Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72169

Hankkeen nimi: 6AIKA: SOHJOA - Autonominen Last mile -liikenteen fyysinen ja virtuaalinen innovaatioalusta urbaanissa ympäristössä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Bulevardi 31

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00180

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SANTAMALA HARRI TAPANI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektijohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: harri.santamala(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 403341516

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sohjoa-hanke vastaa elinkeinoelämän sekä kestävän ja älykkään kaupunkiliikenteen haasteisiin tuomalla 6Aika-kaupungeille kustannustehokkaat, vähäpäästöiset sekä matkustajien tarpeet huomioivat autonomiset, kymmenen hengen, piensähköbussit kokeilupohjaiseen operointikäyttöön hankkeessa luotaville avoimille innovaatioalustoille.

Nykyisen lainsäädäntömme mahdollistama, maailmassa ainutlaatuinen operointiympäristö, antaa valmiudet testata ja kehittää älykästä etävalvottua kuskitonta liikkumista osana oikeaa kaupunkiliikennettä. Edellisen kaltaista testaustoimintaa ei ole tässä laajuudessa päästy testaamaan vielä missään päin maailmaa. Sohjoa-hanke on iso askel kohti tulevaisuutta ja erityisesti konkreettinen autonomisen älyliikenteen avaus Suomesta, jolla on potentiaalia luoda uusi ekosysteemi autonomisen älyliikenteen palveluihin ja ratkaisuihin. Suomen kokoisessa maassa hankkeen lopputulokset olisivat lähes mahdotonta saavuttaa yksin, Sohjoa-hanke toimiikin integraattorina, joka mahdollistaa autonomisen älyliikenteen tehokkaan kehityksen.

Hankkeen toimenpiteet konkretisoituvat autonomisten pienbussien operointiin Helsingin, Espoon ja Tampereen alueilla, sekä operointia ympäröivän, avoimen virtuaalisen ja fyysisen innovaatioalustan rajapintojen kehittämiseen. Metropolia vuokraa autonomiset, etävalvotut pienbussit hankkeen käyttöön 6Aika-rahoituksen ulkopuolelta. Nämä autonomiset pienbussit toimivat saumattomana osana julkisen liikenteen niin kutsuttua Last mile -operointia. Last mile -liikennöinnin tavoitteena on tiheän vuorovälin autonomisen alueellisen liityntäliikenteen yhdistäminen tiheän vuorovälin raskaaseen raide-/linja-autoliikenteeseen. Tämä etappi on paitsi edellytys kannattavalle MaaS-toiminnalle, niin se on myös liikkumisen kannalta yleensä kaikkien osapuolten kannalta hankalimmin toteutettavissa, tehden siitä kalliin ja tehottoman.

Konkretian avulla mahdollistetaan kohdeyritysten uusien odottamattomien toimintamallien, tuotteiden ja palveluiden luonti ja testaaminen. Tämä aikaansaa positiivisen kierteen yritysten, kaupunkien ja tutkimuslaitosten yhteistyötoimintatapoihin. Uudet digitalisaation mahdollistamat aineettomat tuotteet ja palvelut ovat keskiössä, mutta niiden kehittämiseksi luodut fyysiset ja virtuaaliset ratkaisut yhdessä mahdollistavat yhteistoiminnallisen konkreettisen kehittämisen aiempaa paremmin tuloksin. Yhteiskehittäjyys saa innovaatioalustan kautta laajemman ja uuden merkityksen, uudella toimialalla pystymme kehittämään yhtenä rintamana uusia liiketoimintoja. Tulokset tulevat toimimaan tämän teollisuudenalan suunnannäyttäjänä sekä esimerkkinä muille. Hanke tuottaa muutosta uuden kansallisen toimialan kautta yritysten tki-toimintaan sekä vientivetoisiin tuotteisiin ja palveluihin. Hankkeen pitkän aikavälin tuloksena tavoitellaan pysyvää liikenteen automaatisaatiota 6Aika-kaupungeissa, joista toimintamalli voidaan monistaa muihinkin Suomen kaupunkeihin ja viedä kansainväliselle tasolle.

