|
|
|
Hankekoodi: A72243
Hankkeen nimi: Älykkään erikoistumisen hyödyntäminen teollisuuden kilpailukyvyn parantamisessa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 31.1.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: OULUN YLIOPISTOOULUN YLIOPISTO CEMIS-OULU
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Teknologiapuisto PL 127
Puhelinnumero: +358 40 568 2669
Postinumero: 87400
Postitoimipaikka: KAJAANI
WWW-osoite: http://www.oulu.fi/kajaaniyliopistokeskus
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Käsmä Jouko
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouko.kasma(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 568 2669
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kainuu ovat vahvaa rakennemuutosaluetta. Elinkeinoelämän vetureiksi on nousemassa bio-, cleantech-, kaivos-, digi- ja osaamistalous. Kajaanin seutu tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa monipuolista teollisuutta ja resurssien tehokkaampaa käyttöä sekä yritysten toimintaympäritöjen modernisointia. Kainuu-ohjelmassa korostetaan, että alueen on kyettävä uudistamaan ja monipuolistamaan elinkeinoelämäänsä, parantamaan kilpailukykyään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja vaurastumaan kansainvälisen kasvun ansiosta. Tämä edellyttää osaavan työvoiman saatavuuden takaamista ja yritysten toimintaympäristön innovatiivisuuden, kilpailukyvyn sekä vetovoimaisuuden lisäämistä. Kehittämistä on suunnattava kasvuhaluisiin ja kykyisiin yrityksiin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 165 738
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 161 288
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 202 698
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 193 691
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin
Kunnat: Kajaani
Jakeluosoite: Oulun yliopisto Cemis-Oulu
Postinumero: 87400
Postitoimipaikka: KAJAANI
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 6 |
| Eräs keskeinen tavoite on soveltaa uutta älykästä mittausteknologiaa (sähkökemiallinen) teollisuuden prosessoinnin monitorointiin sekä tehostaa tuotantoa keskittyen enemmän kestävämmän kehityksen suuntaan tarjoamalla uusia työkaluja prosessien optimoinnille ja kustannustehokkuudelle. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 7 |
| Mikäli biotuotteita saadaan entistä enemmän tuotantoon ja kestävän kehityksen kautta markkinoille, on mahdollista vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten pienentää riskiä ilmastonmuutoksen pahenemiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään ja sovelletaan teknologioita ja menetelmiä reaaliaikaiseen prosessien ohjaukseen ja mittaamiseen ja näin hanke parantaa mahdollisuuksia ehkäistä teollisuudesta luontoon pääseviä toksisia yhdisteitä. Tämä edesauttaa luonnonarvojen monimuotoisuuden säilymistä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 6 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään ja sovelletaan teknologiaa sekä menetelmiä reaaliaikaiseen prosessien ja päästöjen monitorointiin ja siten hanke parantaa mahdollisuuksia ehkäistä teollisuudesta luontoon pääseviä toksisia yhdisteitä. Tämä mahdollistaa pienemmät päästöt vesistöihin ja luontoon | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 5 |
| Samat vaikutukset kuin edellä koskevat myös Natura 2000 alueita. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 6 |
| Biopolttoaine ja erilaisten biopohjaisten materiaalien tuotanto tähtää jätematriisien (sivuvirrat) hyödyntämiseen. Kaivosten osalta samoin. Hankkeessa kehitetyt teknologiset ratkaisut optimoivat tuotantoa ja tehostavat jätteen käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 6 |
| Yksi keskeinen tavoite hankkeessa on juuri kehittää ja soveltaa modernia suorituskykyistä mittaustekniikka ja demonstroida (testata) sen hyödyllisyys biopolttoaine ja -biotuotteiden tuotannossa. Teknologiset ratkaisut tehostavat tuotantoa ja lisäävät uusiutuvan energian käyttöpotentiaalia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 9 |
| Hankkeessa kehitettävät mittausratkaisut on mahdollista myöhemmin kaupallistaa esimerkiksi alueelle perustettavien uusien yritysten (start upp -yritykset) toimesta ja siten hanke mahdollistaa mm. uusien cleantech ja teknologia-alan yrityksien saamisen alueelle ja/tai perustamisen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 9 |
| Varsinkin hankkeessa kehitettävät teknologia- ja mittausmenetelmät mahdollistavat uuden tyyppisen palveluliiketoiminnan kehittämisen alueelle. Lisäksi luotu ekosysteemi luo pitkäjänteisen pohjan ideoida, kehittää. tuottaa ja jalostaa aineettomia palveluja yritysten tarpeisiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Biotuotteiden ja -materiaalien sekä kaivostuotteiden tuotanto Kainuussa mahdollistaa uusia logistiikka ratkaisuja. Mahdollisesti lisää liikkumista ja kuljetuskapasiteettia esim. bio-,puu-, polttoaineja kivi raaka-aineiden osalta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 6 |
| Kehitettyjä uusia teknologioita ja mittauksia (sensorit) sekä niiden sovellutuksia voidaan hyödyntää myös hyvinvoinnin mittauksiin. Puhdas ja kestävä teollisen tuotannon kehittäminen ja ympäristön ja ravinnon puhtaus vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa sekä teknologiateollisuudessa että liike-elämän puolella. Naisilla on mahdollisuus luoda urapolku teknis-luonnontieteellisellä alalla. Hanke mahdollistaa molempien sukupuolten osaamisen hyödyntämisen projektissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia kulttuuripuolelle mutta uusilla teknologioilla mahdollistetaan kustannustehokkaat mittaukset teollisuudelle, jotka tukevat yhteiskunnallisen tasavertaisuuden periaatetta. - teknologoiden hyödyntämisen tasavertaisesti kansalaisyhteiskunnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 4 |
| Vahvistaa tieteellistä kulttuuriympäristöä osana koko kulttuuriympäristöä. Tätä kautta tiedostetaan tieteellisen kulttuuriympäristön rooli koko kulttuurin kontekstissa ja sen kehittämisessä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään ekosysteemiä, jossa kehitetään, testataan ja sovelletaan merkittävästi ympäristöosaamista ja ympäristöön liittyvän teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Osaamista myös kaupallistetaan ja siirretään yritysten käyttöön. Teknologia mahdollistaa jätteiden hyödyntämisen | ||
Kainuu on vahvaa rakennemuutosaluetta. Elinkeinoelämän vetureiksi on noussut biotalous, cleantech ja kaivosteollisuus. Kainuuseen on tehty älykkään erikoitumisen strategia. Hanke edisti ko. strategian toimeenpanoa. Hankkeen tarkoituksena oli tukea erityisesti mikro- ja pk -yritysten omia kehitysprojekteja ja kilpailukykyä parantamalla niiden tuottavuutta ja innovaatiotoimintaa sekä edistämällä t&k -toimintaa. MITY ja yritykset edistivät teknologian kehittämistä ja uusien kansainvälisten rahoitus-instrumenttien käyttöä älykkään erikoistumisen edistämiseksi kainuulaisissa yrityksissä. Lisäksi vahvistettiin älykästä erikoistumisen ekosysteemiä (toimintaympäristöä) sekä kumppanuuksia korkeakoululaitoksen, teknologiakeskusten sekä yritysten kanssa. Hankkeen aikana suunniteltu testausympäristö palvelee erityisesti alueen mikro- ja pk -yrityksiä. Lisäksi hankkeella saatiin seuraavia välittömiä tuloksia aikaan: 1) Uutta älykästä mittausteknologiaa (sähkökemiallinen) teollisuuden monitorointiin sekä tehostaa tuotantoa keskittyen kestävämmän kehityksen suuntaan tarjoamalla uusia työkaluja prosessien optimoinnille ja kustannustehokkuudelle. Kehittämisen painopisteenä oli ympäristöystävällinen teknologia. Lisäksi projektissa kehitettiin teknologia ja menetelmät realiaikaiseen prosessien ja päästöjen (mm. pienet metalliyhdisteet) monitorointiin. On-line ja off -line mittaustekniikoihin ja aplikaatioihin saatiin uusi "suorituskykyhyppy". Näin projekti paransi mahdollisuuksia ehkäistä teollisuudesta luontoon pääseviä toksisia yhdisteitä. 2) Yritysten toimintaympäristöön suunniteltu toiminnallinen ja moduleista koostuva testaus- ja pilotointiympäristö on käytössä myös projektin jälkeen ja palvelee yrityksiä, tutkimuslaitoksia (VTT, LUKE) ja Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikköä sekä muita sidosryhmiä, kuten Kajaanin ammattikorkeakoulua. 3) Sähkökemiallisiin mittauksiin perustuvan modernin teknologian kehittäminen ja käyttöönotto bio-, kaivos- ja cleantech teollisuudessa ja mittauksiin liittyvät uudet materiaalit (mm. sensoripinnat ja -langat). Kehityössä huomiotiin samanaikaisesti tuotekehitys- ja liiketoimintanäkökulma. 4) Kehitetyssä testausympäristössä huomioitiin uusiutuvan energian käyttö ja kehittäminen. Bioetanolin tuotanto metsäbiomassasta vaatii modernia teknologiaa, jota on pystyttävä testaamaan sekä laboratorio-olosuhteissa että kentällä. Näin tuettiin biojalostamoteollisuuden kasvua 5) Testausympäristöön kehitettiin innovaatioalustoja huomioiden ja paperi- ja selluloosa teollisuuden sähkökemiaan ja teknologiaan liittyvät tarpeet.(WEM-, MYTEK - ja Polarox -teknologiat) 6) Kehitetettyä sensoriteknologiaa ja testausympäristöä voidaan hyödyntää myös hyvinvoinnin mittauksiin. 7) Uuden liiketoiminnan luominen, toimintaympäristön kehittäminen, uudet avaukset ja rahoitusinstrumentit sekä hanke tarpeet. Hanke pilottina valmisteltiin yritysvetoisia kv -hankkeita EU -ohjelmiin. 8) Alueen mikro- ja pk -yritykset saatiin tutkimus- ja tuotekehitysimuun mukaan eli kehitettiin heidän valmiuksia ottaa ns. älykästäerikoistumista oman yrityksen käyttöön 9) Edistettiin pk -yritysten kasvua, vientitoimintaa ja kansainvälistymistä Hankeen hallinnoi ja toteutti Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen Mittaustekniikan yksikkö. Projektipäällikkönä toimi Jouko Käsmä. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 249 699€. Hanke sai tuke Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukselta 160 788€. Lisäksi projektia rahoittivat Valmet Automation Oy, Culmentor Oy, Solved Oy, Kainuun Etu Oy ja Meoline Oy ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen Mittaustaustekniikan yksikkö. Hanke toteutettiin 01.2016 - 31.01.2019.