpuoliseen Saimaaseen laskevissa uomissa ja mittaustiedot toimitettiin VEMALA mallissa hyödynnettäväksi SYKEn HydroTempo liittymän avulla. HydroTempo-mittaustietoliittymä ei ole jatkuvatoiminen, vaan pohjautuu määrämuotoiseen erätiedonsiirtoon. Hankehenkilöstö toteutti YMMV-mittaustiedon hallintajärjestelmän joka normalisoi ja yhteismitallistaa HydroTempo liittymän tiedonsiirron. YMMV-mittaustietokantaan kerättiin alueella saatavissa olevat mittaustiedot kuten ELY-keskuksen vanhat virtaamatietojen aikasarjat lähialueen uomista sekä saatavilla olevat vedenkorkeustiedot. Myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun VIM -hankkeen ("Veden ja ilman monitorointi ympäristötilan turvaamiseksi Etelä-Savossa") jatkuvatoimiset mittaustietosarjat sekä VIM -hankkeen laadunvarmistusmittaukset hyödynnettiin. Yhteensä VEMALA mallille välitettiin n. 2950 yksittäistä mittaushavaintoa.


Toimenpide 4:
Simulaatio-VEMALA työkalun kehittäminen

Hanke selvitti mahdollisuutta saada toteteuttua täysin uusi kansallinen Simulaatio-VEMALA työkalu yritystoimijoiden ja viranomaisten käyttöön ympäristövaikutusten paikalliseen analysoinnin tai simuloinnin ja lupaharkinnan työkaluiksi.
Asiantuntijatyöryhmän määrittelemä ja SYKEn toteuttama sVEMALA (SYKEn myöhemmin antama nimi tuotteelle) on yritysten ja näiden ympäristökonsulttien ja lupa- ja valvontaviranomaisten käyttöön suunnattu työkalu nopeuttamaan ja helpottamaan ympäristöluvituksen- ja valvonnan toteuttamista. sVEMALA mahdollistaa aidon ad-hoc simuloinnin ja mm. erityyppisten vesistönhoitotoimenpiteiden kuormitusvaikutuksen arvionnin. Työkaluun sisältyy myös paikallisesti tarkennetun tiedon välittäminen takaisin VEMALA -mallin käyttöön. SYKE tullee automatisoimaan nykyään vielä manuaalisen takaisinkytkennän VEMALA -mallin paikalliseen tarkentamiseen.
Työkalu on uniikki kansallisesti ja otetaan SYKEn toimesta ja kaupallistamana käyttöön koko Suomessa. sVEMALA on jatkossa saatavissa oppilaitoksille ns. oppilaitosversiona ympäristökoulutuksen opintoohjelmissa hyödynnettävksi. SYKE vastaa työkalun jatkokehityksestä.
YMMV-hankkeen asiantuntijatyöryhmän arvion mukaan työkalu vaikuttaa alueella toimiviin yrityksiin nopeuttamalla ja tarkentamalla YVA -prosessia lupamääräysten osalta. Välillisesti tällä voi olla vaikutusta myös lupaprosesista yritykselle syntyviin kustannuksiin.
Työkalun viimeistelemiseksi hankkeen toteutusaikaa pidennettiin 31.12.2017 saakka ilman budjettivaikutuksia.

Toimenpide 5:
Kansalais- ja muu tiedottaminen

Hanke oli esillä SYKEn VEMALA -mallin käyttäpäivillä 2/2017 sekä 4/2017 SEPI (seurantojen pilotointi) -alatyöryhmän kokouksessa: Hanke sai positiivisen palautteen molemmissa tilaisuuksissa.

Hanke tuotti 2 kansallisen jakelun tiedotetta, jota molemmat julkaistiin Mikkelin Kaupunkilehdessä ns. kansalaisille suunnattuna sekä Vesitalous -lehdessä ns. ammattilaisversiona.

Hankeen loppuseminaari toteutettiin ympäristöseminaarina/-webinaarina: Seminaari toteutettiin SYKEn tiloissa Helsingissä ja Etelä-Savon ELY-keskuksen tiloissa Mikkelissä. Seminaariin osallistui 39 asiantuntijaa joko paikan päällä tai videoyhteyden välityksellä. Seminaariaineistot toimitettiin pyydetysti jälkikäteen 5 asiantuntijalle. Seminaaripalaute pyydettiin sähköisesti ja palaute oli positiivinen.

Hankkeen tavoite automaattisista vesistön tilaa kuvaavista esim. WWW sivuille ripustettavista rajapinnoista SYKEn tietojärjestelmien avustamana ei toteutunut.

Toimenpide 6:
Miksein visioiman ympäristöpäällikköpalvelun konseptointi EcoSairilan alueelle

Hankkeen aikana kesällä 2017 konseptoitiin Miksein ympäristöpäällikköpalvelua. Varsin pian havaittiin, ettei konseptin viimeistelty toteuttaminen ole mahdollista hankeajan puitteissa. Tämä toimenpidekokonaisuus tuotti myöhemmin oman kehityshankeaihion "EcoSairilan ympäristöjohtamisen -malli".