Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72273

Hankkeen nimi: KierRe - Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 30.9.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Navitas Kehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 0775736-4

Jakeluosoite: Wredenkatu 2

Puhelinnumero: 029 1708 800

Postinumero: 78250

Postitoimipaikka: Varkaus

WWW-osoite: http://www.navitas.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kokkonen Tuula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysasiantuntija/Hankevalmistelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.kokkonen(at)navitas.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405127901

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on käynnistää resurssiviisaustyö Pohjois-Savon kaupungeissa Varkaus, Kuopio ja Iisalmi sekä laajennuksen myötä 8/2018 alkaen Joroisissa ja Siilinjärvellä. Hankkeen taustalla on valtakunnallinen ja kansallinen ilmastopolitiikka ja tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Tavoitteena on myötävaikuttaa uusiutuvan energian osuuden ja paikallisten energialähteiden käytön lisääntymiseen, materiaalitehokkuuden kasvattamiseen sekä ilmastomyönteisen päätöksenteon juurruttamiseen osaksi kuntastrategioita.

Päätavoite kuntien resurssiviisaudesta ja vähähiilisyydestä muodostuu neljästä erillisestä osa-alueesta:
a. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöönotto
b. Vähähiilisyyttä tukevien liikkumismuotojen, alueiden ja asumisratkaisujen edistäminen
c. Kierrätyksen tehostaminen ja uusien ratkaisujen pilotointi
d. Ruokaketjun kierron ja biotalouden kehittäminen

Vähähiilisyyteen ja kasvihuonekaasupäästöjen sekä jätemäärien vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä on useita, mutta tärkeää on kartoittaa kuntien lähtötilanne resurssiviisauden indikaattoreilla (kasvihuonekaasupäästöt, ekologinen jalanjälki, materiaalihäviöt) sekä toteuttaa kehittämissuunnitelmat, joilla asetettuihin vähennystavoitteisiin on mahdollista päästä. Kartoituksen lisäksi toimenpiteet liittyvät sekä energiatehokkuuteen, uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämiseen, kierrätysratkaisujen testaamiseen sekä vähähiilisten liikkumismuotojen edistämiseen. Biokaasun jakeluverkoston kehittäminen Valtatie 5:n varrella ja markkinoiden selvittäminen toteutetaan osana hankkeen vähähiilisen liikkumisen teemaa. Valtakunnallisesti käynnissä olevat biokaasun liikennekäyttöön liittyvät selvitykset ja toteuttamishankkeet vahvistavat sitä, että uusiutuvan polttoaineen käyttö lisääntyy ja sille on tarvetta koko Suomessa.

Alkukartoituksen ja tulevien tavoitteiden asettamisen lisäksi toimenpiteet kohdistuvat tavoitteiden mukaisesti energiantuotannon ja -kulutuksen ratkaisuihin ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, vähähiilisten liikkumismuotojen käytön edistämiseen, kaavoitusratkaisuihin ja uusien ja peruskorjattavien kohteiden suunnitteluun vähähiilisyyden näkökulmasta, materiaalien käyttöön ja kiertoon eli uusien kierrätystoimintojen kehittämiseen sekä ruokaketjun kiertotalouden edistämiseen hävikkiruoan ennaltaehkäisyllä ja hävikkiruokakonsepteilla. Kaksivuotisen hankkeen aikana pilotoidaan kierrätykseen, ruokahävikkiin ja vähähiiliseen liikkumiseen liittyviä toimintoja.

Hankkeen tuloksena Varkauden, Kuopion ja Iisalmen kunnissa on ymmärretty resurssiviisaustyön merkitys vähähiilisen yhteiskunnan kehittämisessä. Kunnilla on pidemmän aikavälin kehittämissuunnitelmat hankkeen teemoille ja niiden käytännöntoteutukselle sekä vaadittaville investoinneille. Resurssiviisauteen liittyviä kokeiluita on käynnistetty ja työ vähähiilisen kunnan sekä maakunnan edistämiseksi jatkuu. Kehityskäytävän kunnat näkyvät julkisuudessa vastuullisina ja ympäristömyönteisinä kuntina, ja alueen yrityksissä sekä kuntalaisten keskuudessa on huomattu positiivinen kehitys.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Resurssiviisauden kohderyhmänä ovat ensisijaisesti kehityskäytävän kaupungit; Varkaus, Kuopio, Iisalmi sekä näiden kaupunkien ja kuntien muut toimintaorganisaatiot kuten liikelaitokset, jätehuoltoyhtiöt, vesilaitokset, kuntien omistamat kiinteistöyhtiöt, osakkuusyhtiöt ja kolmannen sektorin toimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke vaikuttaa välillisesti kuntalaisiin sekä alueen yrityksiin ja organisaatioihin. Välillinen kohderyhmä koostuu useista toimijoista, jotka jo toteuttavat resurssiviisauden periaatteita ja joille voidaan ajatella tuotettavan lisäarvoa hankkeella. Esimerkiksi kunnissa toimivat jätehuoltoyrittäjät saavat lisäarvoa kierrätysliiketoiminnan kehittymisestä. Toisaalta kierrätyksen tehostumisella edistetään vain puhtaiden syötteiden kulkeutumista Riikinvoiman Ekovoimalaitokselle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 209 572

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 091 128

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 601 713

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 441 155

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Keitele, Sonkajärvi, Kaavi, Suonenjoki, Kiuruvesi, Kuopio, Tuusniemi, Lapinlahti, Varkaus, Vieremä, Pielavesi, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Valmisteluvaiheessa ei ole tehty erillistä sukupuolten tasa-arvoon liittyvää tutkimusta tai selvitystä, mutta varsinaisen hankkeen käynnistyttyä on mahdollisuus analysoida hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Hanke on kuitenkin sen luonteinen ja laajaa osallistuvuutta edistävä, joten sukupuolinäkökulma tulee varmasti huomioitua ja mitään syrjintään liittyvää ei tapahdu. Hanke on sukupuolineutraali, mutta erilaisia näkökulmia halutaan nimenomaan saada käyttöön.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen laajuudesta ja monipuolisuudesta johtuen valtavirtaistamisen ja segregaation purun huomioiminen on hankkeen sisällä helppoa. Hankkeessa ei suunnitella mitään mies- tai naiserityisiä toimenpiteitä. Hankkeen rekrytoinnissa korostetaan osaamista, innovatiivisuutta ja yhteistyötaitoja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei pelkästään, mutta tarjoaa laajuudesta johtuen loistavan mahdollisuuden tasa-arvon edistämiseen kansalaisten ja muiden toimijoiden laajan osallisuuden kautta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 6
Hanke ei suoraan kohdistu luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen, mutta vaikuttaa välillisesti ja pidemmällä aikavälillä siihen, että kulutustottumusten muutokset tulevat vähentämään luontoon kohdistuvaa rasitetta. Resurssiviisauden tavoitteet edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentävät luonnosta peräisin olevien materiaalien tuhlaamista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Ilmastonmuutoksen riskit näkyvät sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Energiaomavaraisuus ja uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä vähähiiliset liikkumisen ratkaisut ovat tulevien ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien ennaltaehkäisyä, varautumista ja kykyä sopeutua.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
Teemat joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen käytön lisäämisestä edistävät kasvillisuuden, eliöstön ja monimuotoisuuden säilymistä. Kaavoituksen avulla voidaan vähentää luontoalueiden käyttöä, ja säilyttää ne virkistystarkoituksessa. Hanke tarjoaa mahdollisuuden kehittää ekosysteemipalveluita vähähiilisyystavoitteen ohella.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 7
Kuntien resurssiviisautta edistävällä tavoitteella pyritään pitkällä aikavälillä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä mm. energiankäytöstä ja liikkumisesta aiheutuvia päästöjä vähentämällä. Ilmanlaadun parantuminen on yksi näkyvistä vaikutuksista etenkin kaupunkialueilla. Hankkeella edistetään maatalouden biomassojen (lanta, peltobiomassat) hyötykäyttöä biokaasulaitoksen avulla. Vaikutukset vähentävät pinta- ja pohjavesien rehevöitymistä ravinteiden huuhtoutumista ehkäisemällä. Hanke tukee Vuoksen vesienhoidon suunnitelman tavoitteita vuosille 2016 -2025 ja toteuttaa osaltaan Pohjois-Savon vesistöjen toimenpideohjelmia vuosille 2016 - 2025
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 7
Yksi hankkeen päätavoitteista on ”Kierrätyksen tehostaminen ja uusien ratkaisujen pilotointi”, jossa tavoitellaan kierrätysasteen parantamista, materiaalien hyötykäyttöä ja samalla jätteiden määrän vähentymistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Uusiutuvien energialähteiden käyttöä tarkastellaan hankkeessa kolmen kunnan osalta. Tavoitteena on pyrkiä hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä mm. kaupungin omissa kiinteistöissä ja tarkastelemaan peruskorjattavissa ja uusissa kohteissa käytettäviä energiaratkaisuja. Investoinneissa ja hankinnoissa on huomioitava vähähiilisyyttä edistävät periaatteet.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Energiaratkaisuissa, ruoankäytössä sekä palveluissa pyritään hyödyntämään lähituotantoa ja alueiden yrityksiä. Alueelliset vahvuudet ja osaaminen sidotaan mukaan toteuttamistoimenpiteisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 1
Hankkeen välilliset vaikutukset kohdistuvat uusien toimintamallien kehittämiseen vähähiilisyyden päätavoitetta toteutettaessa. Resurssien viisas käyttö mahdollistaa uusien palvelumallien kehittämisen elämys- ja kulttuuripalveluita suunniteltaessa.
Liikkuminen ja logistiikka 6 5
Hanke edistää vähähiilisyyden tavoitetta kannustamalla kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen pariin. Hankkeessa tarkastellaan uusiutuvilla energialla toimivien ajoneuvojen käyttöä henkilö- ja työmatkaliikenteessä ja arvioidaan vaihtoehtoja vähähiilisten liikkumismuotojen edistämiseksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Tiedottamisella ja kuntalaisten sekä alueen yritysten aktivoimisella on merkittävä osuus hankeen resurssiviisauden tavoitetta edistettäessä. Osallistaminen, kampanjointi ja ideointi luovat vuorovaikutusta kuntaorganisaation ja alueen toimijoiden välille.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hanke kohdistuu usealle eri toimintasektorille, joten mukana on kaikkien sukupuolten edustajia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Resurssiviisaustoimenpiteiden suunnitteluun ja ideointiin osallistamalla toteutetaan yhdenvertaisuuden periaatteita, sillä osallistuminen ei riipu yhteiskuntaryhmästä tai kulttuuritaustasta. Hankkeessa toteutettavat pilotoinnit vähentävät eriarvoisuutta niiltä osin, kun toimintaan otetaan mukaan eri taustan omaavia henkilöitä.
Kulttuuriympäristö 2 3
Hankkeen pidemmät vaikutukset näkyvät kaupunkirakenteessa ja kulttuuriympäristössä. Alueiden yhtenäisyys, palveluiden läheisyys ja helppo saatavuus sekä vähähiiliset liikkumismuodot vaalivat kulttuuriympäristöä ja mahdollistavat virkistysalueiden säilyttämisen. Hankkeella käynnistetään resurssiviisautta edistävä prosessi, jolla on vaikutuksensa kuntien päätöksentekoon, suunnitteluun ja kaavoittamiseen. Vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa resurssiviisaiden ja vähähiilisten asuin- ja työssäkäyntialueiden lisääntymisenä.
Ympäristöosaaminen 2 3
Tietoisuus uusista ympäristöteknologian ja ympäristöjärjestelmien mahdollisuuksista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kasvaa, kun kehitellään uusia menetelmiä mm. energiankäytön etäseurantaan, materiaalivirtojen (yhdyskuntajäte, ruokahävikki) kulkeutumiseen ja maatilamassojen käyttöön biokaasuntuotannossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KierRe -hanke on onnistunut tavoitteissaan hyvin. Resurssiviisausohjelmat on laadittu viiteen (Iisalmi, Siilinjärvi, Kuopio, Varkaus ja Joroinen) kuntaan. Resurssiviisaus on osa Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kaupunkistrategiaa. Resurssiviisaus on otettu huomioon erilaisien ohjeiden päivityskessä mm. hankintaohjeissa ja rakennusjärjestyksissä. Hankkeen aikana on hankittu 27 eri selvitystä, toteutettu kahdeksan nopeaa kokeilua sekä tehty useita tutustumismatkoja kotimassa ja ulkomaille. Biokaasun tuotantoa ja biokaasun käytön lisäämistä on edistetty. Biokaasun osalta on selvitetty Pohjois-Savossa julkista kysyntää, mallinnettu maatilojen keskitetyn laitoksen logistiikkaa sekä tehty useita eri laskelmia biokasulaitoksen kannattavuudesta maatalouden syötteillä.

Resurssiviisauden osaamista ja tietoa on levitetty laajasti ja aktiivisesti. Hankkeen aikana on opastettu kuntaorganisaation työntekijöitä, koululaisia sekä kuntalaisia mm. kierrättämisen, viisaan liikkumisen ja ruokahävikin vähentämisen teemoissa. Hanke on osallistunut 120 eri tapahtumaan ja tavoittanut noin 12 500 kuntalaista tapahtumissa. Hanke on ollut esillä mediassa noin 222 kertaa.

Hankkeesta on laadittu loppujulkaisu nimeltään "KierRe -loppujulkaisu",jossa on hankkeen tulokset ja kokemukset esitetty.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi