Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72184

Hankkeen nimi: Monialkuaineanalyytiikkalaboratorio (MAALi) kehittämishanke

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 30.9.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistonranta 1E

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TERVAHAUTA ARJA IRMELI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopistotutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arja.tervahauta(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403553063

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ympäristönäytteiden sekä teollisuusprosessien materiaalien ja sivuvirtojen alkuaineanalytiikka on keskeisessä roolissa arvioitaessa ympäristöpäästöjä ja niiden vaikutuksia, teollisten tuotteiden ja prosessien ominaisuuksia sekä teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia. Pohjois-Savon alueella on lukuisia yrityksiä, joilla on tarve selvittää erilaisten materiaalien kemiallisia ominaisuuksia (mm. metalli-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuus, vedenpuhdistus), Ympäristöön päätyvät raskasmetallit ovat sekä ympäristöongelma, mutta myös hukkaan joutuva materiaaliresurssi, joka voi avata uusia kierrätystalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Korkeatasoinen ympäristö- ja materiaalitutkimus edellyttää kehittyneitä kemiallisia analyysimenetelmiä.
Yksi monipuolisimmista ja tarkimmista tarkoitukseen soveltuvista analyysimenetelmistä on induktiivisesti kytketty plasma-massaspektrometria (ICP-MS), jolla voidaan määrittää laajasti eri metalleja hyvin alhaisilla määritysrajoilla. Analytiikkaa täydennetään ionikromatografilla (IC), jolla voidaan määrittää näytteistä vesiliukoisia ioneja. Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmillä on laajasti elinkeinoelämän kanssa linkittynyttä tutkimusta, joka hyötyy merkittävästi em. analyysilaitteiden hankinnasta.
Tämän kehittämishankkeen tavoitteena on hankkia ja käyttöönottaa investointihankkeessa hankitut ICP-MS sekä ionikromatografilaitteistot epäorgaanisten analyysien kustannustehokkaaseen tuottoon. Hankekokonaisuuden strategisina tavoitteina on (1) kehittää ympäristö- ja materiaalianalytiikan tutkimus- ja opetusympäristöä, sekä (2) vahvistaa Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja materiaalitutkimuksen asemaa monipuolisen ja korkealaatuisen analytiikan toteuttajana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen aihealueella Pohjois-Savossa on merkittävää teollisuutta ja toimijoita, joita hankkeessa kehitettävän laboratorion analyysipalvelut hyödyttävät (esim. ympäristönäytteet, elintarvikenäytteet). Esimerkkeinä YARA, Outotec, Fortum, Savon Voima, Kuopion vesi, Mikrobioni, Andritz, Foster Wheeler, Stora Enso, KPA Unicon, Riikinvoiman jätteenpolttolaitos. Lisäksi Pohjois-Savon alueella toimii ympäristökonsultointiin erikoistuneita, analyysipalvelusta hyötyviä yrityksiä kuten Pöyry ja Ramboll, Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy, Vesi Eko Oy sekä pk-sektorilla toimivat kuopiolaiset yritykset Envimetria, Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Venacontra Oy. Hankehakemuksen jättöön mennessä osaa yrityksistä on kysytty mukaan laboratorion kehittämiseen ja toimimaan mm. hankkeen ohjausryhmässä. Kyseiset yritykset voivat osallistua laitteiston koeajoihin toimittamalla sopivaksi katsomiaan näytteitä (tulokset julkisia).

Hankkeesta ovat kiinnostuksensa osoittaneet: Chemec Oy (Lasse Moilanen), Fortum (Heli Virkki), GTK (Marja-Liisa Räisänen), Kuopion Vesi (Markku Lehtola), LUKE Maaninka (Perttu Virkajärvi), Ramboll (Janne Nuutinen), Rpk-Hiili (Jari Rissanen), Savon Voima (Tuula Väätäinen), Venacontra (Jarno Ruusunen).

Hankkeen kohderyhminä ovat myös tutkimusinstituutit (GTK, THL, LUKE) ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmät. Seuraavat ryhmät ovat olleet mukana valmistelemassa hanketta: Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Kuopion kampus: biogeokemia (prof. Pumpanen), kasvibiotekniikka (FT Tervahauta), pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorio (prof. Jokiniemi, FT Sippula), sosiaalisten hyönteisten ympäristöbiologia (apul.prof. Sorvari, vesikemia (assoc. prof. Bhatnagar) ja Joensuun kampus: akvaattinen ekologia ja käyttäytymisekologia, kasvien ekofysiologia (prof. Oksanen), vesistötoksikologia (FT Akkanen). Sovelletun Fysiikan laitos: farmaseuttinen fysiikka (prof. Lehto). SIB Labs (FT Arto Koistinen). Farmasian laitos: Wet Chemistry Alliance (prof. Vepsäläinen).

