Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72447

Hankkeen nimi: Liiketoimintaa jätteen lajittelun ratkaisuista

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistokatu 2, PL 111

Puhelinnumero: 02 94 45 1111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: REIJONEN HELEN MAARIT

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistonlehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helen.reijonen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504352408

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Karjalan Martat ry, 0214723-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Liiketoimintaa jätteen lajittelun ratkaisuista -hankkeen tavoitteena on myötävaikuttaa energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattamiseen ja sitä kautta edistää liiketoimintaa sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja kaupallistamista kuluttajamarkkinoille kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys huomioiden. Hankkeessa alueen yritykset 1) saavat tietoja kuluttajien jätteen lajitteluun ja kierrätykseen liittyvistä pullonkauloista, 2) kehittävät tiedon pohjalta ratkaisuja, jotka helpottavat ja kannustavat kuluttajia lajittelemaan ja kierrättämään tehokkaammin ja 3) testaavat ratkaisuja kuluttajamarkkinoilla ja saavat tärkeää palautetta jatkokehitystä ja markkinointia varten. Yritysten kehittämät ratkaisut voivat liittyä esim. kotitalouksien lajittelua helpottaviin sisustusratkaisuihin, kuljetuskysymyksiin tai erilaisiin digitaalisiin sovelluksiin, joiden avulla kuluttajien ympäristöystävällisten ja kiertotalouteen liittyvien asenteiden ja toimintamallien omaksuminen helpottuu. Tavoitteena on lisäksi luoda alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja sekä yhteistyömuotoja. Hankkeessa myös tuetaan ilmastomyönteisten asenteiden ja valintojen muodostumista.

Hankkeessa kartoitetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia selvittämällä kotitalouksien energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä jätteen lajitteluun ja kierrätykseen liittyviä esteitä ja haasteita sekä ekologisesti kestävien valintojen helpottamiseen liittyviä tarpeita. Yhdessä eri toimialojen yritysten, kuluttajien ja muiden toimijoiden kanssa tämän tiedon pohjalta kehitetään ja testataan uusia kuluttajamarkkinoille tarkoitettuja ympäristöystävällisiä ratkaisumalleja käyttäjälähtöisesti. Ideat ja ratkaisut viedään kotitalouksien lisäksi myös työpaikoille. Näin hankkeessa edistetään myös ilmastomyönteisten asenteiden ja valintojen muodostumista sekä kiertotalouden juurtumista syvemmälle pohjoiskarjalaisten yritysten ja kuluttajien/kotitalouksien toimintaan.

Kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttamalla (esim. yritysten kehittämiä uusia ratkaisumalleja markkinoimalla) ja sitä kautta lajittelu- ja kierrätystoimintaa edistämällä hankkeen tuloksena pyritään saamaan aikaan ”puhtaampaa” jätettä, joka toimisi nykyistä parempana raaka-aineena jatkokäyttöön ja -jalostukseen. Hankkeen vaikutuksesta yritykset saavat tukea omaan tuotekehitykseensä, kaupallistamiseen ja markkinointiin. Kuluttajat saavat tietoa, uusia käyttäytymismalleja sekä pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen. Sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä yritykset, kuluttajat ja muut tahot voivat hyödyntää hankkeen aikana syntyneitä verkostoja kestävän kehityksen sekä siihen liittyvän liiketoiminnan edistämiseen. Yliopisto-opiskelijat saavat kokemusta ideointi- ja tuote-/palvelukehitystyöstä ja samalla luotua kontakteja yrityskenttään. Lisäksi kiertotalous juurtuu syvemmälle pohjoiskarjalaisten kuluttajien/kotitalousten ja yritysten toimintaan. Yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa tämä hanke on luomassa maakunnan (ja sen yritysten) imagoa ympäristöystävällisenä, materiaali- ja energiatehokkaana alueena. Tällä on merkitystä esim. matkailun sekä työpaikkojen ja alueen muun houkuttelevuuden kannalta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kunnat, kuluttajat/kotitaloudet sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 231 681

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 214 419

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 314 403

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 293 836

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Outokumpu, Valtimo, Nurmes, Polvijärvi, Liperi, Joensuu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Rääkkylä, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Eri sukupuolten edustajilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelussa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 9
Tavoitteena on edistää kuluttajien/kotitalouksien jätteenlajittelu- ja kierrätystoimintaa uusien ratkaisujen (tuotteet/palvelut) avulla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 8
Kun jäte lajitellaan ja kierrätetään oikein, sen määrä vähenee ja uudelleenkäyttömahdollisuudet kasvavat. Tämä vähentää kasvihuonepäästöjä ja samalla ilmastomuutoksen aiheuttamat riskit vähenevät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 8
Kun jäte lajitellaan ja kierrätetään oikein, se edesauttaa yritysten mahdollisuuksia käyttää sitä uudelleen hyödyksi ja näin kasvihuonekaasut vähenevät.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Tavoitteena on edistää jätteiden tehokkaampaa kierrätystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 9
Kun biojäte kierrätetään oikein, saadaan enemmän raaka-ainetta biokaasun tuottamiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Tavoitteena on tukea uusien ympäristöystävällisen ratkaisujen (liiketoimintamallit/tuotteet/palvelut) kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Tavoitteena on tukea uusien ympäristöystävällisen ratkaisujen (liiketoimintamallit/tuotteet/palvelut) kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Tarkoituksena on myös kehittää jätehuoltoon liittyviä uudenlaisia logistisia ratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Ympäristöystävällisten käyttäytymismallien edistäminen edistää samalla hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 4 5
Jätteen lajitteluun ja kierrätykseen liittyvät keräysratkaisut voivat vaikuttaa maisemaan ja lähiympäristöjen erilaisiin rakennelmiin.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeessa synnytetään ja jaetaan ympäristöosaamista erityisesti jätteen käsittelyyn, lajitteluun ja kierrätykseen liittyen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Liiketoimintaa jätteen lajittelun ratkaisuista (Lajitin) -hankkeen tavoitteena oli tukea sellaisten tuote- ja palveluratkaisujen kehittämistä, joiden avulla lajittelusta tulee kotitalouksissa helpompaa. Tarkoituksena oli myötävaikuttaa energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattamiseen ja sitä kautta edistää liiketoimintaa sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja kaupallistamista kuluttajmarkkinoille kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys huomioiden.

Hankkeen toimenpiteiden avulla alueen yritykset saivat tietoja kuluttajien jätteen lajitteluun ja kierrätykseen liittyvistä pullonkauloista. Lisäksi hankkeessa kerättiin ja julkaistiin lajitteluratkaisuihin liittyviä ideoita, jotka voivat toimia virikkeinä jatkokehitystä varten. Nämä tiedot ja ideat sekä hankkeessa tehdyt markkinaselvitykset tukivat yrityksiä kehittämään tuotteita ja palveluja, jotka helpottavat ja kannustavat kuluttajia lajittelemaan ja kierrättämään tehokkaammin. Hankkeessa toteutettiin lisäksi pilotointeja, joiden kautta yritykset pääsivät testaamaan kehittämiään ratkaisuja kuluttajilla ja saivat näin tärkeää käyttäjäpalautetta jatkokehitystä ja markkinointia varten. Yrityksillä, yhteisöillä ja alueilla oli mahdollista kehittää myös omaa lajittelu- ja kierrätystoimintaansa hankkeen tukemana.

Lisäksi hankkeessa luotiin alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja ja yhteistyömuotoja yritysten, kansalais-, hanke-, kuntatoimijoiden ja tutkijayhteisön välille. Hanke tuki myös ilmastomyönteisten asenteiden ja valintojen muodostumista osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja tarjoamalla lajitteluneuvontaa.