Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72209

Hankkeen nimi: 6Aika: Massadata kaupunkiympäristön ja -liikenteen kehittämisessä sekä innovaatioalustana palveluille ja liiketoiminnalle

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 30.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Jakeluosoite: Ilmalankuja 2 L PL 1610

Puhelinnumero: 09 310 1700

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: Helsingin Kaupunki

WWW-osoite: http://www.hel.fi/stara

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laitinen Ilpo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallintojohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ilpo.laitinen(at)hel.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-1549690

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaupunkien massadata (big data; urban big data) on uusi teknologinen ilmiö joka on syntymässä teollisen internetin käyttöönotosta kaupunkiympäristöissä. Avointa dataa on alettu kaupungeissa käyttää innovaatioalustana viime vuosina. Nykyinen avoin data on usein kuitenkin hyvin yleispiirteistä ja kertaluontoista, tai historiallista tilastoaineistoa. Massadatan ja reaaliaikaisten datajärjestelmien tuominen perinteisen avoimen datan rinnalle synnyttää uusia teknologisia ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Kaupungeilla ei ole merkittävää kokonaisvaltaista ymmärrystä massadatan hyödyntämispotentiaalista yritysten liiketoiminnan edistämisessä. Tämä puute koskee sekä kaupunkien omaa toimintaa että yhteistyömalleja kaupungin massadataa hyödyntävien kaupallisten toimijoiden kanssa. Hyödyntäjäekosysteemit ja liiketoimintamallit ovat erilaisia verrattuna perinteiseen avoimeen dataan.

Hankkeen tavoitteena on kaupunkien tuottaman massadatan avaamisella kehittää hyödyntäjäekosysteemiä, jossa luodaan uusia palveluita ja toimintamalleja kaupunkiympäristöön ja -liikenteeseen. Datan avaaminen ja hyödyntäminen luo toiminta- ja palveluinnovaatioita, kun yritykset ja kehittäjät voivat käyttää dataa uusien palvelujen soriraaka-aineena. Avoin data tarjoaa pääsyn julkiseen tietoon, jonka hyödyntäminen on aikaisempaa helpompaa.

Hankkeessa tuetaan yritysten kaupunkiympäristön ja liikenteen massadatan palvelullistamiseen tähtäävää innovaatiotoimintaa, ja luodaan rakenteet tämän massadatan tarjoamiseen edelleen hyödynnettäväksi. Konkreettisten pilottien kautta hankkeeseen mukana olevat yritykset ja start-up yritykset osallistuvat yliopistoyhteistyössä uusien massadataan perustuvien logististen ja kaupunkiliikenteen palveluiden sekä tuotantomenetelmien kehittämiseen. Hanke luo massadataan pohjautuvaa uutta liiketoimintaa ja uusia palveluita; parantaa kaupunkien toiminnan laatua sekä innovaatiokyvykkyyttä sekä yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa; ja todentaa käytännön pilottien kautta massadatan hyötypotentiaalia.

Hanke koostuu kolmesta toimenpidekokonaisuudesta: 1 - Massadata kaupunkiympäristön ja -liikenteen kehittämisessä: sisällöllinen määrittely ja strategia; 2 - Massadata liikkuvassa huoltotoiminnassa Helsingissä: pilotti ja pilotin kautta toiminnan ja ekosysteemin kehittäminen; 3 – Tampereen kaupungin massadatalähteiden tiedonlouhinta ja avoin datanhyödyntämisen innovaatioalusta kaupunkiympäristön kehittämisen sekä uusien käyttäjälähtöisten palvelu- ja liiketoimintaratkaisujen mahdollistajana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen yleiset tärkeimmät yrityskohderyhmät ovat:

− Yritykset jotka haluavat hyödyntää ja yhdistää palveluidensa kehittämisessä toimialasektorit poikkileikkaavaa massadataa
− Uusia massadataan perustuvia palveluita kehittävät start up-yritykset
− Datalähtöisestä liiketoimintasuunnitelmasta syntyvät start-up -yritykset
− Liikenteen tilannekuvaa kehittävät ja uusiksi palveluiksi jalostavat yritykset.

Sekä Helsingissä että Tampereella on käynnissä liikenteen tilannekuvajärjestelmän hankinta. Näitä järjestelmiä tarjoavat yritykset tulevat hyödyntämään myös huoltoliikenteen massadataa omassa liiketoiminnassaan.

Hankkeessa luodaan massadatan hyödyntäjäekosysteemiä, joka koostuu poikkisektoraalisista toimijoista ja joita osallistetaan hankkeen eri vaiheissa eri tavoin mukaan (kts. kohta 5.2).



Kuvio 1. Massadatan hyödyntäminen kunnissa, Lähde: Massadatasta liiketoimintaa ja tehokkaita julkisia palveluita. Antikainen et al. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. 4/2016. s. 32.

MASSADATA, roolikartan luokittelun pohjana on käytetty soveltaen lähdettä: Massadatasta liiketoimintaa ja tehokkaita julkisia palveluita. Antikainen et al. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. 4/2016. s. 32.

Datan avaaminen ja jakelu
A. Massadatan lähteet
1. Sensoriikka
2. Käyttäjätieto
3. Paikkatieto ja geografinen tieto
4. Tilaushallinta
5. Älypuhelinsovellukset
6. Strukturoimattomat datat (kuten SoMe, logitiedostot, internet-sivut jne)

B. Massadatan kerääminen ja varastointi
1. Datan kerääminen/hankinta (harvestointi / data harvesting)
2. Datan varastointi (data warehousing)
3. Datan jakaminen (data sharing)

Datan hyödyntäminen, kokonaisarkkitehtuuri, toimintamallit ja kulttuuri
C. Massadatan analysointi
1. Yksikön identifiointi, tunnistaminen
2. Datan muokkaus ja yhdistely (data blending)
3. Analytiikkajärjestelmät:
4. Ennusteet ja ennustemallit (päätöksentekoon liittyviä)
5. Tilastolliset mallit, kustannus - hyötyanalyysit
6. Vaihtoehtojen ja todennäköisyyksien todentaminen

D. Massadatan hyödyntäminen ja palvelullistaminen
1. Massadatapalvelut
2. Henkilöstöön ja johtamiseen liittyvät palvelut
3. Älykkäät laitteet, IOT

Käytämme yrityskumppaneiden roolien (kuvio 2) luokittelussa otsikkoja: A. Massadatan lähteet, B. Massadatan kerääminen ja varastointi, C. Massadatan analysointi ja D. Massadatan hyödyntäminen ja palvelullistaminen. Prosessi etenee roolikartan mukaisesti A, B, C, D järjestyksessä.

Helsingin pilotin erityiset yrityskohderyhmät ovat:

Keskeisinä yrityskumppaneina hankkeessa ovat huoltoliikenteen massadatasta uusia palveluita kehittävät yritykset ja start-upit. Hankkeseen on tällaisina yrityksinä sitoutuneet seuraavat yritykset: Elisa OYJ, Aplicom, Industryhack, Inforglobe,, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Geometrix Oy ja Professa. Elisa OYJ toimii yritysverkoston veturiorganisaationa. Sitoutuneet yritykset ovat hankkeen yrityskumppaneita. Kaikissa mahdollisissa hankkeeseen liittyvissä ostoissa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista.

Yrityskumppaneiden roolit:

Elisa OYJ tuottaa osallisuudellaan tietoa roolikartan kohtiin A. Massadatan lähteet, B. Massadatan kerääminen ja varastointi, C. Massadatan analysointi ja D. Massadatan hyödyntäminen ja palvelullistaminen. Elisa myös toimii yritysverkoston veturiorganisaationa. Käytännössä tämä tarkoittaa massadatan hyödyntämismahdollisuuksien kehittämistä muun muassa kehittämällä tietoteknistä alustaa, joka mahdollistaa massadatan hyödyntämisen ja sen päälle rakennettavien palvelujen tuotteistamisen. Veturiorganisaatio näin osaltaan mahdollistaa muiden yritysten onnistumisen hankkeessa. Todennäköistä on, että alustaratkaisut eivät toimi projektin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ilman räätälöintiä ja näin veturiorganisaation merkittävää työpanosta.

