Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72158

Hankkeen nimi: Arktisen kestävän rakentamisen verkosto -esiselvitys

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 020 798 600

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Sirkka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.sirkka(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 674 0590

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Arktisen kestävän rakentamisen verkosto -esiselvitys -hankkeessa tavoitellaan vahvaa yhteistyötä alueen yrityselämän kanssa. Projektin toimenpiteiden kautta syntyvän verkoston toiminnan kannalta on hyvä, mikäli mukaan saadaan ns. edelläkävijäyrityksiä, jotka voivat olla suuriakin toimijoita. Erityinen huomio projektissa kohdistetaan kuitenkin lappilaisiin PK-sektorin yrityksiin, joilla on halukkuutta uudistua ja hakea kasvua sekä mahdollisesti kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita.

Arktisen kestävän rakentamisen verkosto -esiselvitys -hankkeen taustalla maailmanlaajuinen kehitys, kiinnostus ja tarve kestävän rakentamisen ratkaisuiden kehittämiselle ja yleistymiselle. Projektin tavoitteena on mahdollistaa sellainen toiminnan yhteistyömuoto, jonka myötä pohjoisen alueen rakennussektorin toimijoiden kilpailukykyä voidaan kehittää kiinnittämällä erityistä huomiota kestävän rakentamisen ratkaisuihin. Tavoitteena on kyetä tunnistamaan kestävälle rakentamiselle asetettuja vaatimuksia ja ennakoida alan kehitystä sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla.

Projektin tarkoituksena on toimia esiselvitysvaiheena arktisen kestävän rakentamisen viitekehyksessä tapahtuvan verkostotoiminnan käynnistämiselle. Tarkoituksena on selvittää alueen rakennussektorin toimijoiden halukkuutta osallistua tämän aiheen parissa toimivan verkoston työhön. Projektissa on tarkoitus on määritellä verkoston toimintamallia ja tavoitteita sekä selvittää verkostotoiminnan digitaalisen alustan käytön mahdollisuuksia. Tarkoitus on myös määritellä verkoston potentiaalisia yhteistyötahoja niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Projektin tuloksena syntyy määrittely ja esitys kestävän rakentamisen verkostotoiminnan käynnistämisestä pohjoisen alueen rakennussektorin toimijoiden kesken. Projektilla haetaan vaikuttavuutta alueen toimijoiden piirissä siten, että vahva kansainvälinen kehitys, kiinnostus ja tarve kestävän rakentamisen ratkaisuiden kehittämiselle ja yleistymiselle huomioidaan liiketoiminnassa. Vähähiilinen ja älykäs rakentaminen ovat suuria haasteita rakennusalalle ja niihin panostaminen luo alueen toimijoille isoja mahdollisuuksia kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Lapin maakunnassa toimivat rakennus- ja puutuotetoimialalla toimivat yritykset, viranomaiset ja oppilaitokset.
Mm.
- Arkkitehtitoimistot
- Rakennesuunnittelutoimistot
- Rakennustuoteteollisuus: mm. betonielementtituotanto, sahat, höyläämöt,
- Rakennusalan yritykset
- Rakennuttajat
- Kuntien kaavoittajat
- Rakennusvalvontaviranomaiset
- Pelastusviranomaiset
- Oppilaitokset / opettajat
- Rakenneteollisuutta palvelevat konerakennusalan yritykset
- Media

4.2 Välilliset kohderyhmät

A.Lapin maakunnan alueella toimivat hankkeesta kiinnostuneet tahot
- Puutuotealan toimijat
- Oppilaitokset
- Lapin Ely-Keskus, Tekes
- Maaseudun kehitysorganisaatiot: ProAgria, Peräpohjolan Kehitys, Outokaira
- Muut hankerahoittajat: esim. Finnvera
- Lapin kehitysyhtiöt: esim. Rovaniemen Kehitys, Meri-Lapin kehittämiskeskus
- Kuntien elinkeinotoimistot
- Pääomasijoittajat
- Yksityiset ihmiset, jotka suunnittelevat kestävän rakentamisen ratkaisuja

B. Valtakunnalliset projektista kiinnostuneet / projektiin osallistuvat tahot
- TEM / MSO / PuuSuomi-verkosto
- Puuinfo Oy
- Finnish Wood Research Oy
- Metsäteollisuus Ry
- Puutuoteteollisuus ry
- Oulun Yliopisto / Rakennesuunnittelu
- Aalto Yliopisto / Puu-&rakennusteknikkka
- Tampereen Teknillinen Yliopisto
- VTT Expert services , VTT / Oulu
- Muut ammattikorkeakoulut: Centria, Savonia
- Kuhmon Woodpolis
- Puurakennealan edelläkävijöinä toimivat suuryritykset: esim. Storaenso, Metsä-Wood

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 80 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 73 218

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 107 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 97 623

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin

Kunnat: Sodankylä, Posio, Salla, Rovaniemi, Enontekiö, Savukoski, Keminmaa, Tornio, Simo, Ylitornio, Pello, Kolari, Pelkosenniemi, Ranua, Muonio, Inari, Kittilä, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa on analysoitu Lapin letka -hankkeessa toteutetun Suvauskoneen avulla. Suvauskone on apuväline, jolla voidaan arvioida hankkeen sukupuolivaikutukset. Suvauskoneella tehdyn analyysin perusteella hankkeen pääpaino on miesten asioiden edistämisessä. Perustelut: Rakentaminen on perinteisesti miesvaltainen ala. Naisia on tullut alalle pikkuhiljaa lisää fyysisen kuormittavuuden vähenemisen ja teknologian kehittymisen myötä. Rakentamisen pääpaino on yhä voimakkaammin suuntautunut rakennushankkeen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun sekä seurantaan koko elinkaaren ajalle tietomallien avulla. Fyysisesti vähemmän kuormittavaa ja sen takia naisille soveltuvaa suunnitteluosaamista tullaan jatkossa tarvitsemaan yhä enemmän. Tekniikan ja teknologian mm robotiikan kehittymisen myötä myös työmailla työn fyysinen rasittavuus on vähentynyt.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Perustelut: Toimialakohtainen sukupuolijakauma on selkeä. Naiset toimivat sosiaali-, terveys-, rahoitus- ja vakuutusaloilla. Miesvaltaisia aloja ovat puolestaan rakennus- ja kaivosteollisuus, maa- ja metsätalous sekä tietoteknologia. Maakunnissa työllistävimmät alat ovat naisvaltaisia julkisten palvelujen ja kaupan aloilla. Rakennus- ja puutuoteteollisuudessa Lapissa työskentelevistä yli 90% on miehiä. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuu sekä miehiä että naisia. Vaikka toimialasta johtuen hankkeen pääpaino on miesten asioiden edistämisessä kiinnitetään hankkeen toiminnassa huomiota siihen miten naisten osallisuutta on mahdollista lisätä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Perustelut: Hankkeessa huomioidaan aktiivisesti tasa-arvon edistäminen toimenpiteiden yhteydessä, mutta tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 8
Hanke tukee voimakkaasti luonnonvarojen älykästä ja kestävää käyttöä. Kestävän rakentamisen teeman edistämisellä pyritään laajaan vaikuttavuuteen aiheen tiimoilta. Verkoston määrittelyyn tähtäävän hankkeen aikana konkreettiset toimenpiteet eivät ole vielä täysin keskiössä, vaan alan toimijoiden toimintakulttuuriin pyritään vaikuttamaa tiedon, oivaltamisen ja osaamisen tasolla. Erityisesti vaikutukset korostuvat verkostotoiminnan käynnistyessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Tieto, jonka välittämiseen hankkeen perusteella määriteltävän verkoston avulla pyritään, sisältää mm. rakentamisen ja sisäympäristön laatuun liittyviä näkökulmia. Vähähiilisyys, energiatehokkuus ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen rakentamisessa ovat ne kestävän rakentamisen lähtökohdat, joiden esille tuomista verkoston avulla hankkeessa selvitetään.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Vähähiilinen rakentaminen. Lisää metsien käyttöä ja metsänhoidolliset toimenpiteet tehostuu.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Vähähiilinen rakentaminen. Lisää metsien käyttöä ja metsänhoidolliset toimenpiteet tehostuu.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 4
Lisääntyvän metsien hyödyntämisen myötä suojelualueiden merkitys kasvaa. Talousmetsien PEFC-sertifioinnin merkitys korostuu.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 9
Uusiutuvan, vähähiilisen ja energiatehokkaan kotimaisen raaka-aineen hyödyntäminen kehittyy. Rakennusmateriaalien hyödynnettävyys kiertotalouden tuotteina rakennuksen elinkaaren päätyttyä. Tuotannosta jäävä jäte voidaan hyödyntää energiaksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 8
Rakennustarviketuotannon ohjaaminen uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämisen suuntaan. Rakennusten elinkaaren aikainen energiatehokkuus korostuu. Uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden tuotannosta jäävä jäte voidaan hyödyntää energiaksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 7
Metsä on Lapin maakunnan ja koko Suomen merkittävin uusiutuva luonnonvara. Hanke tukee Lapin maakunnan rekennus- ja puutuoteteollisuuden kehittämistä. Hanke vahvistaa Meri-Lapin CLT-osaamiskeskuksen asemaa uuden puurakenneinnovaation potentiaalista rakennustarviketuotannon ja rakentamisen kehittämisessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 5
Hankkeessa syntyy tutkimustietoa ja tuloksia, joita voidaan hyödyntää myös taloudellisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 1 4
Kestävään rakentamiseen soveltuvia hajautetettujen tuotantomallien selvittäminen kuljetusetäisyyksien minimoimiseksi. Hankkeessa kartoitetaan kevyempien rakennusmateriaalien käytettävyyttä ja materiaalin painon vaikutusta kuljetuskustannuksiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 4
Tieto, jonka välittämiseen hankkeen perusteella määriteltävän verkoston avulla pyritään, sisältää mm. rakentamisen ja sisäympäristön laatuun liittyviä näkökulmia. Myös mm. rakennustyön aikaiseen suojaukseen sekä rakenteiden ja järjestelmien turvalliseen toimintaan keskittyminen vähentää rakennettuun ympäristöön liittyviä riskejä.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Hankkeen avulla tuodaan esille rakennus- ja puutuoteteollisuuden soveltuvuutta kaikille sukupuolille. Hankkeessa avarretaan ihmisten näkemystä olemassa olevista vaihtoehdoista ja eri sukupuolten mahdollisuuksista toimia alalla. Hankkeen toteutuksessa on mukana sekä miehiä että naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Hankkeessa avarretaan ihmisten näkemystä siitä miten monimuotoisuus ja yhdentyminen voidaan nähdä kasvun välineenä ja miten se vaikuttaa myönteisesti kestävään kasvuun. Inhimillistä pääomaa käytetään tehokkaammin, kun eri sukupuolten potentiaalista, tiedoista ja osaamisesta huolehditaan.
Kulttuuriympäristö 2 5
Ympäristön ja kulttuurin huomioon ottavien sertifikaattien merkitys korostuu esim. PEFC-sertifikaatti. Kestävän kehityksen rakentamisen soveltuminen suomalaiseen kulttuuriin korostuu. Esim. puurakentaminen on suomalaista kulttuuria.
Ympäristöosaaminen 5 10
Projekti keskittyy kestävän rakentamisen teemaan. Tyypillisiä kestävän rakentamisen fokusalueita ovat vähähiiliseen rakentamiseen, energiatehokkuuteen, uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen sekä materiaali- ja resurssitehokkuuteen tähtäävät kehityssuunnat. Nämä toimivat runkona kestävälle kaupunkikehittämiselle. Raaka-aineiden alkuperästä kertovien ympäristösertifikaattien merkitys tulee esille hankkeessa (esim. PEFC).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tällä hetkellä rakennukset kuluttavat 40 % energiasta maailmanlaajuisesti sekä tuottavat kolmanneksen kasvihuonepäästöistä. Euroopan komission tiekartta nostaakin rakennukset yhdeksi kolmesta keskeisimmästä ja vaikuttavimmasta kehityskohteesta resurssitehokkuuden edistämiseksi yhteiskunnassa. Vähähiilinen ja älykäs rakentaminen ovat suuria haasteita rakennusalalle ja niihin panostaminen luo alueen toimijoille isoja mahdollisuuksia kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Kestävän rakentamisen viitekehyksessä oleellista on analysoida rakennuksen ratkaisuja vastuullisuuden kaikilla osa-alueilla, rakennuksen koko elinkaaren aikana. Vaikka ilmastonmuutoksen hillintä on selkeä osa kestävää rakentamista, ei se saa kuitenkaan ohjata valintoja esimerkiksi terveyden tai turvallisuuden kustannuksella.

Arktisen kestävän rakentamisen verkosto –esiselvityshankkeessa tutkittiin alueen rakennussektorin toimijoiden halua osallistua kestävän rakentamisen viitekehyksessä toimivan verkoston toimintaan. Hankkeen tavoitteena oli myös määritellä verkoston toimintamalli, tavoitteet, potentiaaliset yhteistyötahot sekä tutkia digitaalisten alustojen hyödyntämistä verkoston toiminnassa. Hankkeessa tavoiteltiin yhteistyömuotoa, joka tarjoaisi Lapin rakennussektorille kilpailukykyä kestävän rakentamisen keinoin, tunnistaen kestävän rakentamisen ominaispiirteitä sekä ennakoiden alaa kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Hankkeen alkutaipaleella suoritettiin kestävän rakentamisen viitekehyksen määrittely, kohderyhmän määrittely sekä verkoston osapuolten tarvekartoitus. Kestävän rakentamisen määrittely oli tärkeä vaihe hankkeen kannalta, jotta pääviesti saatiin kohdennettua oikein kohderyhmää varten. Heti määrittelyn alussa huomattiin, että aihealue on erittäin laaja ja monimuotoinen, kuten kestävä kehitys yleensäkin. Teeman aiheita yksinkertaistamalla ja visualisoimalla luotiin pääviesti, jota hyödyntäen siirryttiin verkoston osapuolten tarvekartoitukseen. Kohderyhmästä eli kiinteistö- ja rakennusalalta kerättiin noin 300 toimijan lista, joiden kanssa keskustelu avattaisiin. Verkoston osapuolten tarvekartoitus toteutettiin haastattelemalla kohderyhmää puhelimitse, kasvotusten ja sähköisesti. Tutkimukseen osallistui yhteensä noin 100 kiinteistö- ja rakennusalan paikallista toimijaa. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää mahdollisten verkostotoimintaan osallistuvien osapuolten tarpeita, kiinnostuksen kohteita ja valmiutta osallistua arktisen kestävän rakentamisen yhteistoimintaa ajatellen. Tarvekartoituksen pohjalta muodostettiin kuva kohderyhmän kestävän rakentamisen osaamisesta, verkoston toiminnan tarpeesta sekä fokusoitiin aiheita alueen toimijoiden lähtökohdista ja verkoston toimintatapoihin liittyvistä toiveista.

Kestävän rakentamisen verkoston toiminta siirtyi tarvekartoituksen tuloksia hyödyntäen konkretiaan kes-tävä rakentaminen –klusterin muodossa, jossa verkoston kehittämiseen osallistuneilla organisaatioilla on jaetut, kunkin organisaation erityisosaamisaluetta vastaavat vastuualueet. Digipolis otti vastuulleen liike-toiminnan kehittämisen, Lapin ammattikorkeakoulu osaamisen kehittämisen ja Lapin Liitto aluekehittä-misen, käytännössä kaikki ovat kuitenkin olleet laaja-alaisesti mukana klusterin kehittämisessä ja kestävän rakentamisen edistämisessä. Tarvekartoituksen pohjalta verkoston toimintamallin suunnittelua ohjaaviksi teemoiksi nostettiin kolme huomiota:
1.Kestävä rakentamisen ympäriltä pitäisi saada puolueetonta tietoa ja kokemuksia mm. merkitykses-tä, ratkaisuista, menetelmistä, hyödyistä sekä kehityssuunnista ja innovaatioista.
2.Verkoston toimintamallissa tulisi näkyä jäsenet yhteen kokoavat tapahtumat, toimijoiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus sekä osaamisen kehittäminen
3.Tärkeimmät teema-alueet (korjausrakentaminen, rakentamisen laatu, terveellinen sisäympäristö ja puurakentaminen)

Lapissa muilla teollisuuden aloilla vaikuttavien klustereiden toiminnasta on saatu positiivista palautetta, joka osaltaan vaikutti klusterimuotoisen verkoston syntyyn. Klusterit toimivat tavanomaisesti maakunnallisina verkostoina, eikä kestävä rakentaminen –klusteri tee poikkeusta. Maakunnallisen toiminnan lisäksi klusterin toimintaan kuuluu verkostoitumista kansallisten ja kansainvälisten, samassa viitekehyksessä toimivien ryhmittymien kanssa. Näin hajallaan oleva tieto ja osaaminen saadaan koottua ja hyödynnettyä tehokkaammin. Verkostojen verkostoitumisen kaltainen laaja kokonaisuus vaatii kehittyäkseen joustavuuden ja avoimuuden ohella keskinäistä sitoutumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Verkoston digitaalisten alustojen esiselvityksessä perehdyttiin eri alustojen eroihin, ominaispiirteisiin sekä tarkoituksenmukaisuuteen verkostoitumisen ja klusterin toiminnan kannalta. Klusterin digitaalisten verkostoitumismahdollisuuksien ja näkyvyyden maksimoimiseksi valinnassa päädyttiin monialustaiseen lähestymistapaan, painottaen alustan käytön yleisyyttä ja helppoa lähestyttävyyttä. Tällä tavoin saavutetaan suurin osa verkoston kohderyhmien toimijoista. Sosiaalisen median alustoista käyttöön valikoituivat hyvin yleiset alustat, Facebook ja LinkedIn, lisäksi kestävän rakentamisen klusterille päädyttiin luomaan verkkosivut, jotka kokoavat kaikki oleellisimmat tiedot muun muassa klusterin toiminnasta, osapuolista ja tavoitteista.

Yhteistoiminnan pilotoinnin tarkoituksena oli tarkastella verkoston toimintamallin ja tavoitteiden toteutumista. Klusterin kohderyhmälle järjestetään tapahtumia, joissa osallistujat saavat tietoa klusterista ja kestävään rakentamiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tapahtumat keräävät alueen kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita yhteen tukien alueellisen osaamisen kehittymistä, yhteistyömahdollisuuksia sekä toimijoiden verkostoitumista. Tapahtumat suunniteltiin tarvekartoituksessa havaittujen, rakennusalalla vallitsevien tarpeiden mukaisiksi. Kestävä Rakentaminen klusteri oli järjestämässä marraskuun 2017 ja helmikuun 2018 välisenä aikana yhteensä 5 tapahtumaa ja lisäksi markkinoi aktiivisesti sidosryhmiensä järjestämiä tilaisuuksia. Tapahtumissa oli paljon eri toimijoita kohderyhmästä riippuen tapahtuman sisällöstä.

Klusterin tulevaisuuden ja jatkuvuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää varmistaa toiminnan mahdollistavat resurssit. Tällä hetkellä klusterin toiminnan käynnistäneet osapuolet ovat toimineet kestävää rakentamista tukevien hankkein tuomin resurssein. Tuki kansainväliselle yhteistyölle vuodelle 2018 varmistui jo vuoden 2017 lopulla, ja klusterin sekä kansallisen verkostoitumisen mahdollistavia resursseja tullaan hakemaan. Uuden tarvekartoituksen laatiminen klusterin toiminnan kohdentamiseksi toimijoiden tarpeeseen voi olla tarpeen vuodenvaihteessa uudistuneiden rakennusmääräysten myötä. Klusterin vaikuttavuuden maksimoimiseksi uusien jäsenten sitouttaminen on tärkeää alueellisen osaamisen kehittämisen sekä verkostoitumisen näkökulmasta, sekä mahdollistaa enemmän avauksia yritysyhteistyöhön. Jäsenten klusteritoimintaan sitouttamisessa ylläpitävien organisaatioiden rooli aktiivisena toimijana ja klusterin näkyvyyden ylläpitäjänä on ensiarvoisen tärkeää.