|
|
|
Hankekoodi: A72365
Hankkeen nimi: EkoKoti rannalla
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: TERVON KUNTA
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0173081-4
Jakeluosoite: Tervontie 4
Puhelinnumero: 017-499 111
Postinumero: 72210
Postitoimipaikka: Tervo
WWW-osoite: http://www.tervo.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TULILA SARI AULIKKI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: elinkeinoasiamies
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.tulila(at)savogrow.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207 464 640
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
EkoKoti rannalla -hanke on vähähiilistä maaseutuasumista ja elämäntapaa kehittävä kokonaisuus, jota ei ole pilotoitu vielä kovin paljon. Aiemmat ekokyläkokeilut ovat rakentuneet pitkälti energiavalintojen ympärille ja hiilineutraalia asumista on pilotoitu kaupungeissa. Tervon Koti rannalla -messualueella huomioidaan ekologisuus kokonaisvaltaisemmin. Tervon ekokylässä asutaan ekologisista materiaaleista rakennetuissa energiatehokkaissa taloissa ja asumukset lämmitetään bioenergialla hyödyntäen esim. aurinkoenergiaa, maalämpöä (esim. järvestä) ja biopolttolaitosenergiaa (haketta, jätteitä yms). Talousvesijärjestelmässä hyödynnetään järvivesi eli ei huuhdella lähdevettä vessanpönttöön (kaksivesijärjestelmä). Siellä ajellaan sähköautolla, kompostoidaan, kierrätetään ja on mahdollisuus pitää kotitarvepuutarhaa, metsästää ja kalastaa, jos haluaa. Yhteisöllisyys muodostuu mm. kulutustottumusten ympärille; kimppakyytijärjestelyjä, lähiruokatilauksia jne. Ekokylässä on mahdollisuus sähköiseen liiketoimintaan, etätöihin ja virtuaalisiin palveluihin, koska kuituverkko takaa sujuvan tietoliikenteen ja Lohimaan matkailukeskuksen näyttely- ja kokouskeskukseen voidaan muodostaa yhteisöllinen etätyötila. Hankkeen kohderyhmää ovat modernista, ekologisesta maaseutuasumisesta kiinnostuneet ihmiset, joita tavoitellaan mukaan projektiin kehittämään asuinaluetta ja suunnittelemaan omaa kotia Koskiveden rannalle, lähelle Lohimaan matkailukeskusta. He muodostavat ekoviisaiden asukkaiden yhteisön, jotka tuovat oman kiinnostuksensa mukaan osaamista ja ideoita suunnitteluun. Kohderyhmään kuuluva moderni ekoihminen arvostaa ekologisuutta, mutta ei halua jonottaa huussiin tai kulkea puhkikierrätetyissä vaatteissa. Ekoihminen ei ole menneeseen haikaileva tiukkapipoinen heinäkenkä, vaan ympäristötietoinen ihminen, joka ei halua tinkiä elämänlaadustaan. Hän ei myöskään pröystäile ekotavoillaan, vaan arvostaa luonnonmateriaaleja niiden kestävyyden ja terveellisyyden vuoksi, ei kalliin hinnan vuoksi tai kuorruttaakseen brändiään. Ekologisen elämäntavan on oltava helppoa ja joustavaa. Ekoviisaalle ihmiselle on kehittynyt ekologinen omatunto, jonka vuoksi hän jatkuvasti seuraa ympäristöasioiden ja uusien teknologioiden kehitystä. Omavaraisuusajattelu miellyttää ekoihmistä, siksi lähellä tuotettu ja kierrätys kiinnostavat. Ekoihminen kuluttaa, mutta tuntee tuotteen jalanjäljen, hän valitsee laatua ja aitoutta. Ekoihminen tykkää usein kotoilusta ja luontoharrastuksista. Ekologinen asumisyhteisö näkee kokonaisuuden ja valintojen seuraukset pidemmällä aikavälillä. Pelkästään kompostoimalla ei maailma pelastu. Moderni ekoasukas tutkii, tiedostaa ja kokeilee.
Kehittämishankkeessa suunnitellaan vähähiilisen maaseutuasumisen konsepti yhdessä hankkeeseen osallistuvien asukkaiden ja yrityskumppaneiden kanssa.
Hankkeen yrityskumppaneiksi haetaan energia-, lvi-, automaatio-, rakennus- ja autoalan toimijoita sekä tahoja, joilla on kiinnostusta ja osaamista olla kehittämässä ekologista maaseutuasumista.
Todennäköisimmin kohderyhmään kuuluva asukas on noin 25-50 vuotias tai +60 vuotias koulutettu, luontoharrastuksiin mieltynyt pariskunta tai perhe, jotka arvostavat väljää asumista ja sukkuloivat luontevasti maaseudun ja kaupungin välillä. Osa kohderyhmään kuuluvista aikoo rakentaa omakotitalon, osa vapaa-ajan asunnon ja yleisesti elämäntapana on kahden kodin asuminen. Asukas tulee todennäköisimmin akselilta Kuopio-Jyväskylä, mutta myös pääkaupunkiseutu kuuluu kohdealueeseen.
Hankkeen yrityskumppaneiksi haetaan energia-, lvi-, automaatio-, rakennus- ja autoalan toimijoita sekä tahoja, joilla on kiinnostusta ja osaamista olla kehittämässä ekologista maaseutuasumista. Tervon kunnalla on tarkoitus liittyä Hinku-kuntien joukkoon, jonka verkoston kautta tulee useita merkittäviä valtakunnallisia toimijoita kumppaniksi.
Alustavia neuvotteluja on käyty noin 20 eri yrityksen kanssa mm. paikallisten rakennusliikkeiden, maakunnassa vaikuttavien talotehtaiden edustajien, bioenergia-alan yritysten, automaahantuojien ja jälleenmyyjien, talotekniikka-alan yrityksen, viestintäyritysten, ohjelmapalvelu-, matkailu- ja outdoor -palveluja tarjoavien yritysten kanssa.
Välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki ihmiset ja yritykset, jotka kiinnostuvat seuraamaan vähähiilisen ekokylän ihmisten tarinaa. Avoimen tiedotuksen vuoksi kuka tahansa kiinnostunut voi saada projektin etenemisestä tietoa. Välillinen kohderyhmä ovat myös Tervon muut asukkaat ja yritykset, jotka saavat paikkakunnalleen lisää elinvoimaa, ostovoimaa ja siten palvelun turvaaminen parantuu. Niin ikään kaikki yritykset, jotka hyötyvät tämän pilotin kokeiluista ja mallinnuksista, voivat hyödyntää hankkeen kokemuksia omissa liiketoimissaan.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 145 228
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 144 949
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 186 722
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 186 374
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Sisä-Savon
Kunnat: Tervo
Jakeluosoite: Lohitie 577
Postinumero: 72210
Postitoimipaikka: Tervo
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 9 |
| Keskeisin pääämäärä hankkeessa on edistää rakentamista, jossa huomioidaan luonnonvarojen kestävä käyttö. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Pyritään ratkaisuihin, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 9 | 9 |
| Otetaan huomioon alueen suunnittelussa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 9 |
| Kaksivesijärjestelmän, tehokkaamman kompostointijärjestelmän, paikallisen bioenergian, aurinkoenergian, maalämmön,sähköautoilun ja vähähiilisen kuluttamisen mahdollisuuksien selvittäminen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 5 |
| Pyritään huomioimaan asuinalueen suunnittelussa jätteiden minimointi ja hyödyntäminen (kiertotalous). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Hankkeessa suunnitellaan asuinalueelle paikallista bioenergiaa, maalämpöä ja aurinkoenergiaa tehokasta käyttöä tai näiden yhdistelmiä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 9 |
| Uuden asukasyhteisön saaminen pienelle paikkakunnalla parantaa erityisesti palveluelinkeinojen mahdollisuuksia paikallisesti, tällöin kaikkia palveluita ei tarvitse hakea kaupungista. Panostaminen ympäristötietoisuuteen ja -osaamiseen saattaa jopa synnyttää uusia yritysideoita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 8 |
| Mahdollistetaan etätyö ja sähköinen liiketoiminta, kokeilemalla mm. yhteisöllisen etätyökeskuksen toimintaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 3 |
| Pyritään muodostamaan kimppakyyti- ym.systeemiä pendelöijille. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Viihtyisä ja terveellinen asuinympäristö lisää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Maaseudulla asuvillakin mahdollisuus hyvään elämään ja palveluihin. Lisätään maaseudun ja kaupunkien välistä vuorovaikutusta. Hankkeessa kehitetään erityisesti maaseudulle ja kaupunkien läheisen maaseudun ulkolaidalle sijoittuvan vähähiilisen asumisen mahdollisuuksia. Eli luodaan uusi asumismalli tutkimusten mukaan halutuimpaan asumismuotoon. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Hankeen arvopohjainen sisältö liittyy ihmisten luontoyhteyden vahvistamiseen. Tutkimusten mukaan maaseutuasumisen suurimmat vahvuudet liittyvät luontoon, rauhaan, omaan tilaan ja ekologisuuteen. Allaan tilan alueen vanhan viljelyaikaisen ympäristön ennallistaminen joltain osin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeeseen mukaan lähtevät asukkaat ja projektia viestintävälineistä seuraavat sekä hankkeen toteuttaja saavat paljon uutta tietoutta ympäristöosaamisesta. Elinvoima-ajattelussa edelläkävijäkunta on ympäristötietoinen. | ||
Tervon kunnassa Koskiveden järven rannalla sijaitseva EkoKoti Rannalla -alue tarjoaa 10
omarantaista tonttia ja 12 tonttia järvinäkymällä. Alueen tonteista noin puolet tullaan varaamaan
vakituiseen asumiseen ja puolet vapaa-ajankohteiksi. Alueelle on suunniteltu
kustannustehokas ja käytännönläheinen toimintamalli ekologiseen maaseutuasumiseen.
Toimintamalli yhdistää EkoKoti Rannalla -alueen kehityksen kannalta oleellisten
toimijoiden erilaiset näkemykset.
Toimintamallin keskiössä on luonnollisesti asukas, joka toimii uuden kotinsa ja sen mahdollisuuksien
käyttäjänä, ratkaisujen ja palveluiden hankkijana ja toteuttajana sekä yhteisöllisyyden
toteuttajana.
Kunta on eri vaihtoehtojen mahdollistaja, jolla on intressi saada alueesta houkutteleva kokonaisuus
ja toisaalta kopioida mallia muualla Tervossa. Samalla kunta myös ohjaa alueen valintoja,
esimerkiksi rakennusjärjestyksen sekä infran suunnittelun kautta. Lisäksi kunta omistaa
palveluja tarjoavia yhtiöitä, kuten yhdyskuntajätteistä vastaavan Jätekukon (osaomistus). Kunnan toiminta
määrittää siis reunaehdot toimintamallin toteuttamiselle.
Paikalliset ja lähialueen yritykset tarjoavat ratkaisujaan yleensä markkinalähtöisesti,
mutta mikäli kohde on kiinnostava testialusta, voidaan yhteiskehittämishankkeilla ja kokeiluilla
saada alueen käyttöön uusia mahdollisuuksia. Etätyöratkaisut tuovat sidosryhmiksi ja
mahdollisiksi yhteistyökumppaneiksi myös asukkaiden osaamista ja työpanosta etsivät yritykset.
Myös yhdistykset ja järjestöt ovat tärkeitä toimijoita, muun muassa erilaisten kestävien
ratkaisujen tuottamisessa ja kokeilemisessa edullisesti ja nopeasti.
Tässä työssä laaditun toimintamallin lähestymistapa painottaa ennen kaikkea kokonaisvaltaisuutta,
ei siis vain ekologisuutta. Toimintamallin idea perustuu viiteen näkökulmaan, jotka
ovat viihtyisä, yhteisöllinen, saavutettava, kustannustehokas ja ekologinen. Nämä näkökulmat
valikoituivat toimintamallia ohjaaviksi tekijöiksi hankkeen alussa tunnistettujen painopistealueiden
perusteella. Osa painopistealueista painottuu toimintamallissa toisia enemmän. Toimintamallin
kehittämistä ohjanneet kuusi painopistealuetta ovat:
1. Ekologiset tavat liikkua
2. EkoKoti Rannalla -alueelle soveltuvien ekologisten energiantuotantomuotojen vertailu.
3. Kaksivesijärjestelmän toteuttamisen edellytysten selvittäminen.
4. Jätteiden käsittelyyn, kiertotalouteen ja jakamistalouteen liittyvien käytännön ratkaisujen
suunnittelu ja konkreettiset kokeilut
5. Kotitarveviljelyn ja hyötypuutarhojen hyödyntäminen
6. Joustotyökokeilun kehittäminen ja ekologiset harrastusmahdollisuudet
Toimintamallin toteutusmahdollisuuksien ja kustannustehokkuuden tarkastelemiseksi laadittiin
painopistealueita taustoittavia selvitystöitä. Selvitykset tarkastelivat yksityiskohtaisesti
alueellisen kaksivesijärjestelmän ja kestävän vedenkäytön edellytyksiä,
paikallisen biokaasutuotannon mahdollisuuksia sekä maalämmön ja ilma-vesilämpöpumppujen
kustannustehokkuutta. Lisäksi hankkeessa tuotettiin asiantuntijatyönä
alueen markkinointia tukeva kuvaus EkoKoti Rannalla -alueen kannalta potentiaalisimmista
asiakaskohderyhmistä. Tämän selvityksen tuloksia on hyödynnetty alueen toimintamallin
eri osien ja kokonaiskuvan kehityksessä ja kiteytyksessä. Lisäksi sen pohjalta on
johdettu alueen viestinnän ja markkinoinnin suunnittelua sekä toimenpiteiden kohdentamista
tukevia ideoita.
Raportin lopussa esitetään toimintamallia tukevia pilotti-ideoita. Ehdotetut ideat tuovat
toimintamallin ominaispiirteet käytännölliselle ja konkreettiselle tasolle ja antavat kuvaa siitä,
miten eri näkökulmat ja painopistealueet toteutuvat alueen arjessa. Ehdotuksiksi on valittu
vain sellaisia vaihtoehtoja, jotka ovat ensisijaisesti kustannustehokkaita, käytännöllisiä ja
hyväksi havaittuja sekä erityisesti tähän kohteeseen soveltuvia.