Aplicom Oy tuottaa osallisuudellaan tietoa roolikartan kohtiin A. Massadatan lähteet ja D. Massadatan hyödyntäminen ja palvelullistaminen. Rooli hankkeessa on palvelukonseptin ajoneuvoihin asennettavien laitteiden, niiden ohjelmistojen ja ohjelmistorajapintojen sekä laitteisiin liittyvien sensorirajapintojen määrittelyyn ja kehittämiseen osallistuminen. Aplicomin tavoitteena on olla kehittämässä avoimiin laitealustarajapintoihin liittyviä ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää osana kokonaisratkaisua myös muissa kaupunkiympäristöissä kansainvälisesti ja kotimaassa.

Industryhack Oy tuottaa osallisuudellaan tietoa roolikartan kohtaan D. Massadatan hyödyntäminen ja palvelullistaminen. Rooli hankkeessa on toimia sen aikana järjestettävien innovaatiokilpailujen fasilitaattorina sekä avoimen innovaation asiantuntijana.

Inforglobe Oy tuottaa osallisuudellaan tietoa roolikartan kohtiin C. Massadatan analysointi ja D. Massadatan hyödyntäminen ja palvelullistaminen. Tukee massadataprosessien monitoimijasuunnittelussa, datan visualisoinnissa, palvelutuotannon ohjaustyökalujen kehittämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnin osallistavassa toteuttamisessa.

Päätavoitteena tukemisessa on monien toimijoiden välisen yhteistoiminnan moniulotteisien palvelutuotannon prosessien suunnittelussa, toimeenpanossa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Lisäksi tavoitteena on yhteiskehittää työkaluja, joilla kovan massadatan tunnuslukuja voidaan ymmärrettävästi arvioida ja yhdistellä näkemyksellisiin arvoihin operatiivisen ja strategisen palvelutuotannon ohjauksen tueksi.

Hankkeen tuloksena Inforgloben tavoitteena on luoda sellaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ohjelmistotyökaluja ja palvelumalleja, joita ei maailmanlaajuisestikaan ole vielä olemassa. Tarkoituksena on kehittää malleja laajemmille markkinoille IoT-sensoriteknologiaa ja massadataa hyödyntävien yritysten ja yhteisöjen käyttöön.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy tuottaa osallisuudellaan tietoa roolikartan B. Massadatan kerääminen ja varastointi, C. Massadatan analysointi ja D. Massadatan hyödyntäminen ja palvelullistaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy – Toimii projektin yritys- ja loppukäyttäjärajapinnassa tehden tarvekartoitusta käyttäjä/asiakastutkimuksien avulla. Metropolia osallistuu projektissa kehitettävien uusien palveluiden, liiketoimintamallien ja liiketoimintaekosysteemien suunnitteluun yritys/asiakasintressien pohjalta palvelumuotoilun keinoin. Metropolia osallistuu hankkeessa toteutettavan Helsingin pilotin suunnitteluun, toteutukseen ja tulosten analysointiin.

Hankkeen piloteissa Metropolia keskittyy erityisesti IoT-työkalujen benchmarkkaamiseen ja langattoman liitettävyyden haasteisiin sekä ajoneuvotekniikan digitalisaation synnyttämiin uusiin mahdollisuuksiin. Hankkeessa syntyvien uusien avointa massadataa hyödyntävien palveluinnovaatioiden ja potentiaalisten yritysaihioiden seulominen sekä ideoiden hautominen Metropolia pre-start-up kiihdyttämössä

Geometrix Oy tuottaa osallisuudellaan tietoa roolikartan A. Massadatan lähteet, B. Massadatan kerääminen ja varastointi, C. Massadatan analysointi ja D. Massadatan hyödyntäminen ja palvelullistaminen. Tavoitteena hyödyntää kerättyä aineistoa ja yhdistää sitä muihin aineistoihin samalla peilaamaan aineistoa kaupungin organisaation eri prosesseihin ja tuottamaan siitä eri näkökulmia varten karttapohjaisia lopputuotteita. Geometrixin tavoitteena hankkeessa on:
• Saada kokemusta kaupungin massadatan tuottamiseen liittyvistä teknologioista ja haasteista
• Saada innovoitua ja pilotoitua uusia palvelutuotteita liittyen massadatan käsittelyyn
• Saada parannettua olemassa olevaa paikkatietopalvelutuotetta hankkeessa saadun tiedon ja kokemusten pohjalta
• Verkostoitua muiden hankkeen yritysten kanssa mahdollisten suurempien arvoketjujen muodostumiseksi massadatan käsittelyssä ja lopputuotteiden luomisessa
• Tuottaa uusia rajapintoja kaupungin massadatasta kolmansien osapuolien hyödynnettäväksi

Professa Oy tuottaa osallisuudellaan tietoa roolikartan B. Massadatan kerääminen ja varastointi, C. Massadatan analysointi ja D. Massadatan hyödyntäminen ja palvelullistaminen. Rooli hankkeessa on ratkaisun kehittämisen määrittelyyn osallistuminen, mahdollisen ratkaisun tarkempi kehitys ja määrittely sekä sen mahdollinen tuotteistaminen. Tavoitteena on kehittää hankkeen avulla ratkaisu, jota voidaan hyödyntää myös muissa kaupunkiympäristöissä sekä Suomessa että kansainvälisesti.





Rooli


Yritys A
Massadatan lähteet B
Massadatan kerääminen ja varastointi C
Massadatan analysointi D
Massadatan hyödyntäminen ja palvelullistaminen
Elisa OYJ X X X X
Aplicom Oy X X
Industryhack Oy X
Inforglobe Oy X X
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy X X X
Geometrix Oy X X X X
Professa Oy X X X
Roolikoreissa 3 4 5 7

Kuvio 2. Hankkeen yritysten roolikartta


Hankkeen muita kohderyhmiä ja kohdeyrityksiä ovat:

1. Huoltoliikennetoimintaa kaupungeille myyvät yritykset (esimerkiksi kuljetus- ja konepalveluyrittäjät). Tavoitteena on kehittää massadatasta yritysten käyttöön uusia sovelluksia. Massadatan palvelusovellusten avulla nämä yritykset pystyvät parantamaan oman toimintansa tehokkuutta ja laatua.

2. Huoltoliikenteen massadatasta uutta liiketoimintaa synnyttävät yritykset. Näitä ovat sekä nykyiset liikenteen konsulttiyritykset jotka voivat omassa konsultointimyynnissään parantaa tarjoomansa laatua, sekä mahdolliset uudet toimijat joita pyritään aktivoimaan datan käyttöön ("Huoltoliikenteen Uber" tai "Huoltoliikenteen Kutsuplus").

Tampereen pilotin erityiset yrityskohderyhmät ovat:
Tampereen pilotin tärkeimmät kohdeyritykset tarkentuvat yksityiskohtaisemmin hankkeen edetessä kun kerättävät ja jaettavat datasetit on tarkemmin määritelty. Keskeisenä ajatuksena on kuitenkin kerätä halukkaita yrityksiä mukaan avoimeen hyödyntäjäekosysteemiin toimimaan hankkeessa yhteistyössä kaupungin kanssa. Yritysten rooli voi olla konsultatiivinen yhteistyökumppani, asiakas tai avoimen datan ja sen ympärille tehtyjen uusien innovaatioiden hyödyntäjä. Lisäksi hankkeen toteutuksessa tarvitaan yritysten eritysosaamista, kun massadataan hallintaan liittyviä haasteita ratkotaan. Jo tämä luo uutta bisnestä kaupungin ja yritysten välille. Valitaan lopulta mikä tai mitkä tahansa mahdolliset massadatalähteet hyödyntämisen kohteeksi voidaan erityiset yrityskohderyhmät luokitella seuraavien ryhmien alle:
1. Massadatan keräämiseen ja käsittelyyn erikoistuneet yritykset ja startupit
2. Massadatan prosessointiin, louhintaan, analysointiin ja palvelutuotantoon erikoistuneet yritykset ja startupit
3. Uusia sähköisiä palveluita kehittävät yritykset
4. Massadatasta tehtävistä innovaatioista ja löydöksistä hyötyvät julkisen sektorin toimijat sekä julkisia palveluita toteuttavat palveluntarjoajat (esim. sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijat sekä kaupunki- ja liikennesuunnittelua tekevät arkkitehti- ja insinööritoimistot)
5. Julkisten palveluiden visualisoidusta käyttäjädatasta tai kuntalaisten käyttäytymistottumuksista hyötyvät yritykset (esim. uuden toimipaikan sijaintia pohtivat yritykset, uusien kaupunkitilassa toteutettavien innovatiivisten palveluiden toteuttajat, kuten kahvilayrittäjät, vaatekaupat, liikuntakeskukset jne.)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kuntalaiset ylipäätään, kun tarjolle tulee käyttäjälähtöisen datan ympärille perustuvia uusia palveluita sekä hankkeen kohteiden osalta liikenteen päästöt vähenevät. Lisäksi hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä yhteisöt jotka voivat hyödyntää kaupunkien avaamaa massadataa ja siitä tehtyjä uusia palveluita omassa toiminnassaan. Lisäksi muut 6Aika-kaupungit ja julkisen sektorin toimijat yleensä hyötyvtä hankkeessa saaduista kokemuksista ja synnytetyistä toimintamalleista, ohjeistuksista ja muista ratkaisuista.

