Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72126

Hankkeen nimi: VISKURI - Maaseutuyrittämisen kehittämishanke

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.3.2016 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ProAgria Keski-Pohjanmaa ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0589967-6

Jakeluosoite: Ristirannankatu 1

Puhelinnumero: 0405211735

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: KOKKOLA

WWW-osoite: http://www.proagria.fi/kp

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HÄMÄLÄINEN JUHA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehityspäällikkö, varajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.hamalainen(at)proagria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400126335

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää maatalouden ja muun alkutuotannon kilpailukykyä ja kannattavuutta synnyttämällä yhteisyrityksiä maatilojen ja mahdollisesti myös muiden yritysten välillä. Tavoitteena hankkeessa on luoda myös uudenlaisia liiketoiminta-, organisoitumis- ja rahoitusmalleja yhteisyrittämiseen liittyen. Hankkeen avulla käynnistetään muuta yritystoimintaa maatiloilla maatalouden rinnalle tai tilalle tai kehitetään jo niillä harjoitettua muuta yritystoimintaa. Myös muu maaseudun yritystoiminta on kehittämistoimien kohteena niin alkavien kuin kehittävien yritysten osalta.

Erityisesti yritystoimintaa suunnittelevat, alkavat ja kehityshakuiset yrittäjät kaipaavat sosiaalista tukea ja foorumeita, joissa saman tai eri alojen yrittäjät voivat kokoontua ideoimaan ja kehittämään olemassa olevia ideoita tai benchmarkkaamaan toisiaan. Pienryhmiä perustetaan rajatun kehittämiskohteen ympärille. Yhteisissä kokoontumisissa arvioidaan ja kehitetään eri tilanteisiin sopivia liiketoiminta-, organisoitumis- ja rahoitusmalleja. Mallien luomisessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita apuna. Ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään myös luennoitsijoina ja kouluttajina. Kokemusten vaihtoa ja benchmarkkaustoimintaa tehdään myös oman maan rajojen yli asiantuntijatasolla. Työtä tehdään pääosin sähköisin välinein. Hanke hyödyntää toiminnassaan Yritys-Suomi-verkostoa. Tarvittaessa hanke ostaa ulkopuolisia palveluita ja ohjaa yrittäjiä muiden hankkeiden toimintaan.

Hankkeen tuloksena löydetään uusia ratkaisuja maatalouden ja muun alkutuotannon kilpailukyvyn kehittämiseksi ja muutama niistä on hankkeen aikana otettu käyttöönkin. Tilatasolla on pystytty tekemään strategisia ratkaisuja maatalouden tai muun yritystoiminnan kehittämisestä. Alkavia ja kehittäviä maaseutuyrittäjä on kyetty tukemaan. Kaikkiaan 3-vuotisen hankkeen aikana on paneuduttu 80 maatilan tai maaseutuyrityksen kehittämiseen. Hankkeen tuloksena on syntynyt 10 uutta yritystä, joista osa on maatilojen yhteisyrityksiä. Saman verran olemassa olevia yrityksiä on suuntautumassa uudelle toimialalle vanhan toiminnan rinnalla tai sijasta. Hankkeen tavoitteena on turvata kohdejoukon nykyiset työpaikat, minkä lisäksi tavoitellaan 10 uuden työpaikan luomista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat toimivat maatila- ja maaseutuyrittäjät tai yritystoiminnan aloittamista suunnittelevat henkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeesta hyötyvät kaikki maaseudun asukkaat kun maaseudun yritystoiminta ja palvelut säilyvät ja sitä kautta myös maaseudun vetovoima asuinpaikkana pysyy korkeana. Myös maaseudun raaka-aineiden jalostajat, alueen kunnat ja muu yhteiskunta ovat edunsaajina.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 340 459

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 201 758

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 437 733

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 249 199

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan

Kunnat: Perho, Veteli, Reisjärvi, Halsua, Toholampi, Kaustinen, Kannus, Sievi, Lestijärvi, Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1.60, joihin työllistyvät naiset 1.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joista naisten perustamia 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Dokumentoitua toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta ei ole tehty. Kokemuksesta tiedämme hyvin naistyöpaikkojen vähäisyyden maaseudulla. Samoin naisten aliedustuksen yritystoimintaan liittyvissä tilaisuuksissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Erityisesti naistyöpaikoista on maaseudulla pulaa. Hankkeen toiminnassa pyritään nostamaan naistyöpaikkojen suhteellista määrää. Jos naiset haluvat kokoontua omissa ryhmissään, se otetaan huomioon hankkeen toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa ei ole erityisiä toimia tasa-arvon edistämiseksi. Naisyrittäjyyden edistämiseen maaseudulla kiinnitetään kuitenkin huomiota hankkeen toimintatapoja valittaessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Tuottavuuden kehittäminen yhteisyrittämisellä (esim. pelto-osuuskunnat) säästää luonnonvaroja. Pellon käytön tehostuminen pienentää pelloilta tulevaa ravinnekuormitusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Yritysten kehittämissuunnitelmia laadittaessa pystytään paneutumaan myös ilmastomuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Tuotantotoiminnan tehostuminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuutta heikentävästi. Toisaalta tehostunut tuotanto mahdollistaa syrjäisten ja heikkokuntoisten peltojen jättämisen aktiivituotannon ulkopuolelle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Pellon käytön tehostuminen pienentää pelloilta tulevaa ravinnekuormitusta. Peltoalan rationaalinen käyttö pienentää hiilidioksidipäästöjä. Lähituotteiden markkinointi- ja jakeluteiden kehittäminen pienentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei vaikutusta Natura-kohteiden tilaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta jätteiden syntymiseen tai käyttöön
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 4
Bioenergian tuotanto ja lämpöyrittäminen ovat eräitä hankkeen tärkeimmistä toimialoista
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Tämä on aivan keskeinen hankkeen tavoite
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Maaseudun yritystoiminta painottuu raaka-aineisiin ja aineellisiin hyödykkeisiin. Hankkeen tavoitteena on lisätä palvelutuotantoa maaseudulla.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Pellon käytön järjestelyillä ja muulla yhteisyrittämisellä on logistiikkakustannuksia alentava vaikutus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 6
Vaihtoehtoiset ja lisääntyvät toimentulomahdollisuudet maaseudulla edistävät hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Naistyöpaikkojen turvaaminen ja lisäääminen on yksi hankkeen tavoitteista. Kotieläintilat työllistävtä molempia sukupuolia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei merkittäviä vaikutuksia
Kulttuuriympäristö 2 3
Maatilojen kannattavuuden parantuminen ja maaseudun yritystoiminnan vireytyminen parantaa maiseman tilaa ja maaseudun siisteysvaikutelmaa.
Ympäristöosaaminen 2 3
Hankkeessa esillä olevan kokonaisvaltaisen laadunhallinnalla on vaikutuksia ympäristöosaamisen kehittymiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Viskuri -hankkeen tavoitteena oli kehittää maatalouden ja maaseutuyrittäjien kilpailukykyä ja kannattavuutta synnyttämällä toimijoiden välille yhteistoimintaa ja -yrityksiä. Tarkoitus oli myös aktivoida maaseudun yrittäjät ja muu väestö näkemään yritystoiminnan uusia mahdollisuuksia. Hanketyössä tarkastelua tehtiin taloudellisesta, toiminnallisesta ja muutosagentti näkökulmista. Kesken hanketoiminnan jouduttiin tilanteeseen, jossa jo hyväksytty hankesuunnitelma muutettiin ja mm. hankkeeseen mukaan lähtevien ryhmäläisten opintomatkasuunnitelmista jouduttiin päärahoittajan esityksestä luopumaan.

Toimintaluvuiksi tavoiteltiin 16 kehittämisryhmää ja näihin 80 yrittäjää tai yrittäjäksi harkitsevaa. Ainakin kahdeksan osalta oli tarkoitus myös saada jatkokehityskelpoinen yritysidea, jonka jälkeen yrittäjät voisivat jatkaa oman ideansa suunnittelua. Hankkeen indikaattoritavoitteisiin kirjattiin kymmenen (10) uutta yritystä hankeaikana tai pian hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi kirjattiin tavoite kymmenestä (10) uudesta työpaikasta, joista osa olisi naisille.

Hankkeen päätyttyä oli toimittu käytännössä 17 kehittämisryhmässä, joissa mukana oli 63 yrittäjää tai siksi aikovaa. Lisäksi kolmen muun kehittämisryhmän osalta oli jo sovittu aloituspäivät ja ohjelmasisältö, mutta lopulta ryhmätoiminta kuitenkin tyrehtyi, eivätkä nämä yrittäjät ole mukana tilastoissa. Hankkeessa järjestettiin myös seminaareja ja infotilaisuuksia, joissa yhteenlaskettu väkimäärä oli hieman yli 300. Näistä n. 40 % oli kohdealueen ulkopuolisia.

Hankeaikana on rekisteröitynyt kaksi uutta yritystä, joissa mukana on ainakin kaksi naisyrittäjää. Lisäksi kolmessa kehittämisryhmässä on tapahtunut ryhmäläisten yhteistyötä esim. työn suunnittelun ja toimien keskittämisen kautta tai osaamisen jakamisen ja helpomman jatkokontaktoinnin osalta. Lisäksi hankkeen päättymisen jälkeen mahdollisia yhteistyökuvioita tulisi kahteen perustettavaan osakeyhtiöön ja 2- 3 osuuskuntaan, kenties myös yhteen vertaisryhmään.

Uusia työpaikkoja hankeaikana on syntynyt kolme ja osuuskunnassa on myös uudistettuja työpaikkoja. Näistä vähintään kaksi on naistyöpaikkoja. Hankkeen päättymisen jälkeen suunnitteilla oleviin uusiin yrityksiin voidaan odottaa syntyvän uusia työpaikkoja 4-5, joista naistyöpaikkoja voi olla jopa 3-4.

Hankkeeseen ja tuloksiin voidaan näin ollen olla tyytyväisiä. Hankehenkilöstön valmiuksiakin saatiin hankkeen myötä kehitettyä. Henkilöstö myös säilyy alueella, joten osaamisen voidaan jatkossakin odottaa palvelevan alueen toimijoita sekä osaltaan edistävän yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä. Lisäksi Viskuri -hankkeen myötä on saatu aktivoitua alueen toimijoita miettimään uusia yritys- ja yhteistyömahdollisuuksia.