Hankkeen tuloksena syntyy merkittävää yhteistyötä UEF:in, Savonia ammattikorkeakoulun (Kuopio, Varkaus), ja Geologisen tutkimuskeskuksen kanssa (GTK, Kuopion kampusalue). Lisäksi hanke parantaa merkittävästi mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin tutkimuskonsortioihin, vahvistaen siten Itä-Suomen yliopiston kansainvälistä vaikuttavuutta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueella toimivat muut yritykset, kaupungit, kunnat, maakunnan asukkaat, matkailuelinkeino.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 142 759

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 142 107

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 203 941

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 203 009

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Kuopio, Varkaus, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Ympäristötieteen ja biotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto, PL 1627, Yliopistonranta 1E, 70211 Kuop

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta – hanke on sukupuolineutraali
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kyseessä on tutkimus- ja kehityshanke, hankkeessa on toimijoina sekä naisia että miehiä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kyseessä on tutkimus- ja kehityshanke

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
raaka-aineiden kierrätys, ympäristön monitorointi
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
polttoprosessien kehittäminen turvallisemmiksi ja vähäpäästöisemmiksi
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
ympäristön monitorointi
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
ympäristön monitorointi ja kunnostus
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
ympäristön monitorointi
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
materialien sivuvirrat ja kierrättäminen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
puubiomassa, jätteet, polttoprosessit
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
uudet käytännöt luovat työpaikkoja
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
analyysipalvelut
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
kierrätettävien raaka-aineiden saatavuus lähistöltä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
ympäristön kunnostus, talouden kohentuminen
Tasa-arvon edistäminen 0 5
yhtäläiset mahdollisuudet uusiin työpaikkoihin
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
yhtäläiset mahdollisuudet uusiin työpaikkoihin
Kulttuuriympäristö 0 5
ympäristön kunnostus asumis- ja/tai virkistyskäyttöön
Ympäristöosaaminen 10 0
ympäristön tilan ja kunnostuksen monitorointi

9 Loppuraportin tiivistelmä

MAALi-hankkeiden keskeisenä tavoitteena on ollut ympäristönäytteiden, teollisuusprosessien materiaalien ja sivuvirtojen alkuaineanalytiikan kehittäminen. Pohjois-Savossa on lukuisia yrityksiä toimialoilla (mm. metalli-, puunjalostus ja elintarviketeollisuus, vedenpuhdistus), jotka hyötyisivät erilaisten materiaalien kemiallisen koostumuksen tietämyksestä. Raskasmetallit ovat ympäristöön joutuessaan ympäristöongelma, mutta myös hukkaan menevä materiaaliresurssi, jota voitaisiin hyödyntää kiertotaloudessa ja josta voitaisiin saada lisäarvoa liiketoiminnalle.

Jotta pystyttäisiin tarjoamaan korkeatasoisia analyysejä ympäristö- ja materiaalitutkimuksen näytteiden tutkimiseen, Itä-Suomen yliopistolle Kuopion kampukselle (sijoituspaikka ympäristö- ja biotieteiden laitos) hankittiin analytiikkaan soveltuva induktiivisesti kytketty plasma-massaspektrometri (ICP-MS), jolla voidaan määrittää laajasti erilaisia metalleja hyvin alhaisina pitoisuuksina. Analytiikkaa täydennettiin ionikromatografilla (IC), jolla voidaan määrittää näytteistä vesiliukoisia ioneja. Hankkeeseen palkattiin alkuaineanalytiikkaan erikoistunut kemisti ja aputyövoimaa. Laitehankinnat kilpailutettiin, laitteet valittiin ja otettiin käyttöön, hankehenkilöstö ja laitteiden käyttäjät koulutettiin laitetoimittajien ja kemistin toimesta. Erilaisten näytemateriaalien käsittely- ja analysointimenetelmiä kehitettiin. Hankkeen aikana on analysoitu huomattava määrä erityyppisiä näytteitä, jotka ovat olleet pääasiassa peräisin UEF:in tutkimusryhmiltä. Yritykset ovat hyödyntäneet analyysejä tutkimusyhteistyössä yliopiston tutkimusryhmien kanssa. MAALi-hankkeen myötä on käynnistynyt ja käynnistymässä useita t&K&i-hankkeita yhteistyössä yritysten kanssa, ja toednnäköisesti ne tuottavat uutta liiketoimintaa.

Analyysien luotettavuus ja korkea laatu, laitteistot ja henkilöstön hankkeessa saama osaaminen mahdollistavat palvelutoiminnan aloittamisen hankkeen päätyttyä.