Hankkeella on merkittävä kansainvälinen julkisuusarvopotentiaali, luoden mahdollisuudet mediapohjaisen lumivyöryefektin rakentamiselle hankkeen jatkon takaamiseksi, esimerkiksi uuden liiketoiminnan, julkisen liikenteen muutoksen sekä tutkimuksen kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, joilla on innovaatioita tai tuotteita, jotka autonomiseen bussioperointiin yhdistettynä mahdollistavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nämä uuden kasvun potentiaalit voivat ilmentyä esimerkiksi autonomisen it-ytimen ympärille, olosuhdekeston parantamisen teknologioihin, infrastruktuurin anturointeihin, etävalvomoihin, lippujärjestelmiin tai uusiin odottamattomiin palveluihin ja sovelluksiin.

Yritykset eivät saa 6Aika-hankkeesta rahoitusta, vaan he voivat tulla mukaan omarahoitteisesti tai hakea tukea esimerkiksi Tekesistä. Hankkeen kohdetoimialana on sekä teknologiateollisuus, että uudentyyppisten palveluiden yhdistäminen autonomiseen liikenteeseen, kuten esimerkiksi MaaS-, matkailu- tai logistiikkapalvelut. Hanke on luonteeltaan sellainen, että poikkitoimialallisesti syntyvät innovaatiot saattavat olla potentiaaliltaan kaikista merkittävimpiä, ja sen vuoksi myös muiden toimialojen toimijoita kannustetaan alueellisesti liittymään kokeiluihin hankkeen aikana. Sohjoa-hankkeen avointa innovaatioalustaa on hankehakemuksen rahoitusneuvotteluajankohdan neuvottelujen perusteella ilmaisseet alustavan kiinnostuksensa lähteä kokeilemaan tai muuten osallistua (6Aika-projektin ulkopuolelta) useita suomalaisia pk-yrityksiä ja muutama tunnettu suuryritys, näitä ovat:
Easymile / Ranska, Nokia, Tieto, Sito, Taipale Telematics, Taipale Automotive, Kauppahalli24, Infotripla, Mattersoft, Coreorient, Empower, Sonera, Dynniq, Noptel, Suomen liikkumisoperaattori, Caroom, Stormcharge, Epic Foods, Vinka, Citynomadi, Gimltd, ShareIT, Vionice.
Yritysten lisäksi hanke verkostoituu eri start-upien ja yrityshubien kanssa tarjoten innovaatioalustaa paikallisten, uusia avauksia ja kasvualoja hakevien yritysten käyttöön. Tämä tapahtuu esim osallistumalla ko organisaatioiden tilaisuuksiin, esimerkkinä Harri Santamala on menossa Väylät&Liikenne päiville 7-8.9.2016 esittämään innovaatioalustan toimintaa. Näitä tahoja ovat ainakin:
• Metropolian Turbiini Hub yrityskiihdyttämö
• Helsinki Business Hub
• Aalto yliopiston Design Factory, AaltoES, Urban Mill
• Espoo Innovation Garden innovaatiopuutarha
• Hermian UusiTehdas Business hautomo
• ITS Factory Tampere - Osatoteuttaja TTYn Lasse Nykänen kuuluu ko. organisaatioon
• ITS Finland - Toiminnanjohtaja Marko Forsblom sekä Puheenjohtaja Karri Salminen ovat jo tietoisia Sohjoa-hankesuunnitelmista, Marko on mukana Sohjoa-tekes hankkeen ohjausryhmässä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat kaupungit, erityisesti kaikki 6Aika-kaupungit, sekä ihmiset, jotka asuvat tai liikkuvat kaupunkialueilla. Lisäksi kansalliset liikkumiseen liittyvät organisaatiot kuten Trafi, Liikennevirasto ja HSL. Erityisen mielenkiintoiseksi tämän hankkeen tekee se, että innovaatioalustan kokeilupaikat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja ne mahdollistavat myös kokeilualueen ulkopuolisen kohderyhmän huomioimisen eri kaupunkinäkökulmista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 374 929

