RR-tietopalvelu -hankekuvaus A72210, KASKI - Kasvua ja uutta arvoa osaamisella

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KASKI-hankkeen toimenpiteillä kiteytetään Uudenmaan valmistavan teollisuuden keskittymien ja niihin liittyvän osaamisperustaisen liiketoiminnan kansainväliset erottuvuustekijät sekä vahvistetaan alueen kansainvälistä profiilia alueen älykkään erikoistumisen RIS3-strategian kärkiteemoissa. Hankkeessa luodaan omaleimainen kuvaus alueen edelläkävijyydestä teollisuuden ja logistiikan digitaalisten ratkaisujen ja innovaatioiden synnyttäjänä, soveltajana ja globaalisti ainutlaatuisena osaamisklusterina. Samalla kytketään alueen pk-yrityksiä entistä tiiviimmin kärkiyritysten arvoverkkoihin ja globaalisti muihin merkittäviin vastaaviin klustereihin.

Hankkeen päätavoite on lisätä alueella sijaisevien pk-yritysten kansainvälisiä kumppanuuksia ja yhteistyötä siten, että niiden ratkaisut, tuotteet ja palvelut pääsevät aiempaan paremmin kansainvälisille markkinoille. Niiden osaaminen houkuttelee ulkomaisia toimijoita investoimaan ja/tai etabloitumaan alueelle. Hankkeen toimenpiteillä edistetään myös kansainvälisesti kilpaillun TKI-rahoituksen saamista Uudellemaalle.

Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tunnistetaan Uudenmaan teollisuuden kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä ja määritetään niiden vahvuuksia kuvaavat erottuvuustekijät. Yritysten johdolla luodaan osaamiskeskittymien yhteinen strateginen tahtotila ja profiili. Toisessa työpaketissa pk-yritykset kehittävät erottuvuustekijöihin nojaavia digitaalisia, globaalisti skaalautuvia palveluita ja luovat kansainvälisiä kumppanuuksia. Yritysten entistä laajemman verkottumisen ja TKI-panostusten avulla saadaan aikaan kansainvälisiä menestystuotteita. Osaamiskeskittymän yritysten yhteinen palveluportfolio täydentyy ja laajenee siten, että alueelle sijoittuminen muuttuu uusille toimijoille entistä houkuttelevammaksi. Kolmannessa työpaketissa luodaan teollisuuden ja logistiikan yritysten tarvitsemien verkostoitumis- ja sijoittautumispalveluiden uusi toimintamalli, jota hankkeessa myös pilotoidaan käytännössä.

Hankkeen tuloksena syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja, pk-yritysten uusia liiketoimintoja sekä yritysten uusia ja uudistettuja palvelutuotteita. Hanke tukee pk-yritysten kestävää kasvua ja uudistumista, edistää kasvuhakuista ja työllistävää yritystoimintaa, tukee pk-yritysten kansainvälistymistä sekä edistää pk-yritysten yhteistyötä ja verkottumista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat osaamisintensiiviset, kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset teollisuudessa ja niiden arvoketjuja tukevissa palveluissa, esim.:
- Elektroniikka- ja sähköteollisuus
- Kone- ja metallituoteteollisuus
- Metallien jalostus
- Suunnittelu ja konsultointi
- Tietotekniikka
- Rakennustuoteteollisuus
- Puutuoteteollisuus
- Energiateollisuus ja -tekniikka
- Elintarviketeollisuus
- Logistiikka ja kuljetus
- Turvallisuusala
- Kiinteistötekniikka ja kiinteistönhuolto
- Tukku- ja vähittäiskauppa

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat varsinaisten kohderyhmien kanssa välittömässä vuorovaikutuksessa toimivat
ryhmät:
- Teollisuuden kärkiyritykset
- Tiedeyliopistot, ammattikorkeakoulut ja toinen aste sekä tutkimuslaitokset
- Uudenmaan kunnat ja kaupungit
- Kehitysyhtiöt ja muut aluekehitysorganisaatiot
- Kasvun ja kansinvälistymisen rahoitus: julkis- ja yksityisrahoittajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 283 085

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 274 739

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 404 408

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 392 485

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon, Helsingin, Raaseporin, Loviisan

Kunnat: Kirkkonummi, Tuusula, Pornainen, Lohja, Vantaa, Porvoo, Karkkila, Nurmijärvi, Loviisa, Espoo, Hanko, Inkoo, Pukkila, Hyvinkää, Sipoo, Myrskylä, Järvenpää, Lapinjärvi, Askola, Vihti, Kerava, Siuntio, Helsinki, Raasepori, Kauniainen, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 30, joihin työllistyvät naiset 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21.60, joihin työllistyvät naiset 5.50

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joista naisten perustamia 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4.00, joista naisten perustamia 1.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen tavoitteena on saavuttaa pk-yrityksiin korkeampi jalostusarvo, mikä tarkoittaa kehittämisen painopisteen siirtymistä matalan jalostusarvon valmistavasta työstä kone- ja metallituoteteollisuudessa kohti tuotekehitystä, palveluliiketoimintaa ja kasvun edellyttämää markkinointia kansainvälisille markkinoille. Raskas valmistava työ on perinteisesti ollut miesvaltainen ala, kun taas suunnittelun ja markkinoinnin henkilöstöstä kasvava osa on naisia. Tätä muutosta vauhdittaa myös se, että teollisuudessa ikääntyvät ja eläköityvät henkilöt ovat tyypillisesti miehiä, joten uutta liiketoimintaa luomalla voidaan tukea erityisesti naisten urakehitystä pk-yrityksissä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Teollisuusyrittäjien eläköitymisestä johtuvissa sukupolvenvaihdoksissa yhä suurempi osuus uusista pk-yrittäjistä ja toimivasta johdosta on naisia. Heillä on kokemuksemme mukaan usein miehiä paremmat edellytykset ja into liiketoiminnan uudistamiseen ja kansainvälistämiseen. Näin ollen uskomme, että naisyrittäjien ja naisten johtamien yritysten osuus projektiin kohderyhmän yrityksistä on suurempi kuin alueen yrityksistä keskimäärin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanke on päätavoitteeltaan pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja kansainvälistymisedellytysten parantamiseen tähtäävä hanke.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	8	9
Raaka-aineiden käytön tehostaminen ja kierrätys synnyttävät uutta liiketoimintaa ja älykkäitä palvelumalleja teollisuuden ympärille yhä kasvavassa määrin. Hankkeen toimenpiteet pyrkivät jatkamaan tätä kehitystä parantamalla pk-yritysten resurssiviisautta ja edistämällä resurssien yhteiskäyttöä yritysten välillä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	7	8
Digitaalisuus on yksi teollisuuden suurista megatrendeistä, jonka varaan pääosa uusista innovaatioista ja tulevaisuuden palveluista rakentuvat. Hankkeessa edistetään digitalisuutta pk-yrityksissä uudistamalla yrityksen sisäisiä prosesseja sekä tuotteistamalla älykkäitä palveluja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	6	7
Hankkeessa pyritään kasvattamaan palveluliiketoiminnan osuutta yritysten liikevaihdosta, mikä olennaisesti pienentää yritysten jalanjälkeä pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä kasvihuonekaasujen osalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	6	7
Hankkeessa pyritään kasvattamaan palveluliiketoiminnan osuutta yritysten liikevaihdosta, mikä olennaisesti pienentää yrityksen jalanjälkeä pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä kasvihuonekaasujen osalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	6	7
Hankkeen tavoitteena on, että yksikään toteutettavista toimenpiteistä ei kohdistu Natura-alueille tai niiden lähistölle. Jos kuitenkaan ei ole täysin varmaa, että toimenpiteet eivät heikennä Natura-ohjelman suojelutavoitteita, tullaan toimenpiteidenvaikutukset arvioimaan toteutuskohtaisesti hankkeen aikana.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	9	10
Hankkeessa edistetään teollisuuden yritysten resurssiviisautta, mikä näkyy erityisesti valmistavan teollisuuden merkittävänä materiaalin säästönä ja tuotantojätteen vähenemisenä. Tämän lisäksi hankkeessa pyritään lisäämään kiertotaloutta, joka synnyttää kokonaan uusia, jätteen hyödyntämiseen perustuvia, yrityksiä tai liiketoimintoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	7	8
Energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi hanke tähtää uusiutuvan energian osuuden ja paikallisten energialähteiden käytön lisääntymiseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattamiseen teollisuuden arvoketjuissa. Tämä tarkoittaa mm. uusiutuvaan energiaan liittyvien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä sekä energia- ja resurssitehokkaiden tuotteiden kehittämistä ja niihin liittyvää liiketoiminnan edistämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	10
Hankkeeseen osallistuvien pk-yritysten ympäristöosaamisen ja -vastuullisuuden tasoa nostetaan resurssiviisaiden prosessien kehityksessä mm. materiaali- ja energiatehokkuuteen liittyen. Lisäksi pk-yrityksille korostetaan kevyiden ympäristöjärjestelmien roolia yritysilmeen ja brändin kehittämisessä. Myös paikallista elinkeinorakennetta pyritään monipuolistamaan ja kuntien digitaalisia palveluita lisäämään siten, että alueen kollektiivinen hyvinvointi ja elinvoimaisuus paranee. Tämä on tärkeää koska esimerkiksi yritysten sijoittautumispäätöksissä osaavan työvoiman varmistaminen, toimivat liikenneyhteydet ja resurssiviisaus luonnonvarojen suhteen mielletään merkittäviksi arviointikriteereiksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Aineettomien ja digitaalisuuden varaan rakentuvien palvelujen syntyminen on hankkeen keskeisiä tavoitteita. Palveluliiketoiminta on pk-yrityksille yksi merkittävimmistä mahdollisuuksia siirtyä korkeampaan jalostusarvoon ja hakea uutta kasvua. Pk-yritysten erääksi potentiaaliseksi liiketoimintamahdollisuudeksi ekologisesti kestävän kasvun ja kansainvälistymisen osalta on usealta taholta (mm. Teknologiateollisuus ry) nostettu myös IP-oikeuksien parempi hyödyntäminen. Tätä trendiä tukee myös rakennemuutos kohti teknologiateollisuuden kasvavaa osaamisintensiivisyyttä. Hankkeessa tullaan osana kehitysprojekteja edistämään yritysten IP-osaamista ja tuotetaan yrityksille uutta strategista IP-pääomaa.
Liikkuminen ja logistiikka	9	10
Hankkeessa kehitettävissä resurssiviisaissa arvoketjuissa yritysten ja yritysryhmien välisellä logistiikkayhteistyöllä saavutetaan kustannuskilpailukykyisempi tarjoama sekä tuetaan ekologista, kestävää kasvua. Hankkeessa kilpailukykyään kasvattavista kohdeyrityksistä mm. suunnittelutoimistot toimivat liikenteen palveluiden, liikenteen hallinnan sekä älyliikenteen kehittämisen arvoketjuissa, joten hanke vaikuttaa välillisesti myös muiden toimialojen menestykseen kilpailussa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	10
Hankkeella on merkittäviä sosiaalisia ja kulttuurillisia vaikutuksia, koska paremman ja monipuolisemman osaamisen avulla työntekijät kokevat työkykynsä paranevan, stressitasonsa laskevan ja työmarkkina arvonsa nousevan. Lisäksi osaamisen ja kokemusten vaihto parantaa yhteenkuuluvuutta ja ilmapiiriä työpaikalla. Hankkeen taloudelliset vaikutukset näkyvät pk-yritysten parantuneina tuloksina, tulevaisuudennäkyminä ja työllistämismahdollisuuksina.
Tasa-arvon edistäminen	6	8
Hankkeessa kehitetään yritysten kansainvälisyyttä ja tähän työhön osallistuu arvoketjujen monikulttuurista ja koulutustaustaltaan erilaista työvoimaa. Kansainvälistyminen ja tuloksellisuus globaalissa liiketoiminnassa vaatii kulttuuriosaamista, kielitaitoa ja ennakkoluulotonta asennetta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	8
Hankkeeseen osallistujiksi haluavien yritysten työntekijöillä on taustatekijöistään riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toteutukseen ja palveluihin, jotka edistävät heidän työllistymistä, osaamista ja osallisuutta liiketoiminnan kehittämiseen. Hankevalmistelussa mitään yksittäistä sidosryhmää ei ole syrjitty vaan sisältöjä on suunniteltu kaikkien intressiryhmien kanssa avoimesti. Hankkeen toteutuksessa tätä samaa periaatetta noudatetaan hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kesken.
Kulttuuriympäristö	5	7
Hankkeen tavoitteet perustuvat kestävän ekologisen kasvun rakentamiseen pk yrityksiin ja yritysverkostoihin ja toteutettavat toimenpiteet noudattavat kulttuuriympäristön hoidosta ja suojelusta säädettyä lainsäädäntöä (maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki sekä kansainväliset sopimukset ja suositukset).
Ympäristöosaaminen	8	10
Menestyäkseen kansainvälisesti täytyy kärki- ja pk-yritysten kyetä huolehtimaan oman toimintansa lisäksi myös arvoketjujensa vastuullisuudesta ja ekologisuudesta. Näin kestävä kehitys on jo nyt monien yritysten toiminnan edellytys. Tätä kehitystä edistetään hankkeessa sparraamalla yritysten strategisia valintoja, nopeuttamalla uuden teknologian käyttöönottoa sekä lisäämällä resurssiviisautta. Muutosta tukevat myös kannustaminen ekologiseen yrityskulttuuriin sekä digitaalisuuden mahdollistamat uudet informaatiovirrat.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KASKI-hankkeessa tavoitettiin suuri joukko Uudenmaan teollisuuden pk-yrityksiä ja toteutettiin niiden kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä edistäviä toimenpiteitä. Hankkeen painopiste oli yritysten uusissa ja uudistetuissa palveluissa sekä skaalautuvassa ja hiilijalanjäljeltään pienemmässä digitaalisessa liiketoiminnassa.

Hankkeessa kartoitettiin yrityskohtaisesti 86 pk-yrityksen kehittämistarpeita, joista 43 yrityksen kanssa toteutettiin erilaisia kehittämistoimenpiteitä kuten mm. uusien palvelujen konseptointia, toteutussuunnitelmia, asiakashaastatteluita, houkuttelevia palvelujen arvolupauksia sekä kansainvälistymissuunnitelmia. Tuloksena syntyi 30 uutta tai uudistettua palvelua, joista 10 tähtäsi digitaaliseen liiketoimintaan, sekä 5 kansainvälistymisprojektia Venäjän, Baltian, Saksan ja Lähi-Idän markkinoille.

Lisäksi hankkeessa tunnistettiin Uudenmaan teollisuuden ja logistiikan erottuvuustekijöitä, jotka houkuttelevat perustamaan alueelle uutta liiketoimintaa sekä luotiin KUUMA-kunnille uusi yhden kontaktihenkilön toimintamalli, jonka hyödyntäminen on jatkunut ja laajentunut onnistuneen pilotin jälkeen. Yhteistyötä rakennettiin uuden, kansainvälisille yrityksille ja liiketoimintaverkostoille suunnatun, Helsinki Ring of Industry -konseptin alle, joka myös sai kunniamaininnan Kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa.
KASKI-hanke saavutti tai ylitti lähes kaikki sille asetetut tavoitteet paitsi uusien yritysten perustamisessa sekä naispuolisten henkilöiden työllistymisessä, joihin suunnitellut toimenpiteet eivät purreet riittävän hyvin hankkeen toteutusaikana. Hankkeen onnistuminen horisontaalisissa periaatteissa oli pääosin hyvällä tai tyydyttävällä tasolla.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot