Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72263

Hankkeen nimi: Arktinen älykäs kaivosklusteri

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 30.11.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244680-7

Jakeluosoite: PL77

Puhelinnumero: 0503486212

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.gtk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAURI LAURA SUSANNA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.lauri(at)gtk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503486212

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaivannaistoiminnalla on merkittävä rooli Lapin ja Pohjois-Karjalan alueiden taloudelle. Alueiden kaivannaistalouden hyöty voidaan maksimoida vain, jos kestävä kehitys sekä ympäristölliset ja sosiaaliset reunaehdot otetaan huomioon. Lapin Arktisen erikoistumisen ohjelmassa on yhtenä painopisteenä Arktisten luonnonvarojen jalostaminen ja toimintakärkenä on ”Uusi kestävä arktinen teollisuus ja kaivokset”. Arktisen erikoistumisen ohjelman jalkauttamiseksi Lapissa luotiin alueellisia klustereita, jotka kokoavat yhteen monialaiset yhteistyötahot edistämään Lapille tärkeiden alojen kehitystä. Kaivannaistoiminta globaalina toimintana on integroinut Lapin alueena osaksi kansainvälistä toimintaympäristöä ja myös osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa painotetaan kivi- ja kaivannaisklusterin kehittymistä, jota tuetaan mm. Kaivannaisalan kehittämishankkeella, jonka tavoitteena on tukea maakunnan pk-yritysten kasvua ja pyrkimyksiä päästä mukaan kaivannaisteollisuuden kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja konsortioihin.
Arktinen älykäs kaivosklusteri (Arctic Smart Mining Cluster AMIC) rakennetaan edistämään Lapin ja Pohjois-Karjalan kaivannaisalan TKI- ja yritystoimijoiden verkostoitumista ja integroitumista KV-kentällä muihin EU:n kaivannaisalueisiin. Alueen TKI-toimijat (GTK, LapinAMK, LaY) ja kehittämisyhtiöt (Kemin Digipolis Oy, Josek Oy) pyrkivät AMIC-hankkeessa luomaan ylimaakunnallisia kaivannaistoimijoiden verkostoja, jotka voivat yhdessä kehittää alan toimintaa ja osallistua EU-tason konsortioihin. Hanke jakautuu kolmeen työpakettiin, jotka ovat (1) Kaivannaisalan TKI-toiminnan kehittäminen, (2) Kaivannaistoiminnan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja(3) EU-tason alueyhteistyön kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on yhteistyöverkoston ja kaivannaisalan klusterin luominen yli maakuntarajojen Lapin ja Pohjois-Karjalan alueille, verkostoituminen laajemmin kaivannaisalan toimijoihin ja projektikonsortioihin Euroopassa sekä kaivannaisalan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja tunnettuuden lisääminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Lapin ja Pohjois-Karjalan alueilla toimivat kaivannaisalan PK-yritykset, sekä alueiden asukkaat, matkailijat ja muut sidosryhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Lapin ja Pohjois-Karjalan alueiden TKI-toimijat (GTK, Lapin yliopisto, LapinAMK), kehittämisyhtiöt (Kemin Digipolis Oy, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 419 785

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 366 388

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 559 711

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 488 516

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Torniolaakson, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Keski-Karjalan, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Joensuun, Tunturi-Lapin, Pielisen Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Outokumpu, Nurmes, Inari, Kolari, Kittilä, Salla, Simo, Sodankylä, Pelkosenniemi, Tornio, Rovaniemi, Posio, Joensuu, Keminmaa, Ranua, Kontiolahti, Muonio, Polvijärvi, Enontekiö, Pello, Rääkkylä, Savukoski, Ylitornio, Lieksa, Liperi, Tervola, Kemijärvi, Utsjoki, Ilomantsi, Juuka, Kitee, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tehty erikseen analyysiä sukupuolinäkökulmasta. Hanke kuitenkin vahvistaa toiminnallaan uudenlaista kaivannaistoimialan yhdistävää toimintaa, joka samalla edistää tasa-arvoistumista
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen sukupuolivaikutukset on arvioitu Suvauskoneella ja analyysin perusteella hanke edistää tasapuolisesti naisten ja miesten asioita. Hankkeessa huolehditaan siitä, että kaikilla osapuolilla on yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet päästä mukaan toteuttamaan hankkeen toimintoja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kuten edellä on mainittu niin hankkeessa huolehditaan siitä, että kaikilla osapuolilla on yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet päästä mukaan hankkeen toimintoihin. Hankepäällikkö on naispuolinen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Lapin ja Pohjois-Karjalan älykkäässä erikoistumisessa perustana on kestävä luonnonvarojen käyttö. AMIC-hankkeen lähtökohtana on vahvistaa kaivannaistoiminnan TKI integroitumista
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Ei suoraa vaikutusta, mutta välillinen vaikutus on nähtävissä TKI-toiminnan vaikutuksista ekotehokkaan liiketoiminnan kehittämiseksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 4
AMIC-hankkeen tärkeä rooli on vahvistaa kestävän kaivannastalouden kehittymistä. AMIC-hanke tuottaa tietoa ja osaamista kaivannaistalouden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 2
TKI-toiminnan parempi integroiminen kaivannastalouden kehittämisessä varmistaa myös parhaan saatavilla olevan teknologian ja tietotaidon hyödyntämisen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei negatiivista vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuudet kartoitetaan TKI-toiminnassa
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Hankkeessa luodaan edellytyksiä alueiden älykkäälle erikoistumiselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
TKI-toiminnan kehittäminen edistää digitaalisten mallien ja kehitysympäristöjen hyödyntämistä
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 1
Työllistymisedellytysten parantaminen alueilla TKI-toiminnan ja PK-yritysten vahvistumisen kautta
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hanke tarjoa työmahdollisuuksia myös korkeasti koulutetuille naisille. (suunnitellussa projektihenkilöstössä naispuolisia asiantuntijoita)
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 3 2
TKI-toiminnan kehittäminen ja cleantech-ratkaisujen luominen vaikuttaa positiivisesti ympäristöosaamisen kehittymiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työpaketti 1: Kaivannaisalan TKI-toiminnan kehittäminen.
Tuotettu julkaisut: Lapin ja Pohjois-Karjalan yritysten alueellisen vaikuttavuuden määrittäminen. Jouko Karinen, Rauno Toppila
ja Jukka Joutsenvaara. Lapin amk 2018. ja Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2017 (Karinen, Peronius, Toppila, 2018). Yrityskentän kehitystarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia kartoitettiin vierailemassa erilaisissa kaivosalan tapahtumissa sekä yrityksissä.


Työpaketti 2: Kaivannaistoiminnan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys.
Tuotettu julkaisu: Koivurova, Lesser, Kähkönen, Pääkkölä & Wallen: Social Licence to Operate in Lapland. Tools from the
University of Lapland's SLO research. Final Report for the AMIC Project. Arctic Centre, University of Lapland.
Rovaniemi 2018. Kaivosteollisuus-casekeskusteluja on käyty Ylitornion, Kolarin, Sodankylän ja Ranuan kuntien kanssa. EAKR Amic on toiminut kotimaassa KATEPAL-verkoston kautta osallistumalla verkoston kokouksiin ja sen keskusteluihin. Projektissa tehtiin listausyhtiöiden ja sidosryhmien SLO-eksperteistä. Amic toimijat ovat osallistuneet H2020 NEXT-hankkeen SLO-työpakettiin.


Työpaketti 3: EU-tason alueyhteistyön kehittäminen. EAKR Amic on myötävaikuttanut seuraavien projektien rahoitusten saamiseen: EIT RM MineFacts, H2020 MIREU, H2020 NEXT sekä ollut yhteistyössä seuraavien projektien kanssa: H2020 MSP-REFRAM, H2020 SCRREEN, NPA REGINA, Interreg Europe REMIX ja H2020 Minland. Hanke sisälsi useita kv-yhteistyötä edistäneitä vierailuja eri puolille Eurooppaa, Chileen, Venäjälle ja Australiaan.