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 339 360

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 553 417

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 503 611

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa

Seutukunnat: Tampereen, Helsingin

Kunnat: Espoo, Tampere, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole tehty analyysiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa osallistetaan monenlaisia kohderyhmiä (sukupuoli, ikä, asiantuntemus). Naisten osallistumiseen ja osallistamiseen kiinnitetään erityishuomioita toimenpiteiden järjestelyissä. Naiset ovat tutkitusti vähemmän teknisorientoituneita ja kiinnostuneita teknisten ratkaisujen mahdollisuuksista. Urbaanissa kaupunkiympäristössä naiset käyttävät julkista liikennettä vähintään tasavertaisesti miesten kanssa ja hankkeessa kiinnitetäänkin erityistä huomioita siihen, että tarjottava alusta takaa kaikille tasapuolisen mahdollisuuden osallistua kokeiluihin, ikään sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on julkisen liikenteen houkuttelevuuden lisääntyminen tasa-arvoisesti kaikille ihmisille, toimintaan osallistetaan monipuolisesti erilaisia käyttäjiä ja toimijoita.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 10
Sähköinen pienbussi ei tarvitse fossiilisia polttoaineita toimiakseen ja se mahdollistaakin luonnonvarakestävän liikennöinnin. Välillisesti tämä lisää paitsi vähentää päästöjä, se myös lisää sähköisen liikenteen tunnettuvuutta ja madaltaa ihmisten kynnystä hankkia itselleen sähköauto yksityiskäyttöön polttomoottoriauton sijaan. Hyvä palvelu myös tukee siirtymistä julkisen liikenteen käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 10
Hankkeen laajuudessa välitön vaikutus ilmastonmuutokseen on vielä pienehkö, mutta toiminnan laajentuessa sillä on valtava välillinen potentiaali vaikuttaa ilmastonmuutokseen positiivisesti jos energiatehokas autonominen liikenne saadaan yleistymään.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 8
Autonomiset ajoneuvot pystyvät tunnistamaan eläimet liikenteessä potentiaalisesti tehokkaammin kuin ihmiskuljettajat ja autonomian yleistyessä onkin odotettavissa että eläinten liikennekuolleisuus vähenee merkittävästi. Autonomiset ajoneuvot ovat perinteisiä hiljaisempia eivätkä siten rasita ympäristön eläimiä äänellään.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 8
Sähköinen liikenne vähentää lähialueiden päästöjä välittömästi ja kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä paremman energiatehokkuutensa vuoksi. Tämän lisäksi sähköisessä ajoneuvossa on vähemmän potentiaalisesti vuotavia ympäristölle haitallisia aineita (kuten diesel). Välilliset hyödyt kasvavat liikenneosuuksien suhteessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Hankkeen välittömät vaikutukset Natura2000 alueisiin ovat pienet. Kuitenkin energiatehokkaiden vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymisellä tulee olemaan välilliset vaikutukset Natura-alueiden ympäristön kunnossapidossa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 5
Hankkeen välitön vaikutus on pieni, välillisesti hanke parantaa liikenteen energiatehokkuutta. Sähköautojen huoltotarve on perinteisiä pienempi joka osaltaan vähentää jätteen määrää. Samoin yksityisautojen määrän väheneminen tuottaa vähemmän romua.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Sähköisten ajoneuvojen kaikki sähkö pystytään tuottamaan uusiutuvilla energialähteillä. Tämän lisäksi älypysäkit mahdollistavat esimerkiksi paikalliset pienet aurinko- tai tuulivoimalat.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Innovaatioalusta edistää varsinkin paikallisten toimijoiden liiketoimintamahdollisuuksia. Useat jo tunnistetut kumppanit toimivat 6Aika-alueilla. Innovaatioalustalla on välillinen potentiaali synnyttää merkittävää autonomisen älyliikenteen liiketoimintaa jonka uskotaan kytkeytyvän lähellä alustan pilottipisteitä. Innovaatioalustan kannattavuus ja toiminta perustuu tehokkuuden kasvattamiseen esimerkiksi hyödyntämällä samaa ajoneuvoa moneen eri käyttötarkoitukseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Välittöminä vaikutuksina innovaatioalustan kautta kokeillaan uusia tuotteita ja palveluita jotka ovat pääasiassa aineettomia. Välillisinä vaikutuksina tämä synnyttää uusia toimialoja suomesta.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Hanke vähentää henkilöautoliikennettä, kasvattaen joukkoliikenteen osuutta sekä tekee ihmisten ja tavaroiden liikkumisesta tehokkaampaa ja houkuttelevampaa. Henkilöautoliikenteen vähentyminen kasvattaa myös kevyen liikenteen käyttöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 10
Hanke vaikuttaa laajasti 6Aika-kaupunkien asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, ensin pienessä mittakaavaassa välittömästi ja laajentuessaan isossa mittakaavassa välillisesti. Autonomiset piensähköbussit tarjoavat päästötöntä, esteetöntä ja houkuttelevaa liikkumista kaikille. Henkilöautojen vähentyessä kaupunkien viihtyvyys paranee ja ihmisten terveys paranee.
Tasa-arvon edistäminen 9 5
Hankkeessa pyritään purkamaan syrjiviä sukupuolirakenteita ja ennakkoasenteita ottamalla WP1.3 käyttäjätarpeiden määrittelyssä huomioon erityisesti tasa-arvoa edistävät näkökulmat ja toimenpiteet jotka konkretisoituvat innovaatioalustan toiminnassa. Julkinen liikenne on kaikille käyttäjille avointa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 6
Hankkeen toiminnan lähtökohtana on kaikkien kehitystöhön osallistuvien tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu. Autonominen pienbussi tarjoaa esimerkiksi nuorille, ikääntyville tai liikuntarajoitteisille lisää liikkumisen mahdollisuuksia. Se on kuitenkin samalla myös houkutteleva mahdollisuus kaikille liikkujille. Erilaisten tarpeiden, ryhmien ja ihmisten yhteensovittaminen on tärkeä osa innovaatioalustan toimintaa ja uusien oivallusten luomista.
Kulttuuriympäristö 6 10
Hankkeen välillisenä tuloksena kaupunkirakenne ja rakennuskanta tulee muuttumaan koska henkilöautoliikenteelle ja erityisesti pysäköinnille ei tulevaisuudessa tarvitse varata yhtä suurta osaa kaupungin tilasta. Autonomiset bussit nostavat kaupunkien kulttuuriympäristön imagoa ja lisäävät tunnettuvuutta.
Ympäristöosaaminen 10 10
Ympäristöteknologian käyttöönoton ja siihen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien synnyttäminen on hankkeen läpileikkaava teema. Tulevaisuuden autonominen liikenne on paitsi tehokasta,myös päästötöntä. Hankkeen yhteistyökumppanit ja toimijat haluavat osaltaan olla mukana tässä kehityksessä ja kasvattaa omaa ja ympäristönsä tietoutta asiasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SOHJOA-hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin automaattista liikkumista sekä luotiin pohja automaattiliikenteen testaamiselle ja kehittämiselle Suomessa. Suomen lainsäädäntö mahdollisti maailmanlaajuisesti verrattuna hyvin varhaisessa vaiheessa tehtävät automaattiajoneuvokokeilut, joissa liikuttiin robottibusseilla muun liikenteen seassa Helsingin Hernesaaressa sekä Suvilahdessa, Espoon Otaniemessä ja Tampereen Hervannassa. Liikenteen seassa tehtyjen kokeilujen lisäksi projektin aikana tehtiin muutamia suljettujen alueiden kokeiluja testaamis- ja esittelytarkoituksiin. Projektin aikana tutkittiin automaattisten, etäohjattujen ajoneuvojen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin ja ratkaisuksi julkisen liikenteen last-mile -ongelmaa ja osallistettiin suomalaisia yrityksiä tutkimaan, kehittämään ja testaamaan automaattiseen liikkumiseen liittyviä innovaatioita ja palveluita tarjoamalla paitsi robottibussit testialustoiksi yrityksille, myös tarjoamalla projektin aikana kerääntynyttä osaamista yritysten käyttöön.
SOHJOA-hanke herätti merkittävää huomiota niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin mediassa ja hankkeen saama huomio vakiinnutti Suomen ja erityisesti hankkeisiin osallistuneiden kaupunkien ja osatoteuttajien sekä yritysten aseman alan käytännön toteutusten edelläkävijöinä sekä tarjosi tärkeää tietoa automaattisen ajamisen mahdollisuuksista ja haasteista tulevaisuuden sovelluksia varten.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi