Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72153

Hankkeen nimi: 6AIKA: TRY OUT! Kiertotalouden ja cleantechin kokeilut kaupunkien ja yritysverkostojen kanssa – toimivat liiketoimintamallit esiin

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 a

Puhelinnumero: (02) 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NURMI PIIA PETRIINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutus- ja tutkimusvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piia.nurmi(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 355 0931

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TRY OUT! -hankkeessa rakennetaan kokeilukulttuuriin ja yhteiskehittämiseen perustuva innovaatioalusta kokeiluympäristöineen, joka tarjoaa mahdollisuuden uudenlaisten kiertotalouden ja cleantechin liiketoimintamallien, sektorien välisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen kokeilulle, joista toimivimmat jäävät elämään ja etenevät markkinoille.

Kiertotalous ja cleantech-liiketoiminta muuttavat parhaillaan radikaalisti tapaamme käyttää materiaaleja ja rakentaa siihen liittyviä liiketoimintamalleja. Kiertotalous tarkoittaa talousmallia, jossa koko ketju aina raaka-aineista tuotannon ja käytön kautta kierrätykseen on ratkaistu kestävällä tavalla. Cleantech-liiketoiminta fokusoituu tuotteisiin, palveluihin ja prosesseihin, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Sekä kiertotalous että cleantech nähdään suurena mahdollisuutena luoda uutta liiketoimintaa, innovaatioita, kasvua ja työpaikkoja.On arvioitu, että kiertotalous toisi Suomelle jopa 2,5 miljardin kasvumahdollisuudet. Kiertotalous on vahvasti nouseva teema ja tulevaisuuden talousmalli EU:ssa. TEM:n Cleantechin strategisen ohjelman asettama tavoite suomalaisten cleantech-yritysten liikevaihdolle vuonna 2020 on 50 miljardia euroa, nykyisellään liikevaihdon kasvu on 10–15 prosenttia vuodessa. Vastaavasti globaalin cleantech-markkinan on arvioitu kasvavan 4000 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.

TRY OUT! Kiertotalouden ja cleantechin kokeilut kaupunkien ja yritysverkostojen kanssa – toimivat liiketoimintamallit esiin -hankkeessa tuetaan 6Aika-strategiaa ja erityisesti Avoimet innovaatioalustat kärkihanketta. Hanke luo innovaatioalustan, joka yhdistyy alueen muihin innovaatioalustoihin ja tukee innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä kiertotalouden ja cleantechin saroilla. TRY OUT! -hankkeen innovaatioalustalla tuetaan uusien tuotteiden, palveluiden ja markkinoiden kehittymistä tarjoamalla yhteiskehittämisen ja kokeilemisen alustoja sekä kokeiluympäristöjä, joissa voi rohkeasti kokeilla uusia asioita monipuolisten asiantuntijaorganisaatioiden, kaupunkiyhteisön ja monialaisen yritysverkoston tukemana. Innovaatioalustat ovat työkaluja, jotka kattavat palvelun koko elinkaaren, ideasta testaukseen ja testauksesta tuotteeksi. Innovaatioalusta edistää uusien oivallusten, menetelmien ja innovaatioiden syntymistä ja jakamista erilaisten toimijoiden välisillä rajapinnoilla. Yhteistyötä tarvitaan sekä uusien ideoiden kehittämisessä että niiden muuttamisessa innovaatioiksi. Yhteistyön lisäksi innovointi edellyttää ennakkoluulotonta kokeilua ja virheistä oppimista.

Hankkeen päätavoitteet ovat:
1. Edistetään kiertotalouden ja cleantechin innovaatioalustan syntymistä
2. Etsitään toimivia kiertotalouden ja cleantechin liiketoimintamahdollisuuksia kokeilemalla
3. Mahdollistetaan uusien markkinavetoisten ratkaisujen ja palvelujen syntymistä
4. Toteutetaan kaupunkien, yritysten, korkeakoulujen, muiden TKI-toimijoiden ja asiakkaiden välistä tuotekehitys-, innovaatio- tai kaupallistamisyhteistyötä konkreettisella ja edelläkävijyyttä tukevalla tavalla
5. Lisätään aihepiirin liiketoimintaa, työllisyyttä ja sitä kautta alueiden hyvinvointia
6. Edistetään toimenpiteillä kaupunkien ja korkeakoulujen järjestelmätason muutosta sekä kehittämistoiminnassa yleensä että erityisesti kiertotalouden ja cleantechin kehittämisessä

Hankkeen toteuttajat Turun ammattikorkeakoulu, Demos Helsinki, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto muodostavat kokonaisuuden, jossa osatoteuttajien ydinosaaminen keskittyy eri kohderyhmiin, jotka eivät kuitenkaan ole irrallisia toisistaan. Osatoteuttajien työnjako on selkeä ja hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jakaen tietoa, kokemuksia, kontakteja ja hyviä käytäntöjä niin toteuttajien kesken, kuin laajemmin kohdealueille. Kiertotalous ja cleantech eivät ole vain alueellista toimintaa eivätkä niiden ekosysteemit rajoitu alueellisesti, vaan toiminta ylettyy ja leviää yli toimiala- ja aluerajojen. Osatoteuttajat toimivat yhteisen tavoitteen eteen muussakin toiminnassa, ja yhteishankkeesta saatava synergia auttaa tavoitteen saavuttamisessa.

TRY OUT! toteutetaan Turussa ja Helsingissä. Tulokset levitetään koko 6Aika-alueelle. Hankkeen myötä kuuden suurimman kaupungin välinen yhteistyö syvenee ja syntyy uusia tapoja yhdistää kaupunkiseutujen osaamista. Tiivis kumppanuus synnyttää uudenlaisia innovaatioympäristöjä ja markkina-alueita, jotka edistävät kaupunkiseutujen kilpailukykyä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat uutta luovat ja kiertotalouteen sekä cleantechiin linkittyvät yritykset. Nämä yritykset tulevat kaikilta toimialoilta, eivät vain perinteisiltä ympäristö- ja energiasektoreilta. Erityinen kohderyhmä ovat myös pre-vaiheen startupit, erityisesti tiedepohjaiset startupit, jotka kehittävät uusia resurssitehokkaan kaupungin ja kaupunkielämän mahdollistavia tuotteita ja palveluja

Lisäksi:
-Kehitysorganisaatiot (Helsingissä mm. YritysHelsinki, Helsinki Innovation Services, Smart & Clean ja Turussa Turku Science Park sekä yrityskehitysohjelmat, kuten Climate KIC, NewCo Helsinki Accelerato ja INKA NYT! Innovaatioklusteri
-Alueen korkeakoulut ja yliopistot sekä niihin nivoutuvat verkostot, kuten Turku Future Technologies

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä edustavat Helsingin ja Turun kaupunkien lisäksi muut 6Aika-kaupungit, korkeakoulujen opiskelijat, opettajat ja tutkijat sekä aiheen asiantuntijat, jotka etsivät ratkaisuja yritysten tarpeisiin ja hyötyvät itse myös välillisesti kehittämisprojekteista. Hankkeessa kytketään tekemiseen mukaan myös aloja koskevat viranomaistahot sekä muut tutkimuslaitokset.

6aika-kaupunkiseutujen kaikkien kuntien toimijat kuuluvat välillisesti kohderyhmään, sillä strategian alla toteutettujen hankkeiden ratkaisujen, mallien ja kokemusten levittäminen avoimesti muille kuin varsinaiseen hanketoimintaan osallistuville on projektin keskeinen tehtävä. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös julkisen sektorin toimijat (esim. valtioneuvoston kanslian kokeilutoimijat) sekä muut pilottihankkeet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 371 437

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 356 556

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 549 384

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 501 072

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Helsingin

Kunnat: Turku, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelussa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Kierrätysliiketoiminnan piiri on perinteisesti ollut melko miesvaltainen. Hankesuunnittelussa analyysi on tehty kahdenlaisen aineiston pohjalta: RESU-hankkeen työpajoissa on koottu osallistujatiedot ja näiden pohjalta on tehty analyysi aiempien teemaryhmien sukupuolijakaumasta. Materiaalista riippuen prosenttiosuuksissa oli pientä vaihtelua, mutta pääosin sukupuolijakauma oli melko tasainen. Lisäksi sukupuolijakaumaa on analysoitu laadullisesti vuonna 2014 eri aihepiirien seminaareissa, messuilla sekä muissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa olleiden sukupuolijakaumaa. Tämän analyysin tulokset osoittavat suurempaa vaihtelua: kierrätysliiketoiminnan ja kiertotalouden aihepiiri ehkä koetaan teknisenä ja teollisena (tms.) ja osallistujat ovat olleen pääsääntöisesti miehiä. Lisäksi hankevalmistelussa on tutustuttu erilaisiin sukupuolten tasa-arvovaikutusten työkaluihin, minkä avulla tässä hankkeessa voidaan huomioida nämä asiat ja toteuttaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista perinteisesti miesvaltaiseksi koetulla alalla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen valmistelussa on tutustuttu Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -oppaaseen. Hankkeen päätavoitteena on muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo. Tämä tarkoittaa, että sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettava eli sisällytettävä projektin toimintaan sen kaikissa vaiheissa ja tasa-arvoa edistetään sukupuolitietoisella toiminnalla eli ottamalla tietoisesti huomioon sukupuolten merkitys ja sukupuolten väliset erot toimintakentällä. Hankkeessa naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja hankkeessa on käytössä sukupuolitietoiset ajattelutavat ja työkäytännöt. Sukupuolinäkökulma huomioidaan seuraavalla tavalla: 1) sukupuolijakaumaa tarkkaillaan aktiivisesti. Epätasapainoa ilmetessä aliedustetun sukupuolen edustajia etsitään aktiivisesti ja kutsutaan mukaan. Suora kontaktointi esim. puhelimitse on osoittautunut aikaisemmissa hankkeissa erittäin tehokkaaksi tavaksi tavoittaa kohderyhmä ja saada heidät aktivoitumaan. Tarpeen mukaan kutsumiskäytäntöjä kehitetään jatkossakin. 2) Tiedotuksessa otetaan aktiivisesti huomioon epätasapainot sukupuolijakaumissa. Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia kaikenlaisille yrityksille eri toimialoilta ja tästä hankkeessa viestitään aktiivisesti kummallekin sukupuolelle. 3) Hankkeessa tehdään systemaattista seurantaa siitä, miten eri sukupuolten edustajat osallistuvat hankkeen toimintaan. 4) Hankkeen ohjausryhmään pyritään valitsemaan tasapainoisesti miehiä ja naisia. 5) Hankkeen väliarvioinneissa arvioidaan sukupuolinäkökulmaa eli projektin tarvetta, tavoitteita, kohderyhmiä, toimintoja, tiedottamista ja hyviä käytäntöjä arvioidaan molempien sukupuolien aseman, elämäntilanteiden, tarpeiden ja odotusten kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta tämä tavoite kulkee mukana läpi hankkeen. Hankkeen kantavina taustateemoina ovat luonnonvarojen käytön kestävyys, materiaalit ja jätteet, jätteen määrän vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen, ympäristöosaaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Hanke kehittää ja tukee yritysten toimintoja, joilla päästään irti nyt vallalla olevasta lineaarisesta tuotantomallista, jossa tarvitaan jatkuvasti uusia neitseellisiä raaka-aineita, jotka päätyvät tuotteiden kautta jätteeksi. Tämä on erittäin kestämätön toimintamalli, johon kiertotalouden käytännöt etsivät ratkaisuja. Kiertotaloudessa ja resurssitehokkaassa toiminnassa aineet kiertävät prosesseissa ja uusien neitseellisten raaka-aineiden käytön tarve vähenee. Hankkeen päätavoite on saada arvoketjuissa syntyvä ylijäämä- ja jätemateriaali uudelleen käyttöön. Näin neitseellisiä materiaaleja saadaan tehokkaammin korvattua kierrätysmateriaaleilla, mikä lisää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tavoitteena on siis päästä lähemmäksi kiertotalouden periaatteita ja resurssitehokkuutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 9
Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja -malleja, tuotekehitystä sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Juuri näihin toimenpiteisiin hankkeella pyritään saamaan näkyvyyttä ja tehoa. Kiertotaloudessa yritykset voivat muodostaa symbiooseja tehostamalla keskinäistä resurssien hyödyntämistä, kuten teknologiaa, osaamista, palveluita, sivuvirtoja ja myös jätteitä. Hankkeessa otetaan yritysten toiminnassa syntyvä jäte ja sivuvirrat hyötykäyttöön, mikä vähentää jätteen määrää ja neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Tämä vähentää erilaisten luonnon raaka-aineiden hankinnasta syntyviä vaikutuksia luontoon ja ilmastoon, mikä hidastaa ilmastonmuutosta ja tätä kautta myös sen aiheuttamat riskit vähenevät. Hanke tukee siis vähähiilisyyttä, koska se tukee toimia, joilla saavutetaan vähähiilisempää yhteiskuntaa. Hankkeen tarkoituksena on tukea yritysten toimintaa niin, että yritykset valitsevat toteutuksia ja investointeja, jotka tuovat vähennystä hiilitaseeseen verrattuna aikaisempaan toimintatapaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 10
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen tai eliöihin. Luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojellaan siten, että yritysten neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee, mikä taas vähentää niiden hankinnasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia luontoon, esim. louhinta tai kuljetuspäästöt. Hankkeen tarkoituksena on vähentää yritysten jätemääriä, mikä vähentää haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen sekä eliöihin ja näin säilyttää luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 9
Jätteeksi päätyvän materiaalin vähentyminen vaikuttaa välillisesti veden, maaperän sekä ilmanlaatuun. Jätteeksi päätyvän materiaalin määrä vähenee, jolloin esimerkiksi poltosta aiheutuvien päästöjen määrät laskevat.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 8 10
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Hankkeella on enemmänkin positiivisia vaikutuksia kun yritysten jäte päätyy hallitusti uudeksi tuotteeksi tai palveluksi.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on jätteeksi päätyvän materiaalin vähentäminen tehostamalla materiaalikiertoa. Hankkeessa pyritään löytämään yhteyksiä, joissa toisen yrityksen jäte on toisen raaka-aine. Lisäksi tuotetaan yritysideoita ja liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia syntyvien ylijäämämateriaalien hyödyntämiseen. Jätteen määrä vähentävä yritys saa merkittäviä kustannussäästöjä, sillä jätehuoltokustannukset ovat korkeat. Toisaalta yritys, joka hyödyntää toisen yrityksen jätettä raaka-aineena, saa selviä kustannussäästöjä raaka-ainekuluissa. Tavoitteena on myös saada yritykset pohtimaan koko tuotteen elinkaarta materiaalivalinnoista tuotteen hävittämiseen asti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 10
Pääasiassa hankkeessa pyritään valjastamaan yritysten jäte tai sivuvirta uudeksi tuotteeksi tai palveluksi, mutta jos tämä ei ole mahdollista, pyritään yrityksiä ohjaamaan hyödyntämään jätettä uusiutuvana energiana. Koko elinkaaren tarkastelu on tässä tärkeää, sillä materiaalivalinnoilla vaikutetaan siihen, miten tuotetta voidaan jatkossa hyödyntää.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti kohdealueiden yritykset, joiden liiketoimintamahdollisuuksia halutaan lisätä ja tukea uusien kumppanuuksien löytymisessä. Lisäksi tavoitteena on synnyttää alueille uutta liiketoimintaa ja uusia avauksia. Hankkeessa tuetaan yrityksiä löytämään jätteelle ja sivuvirroille uusia käyttömahdollisuuksia ja ratkaisujen markkinoille pääsyä. Näin jäte- ja materiaalikustannukset vähenevät ja välillisesti yritysten imago ja toimintatavat paranevat. Tämä tukee elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä. Tavoitteena on luoda alueelle pysyviä rakenteita (verkostoja, toimintamalleja, kumppanuuksia), jotka tukevat yrityksiä tulevaisuudessakin. Uudet ja laajenevat liiketoimintamahdollisuudet tarjoavat mahdollisuuden kehittää uusia työpaikkoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen liittyy vahvasti digitaalisuus ja verkossa toimiminen. Hankkeen tavoitteena on selvittää kiertotalouden digitaalisia ratkaisuja, löytää osaajat ja ohjata yritykset osaajien ja asiantuntijoiden kanssa kokeilemaan uusia digitaalisia ratkaisuja liiketoiminnan parantamiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 8 9
Hankkeella pyritään siihen, että yritysten resurssit ovat alueella hyvässä käytössä ja kierrossa. Alueellisten yhteyksien lisäksi tarkastellaan mahdollisuuksia laajempaan yhteistyöhön. Tavoitteena on, että materiaalit kiertävät mahdollisimman pienellä alueella, eikä jätteiden tai raaka-aineiden siirtoa kansainvälisesti tarvita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke edistää yhteistyötä ja yhteistyössä on mukavampi tehdä työtä ja kokeilla uutta. Yhdessä tekeminen ja yhteinen kokeilualusta edistävät luovuutta, kun yritykset etsivät yhteistyössä uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Hankkeessa luotava yhteinen kokeiluympäristö, lisää yhteistyötä ja kumppanuuksia alueella. Uudet tuotteet, materiaalit, toimintatavat ja palvelut lisäävät hyvinvointia alueelle kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen.
Tasa-arvon edistäminen 9 10
Kootessa yrityksiä yhteen hankkeen eri toimintoihin häivytetään sukupuolijaottelu ja -ajattelu. Asiantuntijoiden osaamista tarvittaessa kootaan henkilöt osaamisen ja kiinnostuksen sekä tarpeiden perusteella. Näin pyritään poistamaan stereotyyppiset jaottelut naisten ja miesten töistä ja annetaan kaikille yhtäläinen mahdollisuus tarttua haasteisiin. Sukupuolijakaumaa kuitenkin tarkkaillaan siltä varalta, ettei jakauma vääristy ja näin anna väärä kuvaa hankkeen toiminnan kohteena olevan ympäristön painottumisesta toiseen sukupuoleen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeessa kaikilla toimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan myös kulttuuri- tai yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 10 10
Hankkeessa kunnioitetaan alueen kulttuuria ja pyritään mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan sen säilymiseen. Hanke tukee kiertotalouden kulttuurin vahvistumista, mikä on yhteiskunnan (kansallisesti ja globaalisti) kehittymiselle välttämätöntä.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeessa yhtenä osana on opiskelijavetoisten resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyvien selvitys- ja tutkimustöiden tarjoaminen yrityksille. Hankkeessa myös tiedotetaan yleisesti kiertotalouteen liittyvistä asioista. Nämä toimet lisäävät yritysten, opiskelijoiden kuin kansalaistenkin ympäristöosaamista. Hankkeessa muodostetaan kiertotalouden kokeiluympäristö ja verkosto, jossa hyvien käytäntöjen ja tiedon levitys onnistuu hyvin tavoittaen laajasti kiinnostuneet toimijat. Selvitys- ja tutkimustöissä sekä yritysten että opiskelijoiden ympäristöosaaminen kasvavat. Selvitys- ja tutkimustyöt toteutetaan pääosin monialaisissa ryhmissä, mikä antaa mahdollisuuden ympäristö- ja projektityöosaamisen kehittämiseen opiskeltavasta alasta riippumatta. Hankkeessa kiertotalousteemaa halutaan nostaa esille ja siitä tiedotetaan sosiaalisessa mediassa, paikallislehdissä ja erilaisissa tapahtumissa. Tietoisuus asiasta on ensimmäinen askel kokonaisvaltaista kiertotaloutta ja resurssiviisautta tavoiteltaessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TRY OUT! -hankkeessa tunnistettiin, kehitettiin ja edistettiin kiertotalouden ja cleantechin liiketoiminnan mahdollisuuksia monialaisissa kokeiluympäristöissä. Hankkeessa mallinnettiin kaksi kokeilukulttuuriin ja yhteiskehittämiseen perustuvaa innovaatioalustaa, jotka edistävät kiertotalouden ja cleantechin uusia liiketoiminta-avauksia, uusien kokeilujen tekemistä ja tarjoavat alustan TKI-yhteistyölle korkeakoulujen, yritysten ja kaupunkien yhteiskehittämiselle. Hankkeessa on toteutettu useita kokeiluja, jotka ovat tukeneet innovaatioalustojen kehittämistä. Tärkeä osa hanketta on ollut myös kokeilujen dokumentointi ja sen kehittäminen. Hanketta toteutettiin monialaisessa, sektorit ylittävässä yhteistyössä 6Aika-kaupunkien kanssa. Lisäksi hankkeessa selvitettiin digitaalisten alustojen liiketoimintaa kiertotaloudessa sekä hahmotettiin kiertotalouden tulevaisuuden kehityskulkuja, haasteita ja mahdollisuuksia. Hankkeen toteuttivat Turun ammattikorkeakoulu, Demos Helsinki, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto 1.8.2016 – 31.10.2018 välisenä aikana.

Turussa toiminnan ytimessä oli opiskelija-yritys-yhteistyö, jota toteutettiin kiertotalouden kokeiluilla ja työpajoilla. Kokeilujen perusteella mallinnettiin Kiertotalouden innovaatioalustan toiminta. Tämä Kiertotalous 2.0 innovaatioalusta jatkaa toimintaansa Turun ammattikorkeakoulun luotsaamana, eri toimijoille avoimena alustana. Hankkeen aikana verkostoiduttiin aktiivisesti osallistumalla tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä järjestämällä niitä itse. Aktiivinen verkostoissa toimiminen ja kiertotalouden potentiaalin näkyväksi tekeminen ja ymmärryksen lisääminen ovat olleet merkittävässä osassa. Tätä toimintaa on tuettu avoimella viestinnällä. Digitaalisuuden merkitystä ja välttämättömyyttä kiertotaloudessa on tarkasteltu ja hyviä digi-käytäntöjä kokeiltu sekä benchmarkattu erilaisia digitaalisia ratkaisuja (alustoja) kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseksi.

Helsingissä hankkeen ydintoimintaa oli kiihdytysohjelmaan osallistuneiden 11 startup-yrityksen liiketoiminnan kehittäminen, innovaattoreiden näkyvyyden lisääminen sekä uusien liiketoimintamallien kehittäminen yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi suunniteltiin kokeilujen toteutuksia Helsingin kaupungin kanssa. Tärkeä osa kehitystoimintaa olivat innovaatioleirit ja työpajat, joihin osallistui yliopiston tutkijoista ja opiskelijoista muodostuneet kehittämistiimit, jotka valittiin erillisen valintaprosessin kautta. Kehittämistiimien kanssa työskentelyn lisäksi aktivoitiin sidosryhmiä, tehtiin tutkimusta ja benchmarkattiin innovaatioalustojen toimintamalleja (esim. digitaaliset, avoimet, puoliavoimet ja fyysiset innovaatioalustat). Lisäksi hankkeen innovaatioalustoja arvioitiin ja testattiin niiden kehityksen eri vaiheissa Tampereen yliopiston kehittämän innovaatioalustojan itsearviointityökalun avulla. Tämän perusteella muotoiltiin toimintamalli, joka toimii pohjana Helsingissä syntyneelle innovaatioalustalle, eli Experiment Co-creation Platformille, jonka tavoitteena on mahdollistaa strategisesti määriteltyjen ja tutkimustaustaisten ratkaisujen kokeileminen kaupunkiympäristössä.

Hankkeen merkittävimpiä tuloksia olivat kaksi innovaatioalustaa ja hankkeen aikana toteutetut 27 kokeilua, joiden perusteella innovaatioalustojen toimintaperiaate mallinnettiin. Lisäksi kiertotalouden tulevaisuuspolut -selvitys sekä kartoitus digitaalisuudesta kiertotalouden edistämiseksi olivat tärkeitä ja kiinnostavia tuotoksia kiertotalouden ja cleantechin tulevaisuuden kehittymisen kannalta.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi