Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72143

Hankkeen nimi: Uusia tuotteita metsästä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2016 ja päättyy 29.2.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Latokartanonkaari 9 (PL 2)

Puhelinnumero: 0295324529

Postinumero: 00790

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Kangas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.kangas(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295325056

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen Kansallinen metsästrategia 2025 ja Suomen kansallinen biotalousstrategia vaikuttavat laajasti metsien käyttöön, metsien sertifioinnin kriteereihin, valtion metsiä koskevaan luonnonvarasuunnitteluun, alue-ekologiseen suunnitteluun, alueellisiin metsäohjelmiin ja metsänomistajien päätöksentekoon liittyvään toimintaan.

Toiminnan vaikutusten arviointiin tarvitaan uusia keinoja ja työkaluja, jotta tiedetään, ovatko ohjauskeinojen vaikutukset halutunlaiset ja jotta voidaan pohtia kuinka metsistä voitaisiin tuottaa kestävästi mahdollisimman monenlaisia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita. Lisäksi tarvitaan tutkimustiedon ja kokeilujen koostamista sekä tiedon jalkauttamista toimijakentälle.

Metsien tuottamista ekosysteemipalveluista luonnontuotteilla on mahdollisuus nousta rinnakkaistuotteina puun rinnalle, jolloin metsistä saatava kokonaishyöty voi kasvaa. Luonnontuotteiden huomioiminen metsäsuunnittelussa vaatii kuitenkin erityisosaamista ja tietoa tuotannon mahdollisuuksista tilojen kannattavuuden parantamiseksi.

Tämä hanke edistää metsien kestävää ja monipuolista käyttöä ja sen tavoitteet ovat:

1) Lisätä metsien ekosysteemipalveluiden monipuolista hyödyntämistä huomioimalla yhteiskunnan, yksityismetsänomistajan ja luonnontuoteyrittäjien tarpeet
2) Tuottaa tietoa puun ja muiden ekosysteemipalveluiden, erityisesti luonnontuotteiden rinnakkaisesta tuotannosta
3) Kehittää valittujen ekosysteemipalveluiden monipuolisen tuotannon tueksi Metsämittari -työkalu, joka osoittaa ekosysteemipalveluissa tapahtuvia muutoksia metsien käytön seurauksena
4) Kehittää, pilotoida ja ohjeistaa luonnontuotteet huomioivaa metsäsuunnittelua yksityismetsissä
5) Kehittää luonnontuotteiden tuottamisen kannattavuus- ja vaihtoehtokustannuslaskentaa

Hanke koostuu viidestä työpaketista
Työpaketti 1. Aluetason ennustemallit ja laskelmat valituille ekosysteemipalveluille
Työpaketti 2. Metsämittari -nettisovelluksen kehitystyö
Työpaketti 3. Luonnontuotteet huomioiva tilakohtainen metsäsuunnittelu
Työpaketti 4. Luonnontuotteiden inventointi-, seuranta- ja laskentamenetelmien
kehittäminen
Työpaketti 5. Osallistaminen ja tiedonvälitys

Hanke tukee lyhyellä aikavälillä alueellisten metsäohjelmien toteutusta ja yksittäisen metsänomistajan päätöksen tekoa. Pitkällä aikavälillä hanke toimii kestävän biotalouden ja aluekehityksen apuvälineenä, joka pystyy huomioimaan metsiin kohdistuvia, ajan myötä muuttuvia tarpeita ja painopisteitä.

Hankkeen hyödyt konkretisoituvat sekä alueellisella että yksityismetsänomistajan tasolla. Metsämittari auttaa päätöksentekijöitä ja sidosryhmiä pohdittaessa, mitä hyötyjä metsästä halutaan ja millä käytännön toimilla nämä tuotetaan. Metsämittari tarjoaa metsäalan toimijoille mahdollisuuden tarkastella samanaikaisesti erilaisten metsänkäyttöskenaarioiden vaikutuksia puuntuotantoon ja muihin ekosysteemipalveluihin. Metsäsuunnittelijoiden ja metsänomistajien osaaminen paranee koskien luonnontuotteiden huomioimista metsäsuunnittelussa. Pilottitiloilla tehdyt laskelmat antavat alustavaa tietoa luonnontuotteiden tuottamisen kannattavuudesta yksityismetsissä ja tukevat metsänhoidon monipuolistumisen myötä luonnontuotealaa.

Hanke tiivistää tutkimusorganisaatioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä Pohjois-Suomessa niin että alan tutkimus ja koulutus palvelee entistä paremmin alueen elinkeinoelämän tarpeita. Hankkeessa tuotettu keskeinen tieto kootaan, popularisoidaan ja välitetään laajasti sidosryhmien käyttöön.

Hankkeen päätoteuttaja on Luonnonvarakeskus (Luke). Osatoteuttajat ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Suomen Metsäkeskus (Pohjoinen palvelualue), Oulun ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

• Metsäammattilaiset, metsäpalveluyritykset ja muut metsäalan yrittäjät: esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt, jotka toteuttavat tilatason metsäsuunnittelua ja neuvovat metsänomistajia.
• Metsänomistajat: metsien uudet käyttövaihtoehdot ja niiden yhteensovittaminen, niiden vaikutusten arviointi oman toiminnan ja uusien yritysideoiden kannalta
• Suomen Metsäkeskus, Maakuntaliitot, Ely-keskukset: monipuolinen ja kestävä metsien käytön suunnittelu

4.2 Välilliset kohderyhmät

• Virkistyskäyttäjät, poronhoitajat, luonnonsuojelu, luontomatkailu: arviointi metsien käytön vaikutuksista metsien ei-puuperäisiin hyötyihin ja niistä riippuvaan elinkeinotoimintaan ja uusiin yritysideoihin
• Kansalaiset
• Ministeriöt (MMM ja YM): Metsien käyttöä koskeva päätöksenteko, kansallisen metsästrategian ja metsälain vaikutusten arviointi
• Luonnonvara-alan opiskelijat ja oppilaitokset eri koulutustasoilla

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 557 212

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 550 061

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 696 516

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 687 578

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Itä-Lapin, Torniolaakson, Koillismaan

Kunnat: Posio, Taivalkoski, Salla, Rovaniemi, Savukoski, Ylitornio, Pello, Pelkosenniemi, Ranua, Kemijärvi, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
ei liity hankkeeseen
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
ei liity hankkeeseen
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
ei liity hankkeeseen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 10
Hanke edistää luonnonvarojen kestävää ja monipuolista käyttöä sekä alueellisella että yksittäisen metsänomistajan tasolla. Metsiin liittyvässä päätöksenteossa ja toiminnassa voidaan painottaa perinteisiä puuntuotannollisia arvoja tai muita arvoja, ja hanke tuo tietoa valintojen vaikutuksista metsiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
Metsämittariin voidaan sisällyttää tieto metsien hiilitaseista. Metsiin liittyvä päätöksenteko voidaan siis tehdä siten, että tiedostetaan metsienkäsittelyn vaikutus ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin riskeihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 6
Metsämittariin sisällytetään perustietoa metsien avainkasvilajeista (esim. mustikka ja puolukka) ja mahdollisuuksien mukaan riistalajeista. Lisäksi tietoa kerätään pilottimetsistä, joille tehdään luonnotuotepainotteiset metsäsuunnitelmat. Tämä mahdollistaa sen, että metsien käyttöä voidaan toteuttaa myös avainlajiston monimuotoisuuteen ja runsauteen perustuen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 5
Metsämittariin voidaan sisällyttää tieto metsien hiilitaseista. Tämä mahdollistaa sen, että metsien käyttöä voidaan pohtia metsien hiilinieluun perustuen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Metsänomistajat voivat arvioida, mitä muita kuin puuntuotannollisia arvoja metsässään voivat kehittää. Natura 2000 kohteet voivat olla osana metsien käyttöä koskevaa päätöksentekoa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 6
Hanke käyttää olemassa olevaa laskentatietoa metsien puuntuotannosta ja metsäbiomassasta, joka on uusiutuvaa energiaa. Tämä mahdollistaa sen, että metsien käyttöä voidaan pohtia myös uusiutuvaan metsäbiomassaan perustuen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 8
Metsään perustuvien elinkeinojen, erityisesti luonnontuotealan kehittäminen vaatii hyvää ja kestävää suunnittelua, jota tämä hanke edesauttaa vahvasti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 6
Metsämittari ja luonnontuotepainotteinen metsäsuunnittelu mahdollistavat, että metsien käyttöä voidaan pohtia ja toteuttaa aineettomiin arvoihin, kuten hyvinvointiin ja terveyteen perustuen. Tästä voi tulevaisuudessa tulla uusia yritysideoita
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 9
Metsämittarin avulla metsien käyttöä voidaan toteuttaa niiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset arvot huomioiden. Luonnontuotepainotteinen metsäsuunnittelu ja metsätoimijoiden tietotason kasvattaminen parantaa metsänomistajien mahdollisuuksia saada lisää tuottoa metsistään. Näillä seikoilla on suora vaikutus hyvinvointiin sekä yhteiskunnalliselta että yksittäisen metsänomistajan kannalta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 2 5
Luonnontuotteet ovat osa arvokasta vanhaa perimätietoa, jota hanke elvyttää. Parantaessaan metsänomistajien tulonmuodostuksen mahdollisuuksia hanke edistää myös syrjäseutujen asukkaiden yhdenvertaisuutta muualla asuvien kanssa.
Ympäristöosaaminen 7 8
Hanke lisää tietoa metsien ei-puuperäisistä ekosysteemipalveluista ja niiden arvosta ja ylipäätään mahdollistaa niiden huomioimisen päätöksenteossa. Metsien käytöstä päättävien tahojen ja metsänomistajien ympäristöosaaminen kehittyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Uusia tuotteita metsästä (UUTU) -hankkeen tavoitteena oli edistää metsien kestävää ja monipuolista käyttöä tuottamalla tietoa siitä, kuinka puuntuotantoa voidaan sovittaa yhteen monimuotoisuuden turvaamisen ja muiden ekosysteemipalveluiden kuten luonnontuotteiden tuotannon kanssa. Hankkeen toiminta-alueena oli Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Hankkeen toiminta eteni kahdella tasolla; maakuntatasolla molemmissa maakunnissa (työpaketit 1 ja 2) ja yksittäisillä metsätiloilla Lapin alueella (työpaketit 3 ja 4). Hankkeen tiedottaminen (työpaketti 5) kattoi monipuolisesti sekä maakuntatason että metsänomistajatason toiminnan.

Maakuntatason toiminta oli erityisesti metsien käytön kestävyyteen liittyvää. Tähän liittyen päätavoite oli kehittää Metsämittari-työkalu (http://metsamittari.fi), joka visualisoi metsien hakkuuskenaarioiden vaikutusta puuntuotantoon, talouteen, metsäkasvillisuuteen (monimuotoisuuden indikaattorit), marjasatoihin ja metsien hiilinieluun sekä -varastoon. Metsämittarin kehitystyö tapahtui samanaikaisesti kolmella eri rintamalla, joita olivat Metsämittariin sisällytettävien muuttujien ennustemallien laadinta, hakkuuskenaarioiden laadinta ja itse sovelluksen kehittäminen.

Työpaketissa 1 laadittiin Metsämittaria varten ennustemallit koskien keskeisten metsäkasvilajien tai lajiryhmien (mustikka, puolukka, kanerva, heinät, ruohot, jäkälät) peittävyyttä ja mustikan sekä puolukan marjasatoja. Mallit laadittiin Lukessa VMI-aineistojen pohjalta käyttämällä selittäjinä keskeisiä puustoa, kasvupaikkaa ja metsikön käsittelyhistoriaa kuvaavia muuttujia. Metsämittariin valittiin visualisoitavaksi yhteensä 38 muuttujaa, joista 12 kuvaa puuston kehitystä, 16 hakkuita ja taloutta, 8 monimuotoisuutta, 2 marjasatoja ja 2 hiilitasetta. Metsämittariin valittujen muuttujien ennustemallit vietiin aluetason MELA-ohjelmistoon, jossa niitä simuloitiin MELAssa jo valmiina olevien puuntuotantoon, talouteen ja hiileen liittyvien muuttujien kanssa.

Työpaketissa 2 tuotettiin työpajatyöskentelyn pohjalta uusia hakkuuskenaarioita MELAan kuvaamaan sekä lisääntyviä että väheneviä hakkuita erilaisilla korkokannoilla. Skenaariot laadittiin Luken ja Metsäkeskuksen yhteistyönä ja ne tehtiin erikseen Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle. Pohjana oli AMO-työskentely molemmissa maakunnissa, joiden tarpeisiin liittyen skenaariot laadittiin. Kaikkiaan Metsämittariin sisällytettiin 15 hakkuuskenaarioita. Optimoinnin seurauksena saatiin tieto muuttujissa tapahtuvista muutoksista kolmena kymmenvuotisjaksona. Metsämittari-visualisointityökalun kehitystyö toteutettiin Luken ja OAMK:n yhteistyönä. Käytännön kehitys tapahtui pitkälti oppilastyönä asiantuntijoiden ohjauksessa. Metsämittari visualisoi tuloksia monipuolisesti erilaisina graafeina ja taulukkoina. Tulokset on skaalattu välille 0 – 1 johtuen muuttujien erilaisista mittayksiköistä.

Hankkeen metsätilatason toiminta työpaketeissa 3 ja 4 liittyi puun ja luonnontuotteiden yhteistuotantoon ja sen tavoitteena oli metsänomistajien tulonmuodostuksen monipuolistaminen.

Työpaketissa 3 valitulle kuudelle metsätilalle laadittiin luonnontuotepainotteiset metsäsuunnitelmat hyödyntäen monitavoitteista ja vuorovaikutteista metsäsuunnitteluprosessia. Prosessi sisälsi metsänomistajien haastattelut, maastoinventoinnit, kahden vaihtoehtoisen suunnitelman laadinnan, päätöksentekoistunnon ja lopullisen suunnitelman koostamisen ja luovuttamisen. Rovaniemen mhy kartoitti potentiaalisia pilottitiloja hankkeeseen, ja lopullisen valinnan noin 30 ehdokkaasta toteuttivat Itä-Suomen yliopisto (UEF), Luke ja Lapin amk. Ennen haastattelua maanomistajalle lähetettiin tietopaketti, johon oli koottu monipuolista tietoa eri luonnontuotteista, niiden tuottamisesta sekä markkinoista. Tarkasteluun valittiin 21 eri luonnontuotetta mm. sillä perusteella, millainen on luonnontuotteen kysyntä ja yleisyys hankkeen toteutusalueella Lapissa ja myös yleisemmin Suomessa. Luonnontuotepainotteiset metsäsuunnitelmat koostettiin UEF:ssa kehitetyn monitavoitteisen metsäsuunnittelun Monsu-ohjelmiston avulla pitkälti Lapin amk:n opiskelijoiden oppilastyönä ja toimitettiin pilottitilojen maanomistajille.

Työpaketissa 4 laadittiin tarkemmat luonnontuotesuunnitelmat kolmelle pilottitilalle. Tarkasteltavina olivat kuusen pihka ja pakuri. Luonnontuotteiden tuottamisen kannattavuus- ja vaihtoehtoiskustannuslaskelmat tehtiin Lapin amk:n oppilastyönä Luken ohjauksessa. Laskelmien pohjalta UEF koosti luonnontuotesuunnitelmat ja toimitti ne maanomistajille. Työpaketissa tarkasteltiin satoarvioita myös vertaamalla Monsun mustikka- ja puolukkasatomalleilla laskettuja ennusteita luonnontuotteiden maastoinventointien tuloksiin.

Työpaketti 5 keskittyi hankkeen tiedottamiseen, jota oli runsaasti. Hanke järjesti yhteensä neljä yleisöseminaaria, lukuisia sidosryhmätyöpajoja ja teemapäiviä ja laati yli 10 mediatiedotetta. Hankkeen toimijat pitivät lähes 60 esitelmää tai hanke-esittelyä kymmenissä eri tilaisuuksissa.