Helsingin pilotin osalta paremmin sujuvasta liikenteen huoltotoiminnasta hyötyvät välillisesti erilaiset tieverkon käyttäjät. Näitä ovat esimerkiksi jakelu- ja kuljetusyritykset sekä yksityiset kaupunkilaiset (sekä kävelyn, julkisen liikenteen että yksityisautoilun sujuvuuden parantumisen kautta). Sujuvammin ja tehokkaammin toteutetusta liikenteen huoltotoiminnasta koituu myös hyötyjä ympäristölle, kun huoltotoiminnasta aiheutuu vähemmän päästöjä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös citylogistiikan ja kysyntäohjatun nk. Mobility-as-a-Service-toiminnan kehittämisessä.

Hanketta seuraavat 6Aika kaupungit, jotka pystyvät hyödyntämään hankkeen tuloksia ja kokemuksia omien massadata -hankkeittensa osalta ja avaamaan omia datalähteitään markkinoiden käyttöön. Kuntaliiton mukanaolo hankkeen tiedottamisessa nopeuttaa tulosten ja kokemusten levittämistä. Hankkeesta hyötyvät myös muut kaupungit ja kunnat Suomessa, jotka voivat ottaa oppia ja soveltaa hankkeessa syntyvää toimintamallia massadataan perustuvien innovaatioalustojen synnyttämisessä ja hyödyntämisessä ja sitä kautta oman toimintansa kehittämisessä ja tehostamisessa. Lisäksi kaupungit hyötyvät, kun eri yksikköjen välillä olevien organisaatiorajojen vaikutus tiedon hyödyntämisessä madaltuvat. Tiedon parempi saavutettavuus edistää myös julkisorganisaatioiden toiminnan johtamisen tiedolla sekä tekee toimintaa läpinäkyvämmäksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 434 033

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 413 004

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 647 812

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 616 426

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa

Seutukunnat: Tampereen, Helsingin

Kunnat: Tampere, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
-
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
- Kun tehostetaan ympäristönhoitoa, lumenpoistoa niin tehostetaan sekä tieliikenteessä että kevyenliikenteen väylillä se tulee vaikuttamaan sukupuolten tasa-arvoon liikenteen käyttäjinä. (viite: Karlskogan kaupunki, Ruotsi) - Gunvor Brettscneider (rkp) Helsingin kaupunki valtuustoaloite sukupuolivaikutusten arviointi lumenpoistossa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
-

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 5
- Kaluston käyttöaste ja käytön optimointi vähentää päästöjä ja kaluston uushankintatarvetta - Välillisesti tuotetaan parempaa liikkuvuutta, liikenteen tyhjäkäynti vähenee
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 8
- Päästöt vähenee sekä välittömästi että välillisesti - Tuottavan ajosuoritteen suhteellinen lisääminen sekä tarpeettoman ajon ja hukkakäynnin vähentäminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 1
- Optimoidaan liukkaudentorjunnassa suolojen sekä sepelin käyttöä - Ympäristöpölyn väheneminen
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
-
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
- Mahdollistaa biopolttoaineiden käyttöönoton soveltuvissa työtehtävissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
- Luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia joilla on selkeä vaikutus palveluiden monipuolisempaan rakenteeseen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
- Mahdollisuus kehittää liikenteen liiketoimintaan uusia älykkäitä palveluita sekä sovelluksia kaupunkiympäristössä tuotettavaan liikenteeseen.
Liikkuminen ja logistiikka 8 3
- Massadatan avulla tunnistetaan liikkumistarpeet ja pystytään vastaamaan niihin välittömästi
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 2
- Parantunut liikkuvuus edistää hyvinvointia vähentyneiden päästöjen ja monipuolistuneiden palveluiden kautta
Tasa-arvon edistäminen 3 2
- Kysyntäohjatun liikenteen ja sen ylläpitopalveluiden kehitys lisää kaikkien tasapuolisia liikkumismahdollisuuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
- Kysyntäohjaukseen perustuva älykäs kaupunkilogistiikka mahdollistaa tasapuolisen liikkumisen kaikille.
Kulttuuriympäristö 0 0
-
Ympäristöosaaminen 3 0
- Lisääntyy tietotaito kaluston optimoinnissa ja liikkumisen tarpeen tiedostamisessa. - Yritysverkostossa toimivien ympäristöosaaminen lisääntyy analyyttisen massadatan hyödyntämisen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tausta ja tavoitteet
6Aika: Massadata kaupunkiympäristön ja -liikenteen kehittämisessä sekä innovaatioalustana palveluille ja liiketoiminnalle -hankkeen tavoitteena oli lisätä 6Aika-kaupunkien ymmärrystä massadatan hyödyntämispotentiaalista ja -ehdoista, kehittää kaupunkien tuottaman massadatan hyödyntämistä, avata kaupunkien dataa, koota datan hyödyntäjäekosysteemiä sekä luoda mahdollisuuksia liiketoiminnalle, innovaatioille ja uusille käyttäjälähtöisille palveluille. Hankkeen toteuttivat Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto sekä mukana olleet yrityspartnerit.

Toteuttajat ja toimenpiteet
Helsingin kaupunki / Stara kartoitti tietotarpeitaan dataan erikoistuneiden yritysten ja startupien kanssa. Kartoituksen jälkeen ylläpitoon liittyvien järjestelmien rajapinnat avattiin ja siilomaiset datavarannot yhdistettiin yhtenäiseksi avoimeksi “datalammeksi”, jota edelleen rikastettiin avoimen datan avulla. Datalampea hyödynnetään myös jatkossa kaupungin toiminnassa yhdessä yritysten kanssa.

Stara toteutti hankkeessa kaksi pilottia. Apuri-pilotissa kehitettiin reaaliaikaista tilannekuvatietoa ja liukkaudentorjunnan ratkaisuja sekä pölynsidontatarvetta. SiirtoSoitto-pilotissa testattiin, miten katujen aurausta ja hiekannostoa saataisiin tehostettua ja hinausten määrää vähennettyä. Hankkeen aikana käynnistettiin myös KaupunkiApuri-niminen tekoäly-kokeilu, jossa useampi tiimi loi Apuriin lisäominaisuuksia. Lisäksi suoritettiin muita hyötyajoneuvodataan liittyviä kokeiluja.

Tampereen kaupunki kartoitti yritysten tarpeita 3D-aineistoille ja niiden jakelulle. Kaupunki kokosi hankkeessa virtuaalisen 3D-mallin, joka julkaistiin avoimena datana yritysten ja muiden kiinnostuneiden hyödynnettäväksi. Lisäksi kaupunki kehitti ja testasi 3D-mallien jakelualustaa, joka mahdollistaisi aineiston lataamisen lisäksi sen palauttamisen ja tarjoaisi mallien automaattista tarkkuustason optimointia.

Tampereen yliopisto kokosi kokemuksia ja oppeja kansallisesti ja kansainvälisesti (deep benchmarking), määritteli massadatan hyödyntämisen kehikon ja valmisteli sen pohjalta strategiaa 6Aika-kaupunkien hyödynnettäväksi. Kansallisten ja kansainvälisten oppeja hyödynnettiin hankepartnerien osatoteutuksissa. Yliopisto toimi hankkeessa kaupunkien pilottien tukena ja tuotti suunnitellut dokumentit hankkeen käyttöön.

Hankkeen puitteissa järjestettiin Helsingissä ja Tampereella yhteensä kolme hackathonia. Niiden avulla kehitettiin massadatan hyödyntämistä liikenteen palveluiden kehittämisessä sekä saatiin kokemuksia 3D-mallin käytöstä. Lisäksi hankeaikana järjestettiin kolme seminaaria ja hankkeen päättymisen jälkeen järjestetään tuloksista ja opeista koostetapahtumia.

Tulokset ja vaikutukset
Hankkeen tuloksena kaupungit saivat kokemuksia massadatan hyödyntämisestä ja datan avaamisesta. Helsingin kaupunki kartoitti, avasi sekä yhdisti erilaisia tietovarantoja, joista muotoiltiin uudentyyppisiä malleja. Esimerkiksi Helsingin kaupungin Apuri-pilotissa syntynyt reaaliaikainen datamalli on erikoistunut datan visualisointiin ja jalkauttamiseen operatiivisen työn tueksi. Tampereen kaupunki kokosi raitiotiehankkeen ja kaupunkisuunnittelun nykytila- ja suunnitelma-aineistot uudeksi 3D-malliksi ja avasi Unity-kaupunkimallinsa avoimena datana, jota yritykset ja muut kiinnostuneet voivat vapaasti hyödyntää.

Palveluja kehitettiin yhdessä yritysten kanssa, ja myös järjestelmien käyttäjiä kuultiin. Uusia kehitys- ja palveluideoita kerättiin yrityksiltä hackathoneissa ja seminaarissa. Hankkeen opeista julkaistaan lessons learned -raportti 6Aika-kaupunkien ja muiden kiinnostuneiden käyttöön.

Horisontaaliset periaatteet
Hankkeen yhteydessä noudatettiin horisontaalisia periaatteita. Suurin osa kevyen liikenteen väylillä liikkuvista ihmisistä on naisia, joten liukkaus näillä väylillä on myös sukupuolikysymys. Sukupuolinäkökulma on huomioitu projektissa niin, että kevyen liikenteen väylien liukkautta on pyritty ehkäisemään laatimalla esisuunnitelma asiaa koskevan datan keruusta hyötyajoneuvoilla. Lisäksi projekti työllisti ja osallisti ihmisiä tasapuolisesti riippumatta heidän sukupuolestaan, sosioekonomisesta asemastaan, kansalaisuudestaan tai etnisestä taustastaan. Hankkeen aikana pilotoiduilla applikaatioilla oli vaikutuksia ekologiseen kestävyyteen sekä luonnonvarojen käytön parempaan hyötysuhteeseen suhteessa katujen ylläpitopalvelujen vaikuttavuuteen. Kumpikin Helsingin pilotti vaikutti myös pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun myönteisesti. Kummallakin Helsingin pilotilla on myös myönteisiä vaikutuksia hyötyajoneuvojen käytöstä aiheutuvien haittavaikutusten vähenemiseen maaperään ja ilmanlaatuun liittyen. Erityyppisiä myönteisiä vaikutuksia saavutettiin lisäksi liikkumiseen ja logistiikkaan sekä taloudelliseen kestävyyteen liittyen. Hankkeessa noudatettiin sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden sekä yhdenvertaisuuden periaatteita: hankkeen aikana aktivoitiin yrityksiä ja kehittäjiä seminaarien ja hackathonien avulla innovoimaan ja kehittämään massadatasta uudentyyppisiä palvelutuotteita. Massadatan analysoinnin ja visualisoinnin avulla pystytään vaikuttamaan myönteisesti ympäristöön, turvallisuuteen ja sujuvoittamaan asukkaiden arkea. Massadata on teemana kansainvälisesti kiinnostava, ja hanke saavutti ulkomaalaiset viestintäkanavat. Hackthoneissa innovoiduista ja pilotoiduista applikaatioista on potentiaalia vientituotteiksi.