Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72448

Hankkeen nimi: IoT arvoverkosto kone- ja laiterakennuksessa demonstraatioympäristön investoinnit

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260 600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 3116314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalainen valmistava teollisuus elää voimakasta murroskautta. Taloudellisen taantuman ja globalisaation vaikutus näkyy; töitä siirretään tehtäväksi muualle, halvempien kustannusten maihin, lähemmäs asiakkaan omaa tuotantoa tai lähemmäs markkinoita. Vaikutukset myös alihankintateollisuuteen, tuotekehitykseen ja tuotantoprosesseihin ovat merkittäviä. Maailman taloudellisen tilanteen jälleen elpyessä teollisuuden rakenteen ennustetaan pysyvästi muuttuneen. Selviytyäkseen muutoksen tuulista valmistavan teollisuuden on jatkuvasti kehitettävä valmistusprosessejaan sekä kyettävä tehokkaammin esittämään sekä hyödyntämään verkostomaisesti tuote- ja tuotantoteknistä tietoa.

Joensuun seudulla liikkuvien metsä- ja työkoneiden rakentaminen on yksi alueen merkittävimmistä metsäbiotalouden verkostoista. Verkostojen kehittämiseen liittyvät tehokkaat tuotantotilat, tuotantokoneiden ja laitteiden investoinnit sekä tuotantoteknisen tiedon hallinta ja kehittäminen. Konepajateknisten laitteiden valmistamisessa on totuttu tekemään tuotteiden sekä tuotantoprosessien kehitystä ja laadunvalvontaa yritystasolla. Globaaleissa arvoverkostoissa toimittaessa tämä ajattelu ei yksistään enää riitä. Tämän päivän päämies- ja alihankintaverkostot ovat hyvin riippuvaisia toistensa tuloksista. Laadukkaan työn tekemistä arvioidaan liian usein vain yritystasolla, vaikka todellisuudessa tulisi keskittyä koko verkoston laaduntuottokykyyn. Suuri tuottavuusloikka on saavutettavissa konepajateollisessa valmistuksessa hyödyntämällä verkostomaista tapaa toimia ja esittää tuote- ja valmistusteknistä tietoa läpi päämies- ja alihankintaverkostojen. Resurssitehokas ja laadukas tuotanto edellyttää suunnittelu- ja valmistusteknisten tietovirtojen esittämistä yhteisten tietokantojen ja käyttöliittymien kautta. Kiteytettynä tämä tarkoittaa sitä että kunkin työnvaiheen tekijän tulisi kyetä mitata ja raportoida oman työsuoritteensa laatu ja esittää tämä tieto verkostossa eteenpäin.

Koulutuksellisesta näkökulmasta katsottuna on Joensuun seudun teknisen alan koulutus pääsääntöisesti keskittynyt erilaisten valmistus- ja suunnittelutekniikoiden opettamiseen. Läpileikkaavina teemoina ovat koneistustekniikat, automaatio, suunnittelu-osaaminen ja mittaaminen. Koulutuksellisissa lähtökohdissa keskitytään yleensä yksilön työn suoritukseen eikä hahmoteta tiimien, yritysten ja yritysten verkostojen yhteisvaikutusta laatuun ja tuottavuuteen. Edellä kuvattu koulutustapa ei enää sovellu moderniin osavalmistukseen, jossa yksilöiden ja arvoverkostojen kokonaisosaaminen tulisi olla kehittämisen ja koulutuksen painopisteenä.

Tämän investointihankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Joensuun seudun konepajateollisuuden kasvuhakuisten p-k yritysten, tutkimus- ja koulutusyhteisöjen arvoverkostojen mahdollisuuksia hyödyntää uusia mittausteknologioita isojen hitsattujen sekä koneistettujen rakenteiden 3D-mittaamisessa. Joensuun seudulla moderni konepajatekninen mittaaminen on isoilla hitsatuilla rakenteilla osoittautunut pullonkaulaksi, laitekapasiteettia suurten kappaleiden mittaamiseen ei alueella ole käytettävissä. Konepajatuotteiden laatuvaatimukset päämiehiltä pakottavat alihankintaverkoston yritykset jatkossa panostamaan investointeihin ja osaamiseen tuotteen mittaamisessa sekä laatudokumentoinnissa. Mittalaite-investoinnin pitkän aikavälin tavoitteena on myös kehittää koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteisiä valmiuksia tallentaa ja hallita valmistuksen kannalta kriittistä tuotantotietoa teollisen internetin sovellusalustaan. Tämä mahdollistaisi lähes reaaliaikaisen laaduntuottokyvyn mittaamisen koko arvoverkoston läpi.

Haettava investointi on osa hankekokonaisuutta (IoT arvoverkosto kone- ja laiterakennuksessa demonstraatioympäristö), jossa yhdessä alueellisten toimijoiden kesken kehitetään yhteistä osaamispohjaa biotalouden kone- ja laiterakennuksen hitsattujen sekä koneistettujen rakenteiden koulutuksessa, suunnittelussa, valmistuksessa, mittaustekniikoissa ja teollisen internetin soveltamisessa tuotantoprosessien laaduntuoton kannalta. Hankekokonaisuus yhdistää biotalouden konepajayritysten kehittämistarpeet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän osaamisen (Pohjois-Karjalan aikuisopisto kone- ja metallitekniikka koneistaminen, hitsaaminen ja hitsausautomaatio) Karelia Ammattikorkeakoulun tuote- ja tuotannonkehitys osaamisen(3D-suunnittelu, mittausteknologiat ja tarkkuusvalmistuksessa) kanssa. Tavoitteena on että tuotannontekijät kykenisivät itse hallinnoimaan, raportoimaan ja hahmottamaan tuotantoteknistä tietoutta eli näkemään oman työnsä mitatut vaikutukset koko alihankintaverkoston yhteiseen laaduntuottokykyyn. Konepajateknistä laatu ja tuotantotietoa on tavoitteena jatkossa kerätä yritysverkostojen yhteiseen teollisen internetin tietokantaan (IoT) ja käyttöliittymään, josta kukin ketjun jäsen voi käydä tarkistamassa koko ketjun laaduntuottokyvyn. Yhteisellä kehittämisellä nähdään olevan merkittävä kehittämispotentiaali arvoverkostojen kannalta. Kysymys ei ole pelkästään konepajojen välisestä toiminnan kehittämisestä vaan myös tiedon hallintaan ja esittämiseen liittyvästä kehittämisestä. Teknisen alan koulutuksen ja osaamisen siirron kannalta kyseessä on merkittävä muutos nykyisiin oppimismalleihin. Osaamisen siirtoa tarvitaan niin yritysten kuin oppilaitosten kesken uudenlaisessa tavassa ajatella laatua ja tiedonkeruuta mittaamisen kautta koko arvoverkoston läpi.

Rinnakkaisena tämän investointihankkeen kanssa esitetään toteutettavaksi vuodesta 2017 eteenpäin kahta vaihtoehtoista hankekokonaisuutta. ESR rahoitteinen IoT arvoverkosto kone- ja laiterakennuksessa demonstraatioympäristö, demonstraatioympäristö mittaamisen ja teollisen internetin soveltamisen hanke Karelian, PKKY:n ja 6-8 Joensuun seudun konepajayrityksen sekä 2-3 teollisen internetin sovellusalustoja tekevän yrityksen kesken. Uutena ajatuksena on noussut esiin mahdollisuus rakentaa kehitteillä olevaan GreenPark yrityspuisto kokonaisuuteen uudenlainen kehittämis- ja koulutusympäristö erityisesti uusien mittausteknologioiden, koneistus- ja hitsausteknologioiden, tuote- ja tuotannonsuunnittelun sekä teollisen internetin alustojen testaamiseen ja kehittämiseen. Uudessa ajatuskokonaisuudessa esitetään pitkän aikavälin tavoitteena GreenPark kokonaisuuteen rakennettavaksi yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteinen tuotanto,- kehitämis- ja opetustila. Yhteiset tilat ja niihin liittyvä laitekanta olisivat koko alihankintaverkoston ja opetusketjun käytettävissä. Yhteisillä tiloilla päästäisiin irti yksilötason kehittämisen maailmasta ja voitaisiin tehdä tuotannollisia kehittämistoimenpiteitä arvoketjujen ja tiimien näkökulmasta. Vaihtoehtoisesti voidaan toteuttaa TEKES EAKR rahoitteinen elinkeinoelämän kanssa verkottunut tki-projekti arvoverkostojen kehittämisessä teknologian ja osaamisen näkökulmasta.

Siirrettävien 3D-mittalaitteiden investointi parantaa valmiuksia reagoida nopeammin konepajateknisten tuotteiden teknologiseen kehittämiseen erityisesti laadullisen dokumentoinnin kannalta. Pitkän aikavälin tavoitteena on merkittävästi parantaa konepajojen ja niihin liittyvien arvoverkostojen tuottavuutta. Vastaavaa arvoverkostojen tuottavuuden ja laadun kehitystyötä tapahtuu jatkuvasti globaaleissa arvoverkostoissa muualla maailmassa. Pohjois-Karjalassa on korkea aika herätä uuteen ajattelu- ja toimintamalliin. Tuottavuusloikka on saavutettavissa yhteisellä toiminnan kehittämisellä.

Uusien tuotantoteknologioiden hyödyntäminen investointeineen edellyttää koulutuksen ja kehittämisen jatkuvaa parantamista. Investoinnin tuloksena syntyy suoria vaikutuksia yritysten innovaatiotoimintaan. Erityisesti tämä näkyy alueen yritysten omien tutkimus- ja kehityspanostusten lisääntymisenä sekä innovaatiotoiminnan tehostumisena.

Karelian toiminnassa 3D-mittalaitteiden-investointi liittyy uudenlaisen innovaatioympäristön kehittämiseen, joka yhdistää eri koulutus- sekä tieteenaloja avoimeksi monialaiseksi innovaatioympäristöksi. Investointi on osana Karelian liiketalouden ja tekniikan keskuksen Wärtsilä talon laboratorioiden oppimisympäristöjen kehittämistä, joissa yhdistyy puurakentamisen ja laajemminkin rakennustekniikan osaaminen, talotekniikan ala sekä muovitekniikan ja tarkkuustekniikan osaaminen.

Investointikokonaisuus koostuu seuraavista koneista, laitteista ja ohjelmistoista:
- Suurten kappaleiden muodon mittauslaitteisto, laserkeilain, 3D laserkeilain 235 k€ (suurten konepajatuotteiden mittaaminen laserkeilaamalla siirrettävällä 3D mittalaitekalustolla suoraan 3D suunnittelumallia vasten, hyödyntäjänä/tarvitsijana kaikki konepajat ja muut muovi- ja metallialan yritykset). Hyödyntäjät Suomen Levyprofiili, Kirike, Rakennustempo, Outokummun Metalli, KKR Steel, Waratah OM, Greenfox, Vesuto ja PKKY
- Mittaohjelmat 3D tietojen käsittelyyn 3D suunnitteluohjelmia varten (yhtenäistetään 3D suunnittelu- ja 3D mittalaitteiden ohjelmistot, tällä hetkellä Karelian käytössä on useita vanhoja mittaus- ja suunnitteluohjelmia, jotka eivät keskenään ole toisiinsa kytköksissä j ajoiden kautta mittalitteiden ohjelmointi on hidasta ja työlästä, tavoitetila on yhtenäistää suunnittelu ja mittausjärjestelmien ohjelmat käyttämään yhtä samaa suunnittelu ja ohjelmointi järjestelmää, suunnittelu ja mittausohjelmistoja yhtenäistetään hankittavan laserskannerin, olemassa olevan koordinaattimittakoneen ja olemassa olevan pienen nivelvarsimittakoneen kanssa) 30 k€. Hyödyntäjät Karelia, PKKY ja osa konepajoista
- Kiihtyvyysantureita ja tiedonkeruuyksiköitä 20 k€, langattomia kiihtyvyysantureita työstökoneiden sekä liikkuvien koneiden ja laitteiden värähtelyiden mittaamiseen, sisältäen datan käsittelyn ohjelmistot. Hyödyntäjät Suomen Levyprofiili, Kirike, Rakennustempo, Outokummun Metalli, KKR Steel, Waratah OM, Greenfox, Vesuto ja PKKY
- Asennus- ja käyttöönottopalvelut sekä (laitetoimittaja tai maahantuoja) 5 k€
- Mittalaitekiinnittimiä ja pientarvikkeita, Karelian mittausympäristöön 10 k€
Investointihankkeeseen ja siihen liittyviin jatkotoimenpiteisiin ovat sitoutuneet (allekirjoitetut aiesopimukset) Outokummun Metalli Oy (ml Waratah OM Outokummun Metallin ja Joh Deere yhteisyritys), Kirike Oy, Rakennustempo Oy, PKKY. Suomen Levyprofiili on myös allekirjoittamassa aiesopimuksen. John Deere tukee alihankintaverkoston kehitystyötä mutta on ilmoittanut että Deere ei ole suora hyödyntäjä investoinnissa vaan p-k yritysten alihankinta/arvoverkosto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat alueelliset verkostoituneet metallialan pk-yritykset. Toisena
kohderyhmänä ovat oppilaitosten opettajat ja henkilöstö sekä opiskelijat. Lisäksi projektin hyödynsaajiksi voidaan lukea koko Joensuun seudun muovi- ja metallialan yritykset, hankkeessa kehitettäviä ja hyödynnettäviä teknologioita voidaan hyödyntää monella toimialalla. Lisäksi projektin hyödynsaajiksi voidaan lukea työvälinealan palveluja tarjoavat yritykset, kuten ruiskuvalumuottien, tarkkuuskomponenttien ja painevaluosien valmistajat sekä ruiskuvalutuotteiden valmistajat (muoviteollisuus).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhmänä ovat tutkimusorganisaatiot, toimialakohtaiset klusterit ja yritysten tutkimuskeskukset niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 210 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 300 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 300 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Joensuu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, Wärtsilä- kampus, Karjalankatu 3

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kyseessä on investointihanke
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kyseessä on investointihanke
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kyseessä on investointihanke

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 6
Mittaamalla tuotteen valmistuksen läpi kriittisiä avainmittoja vältytään hukkatuotannolta, väärien mittojen mukaan valmistettuun isoon hitsattuun ja koneistettuun rakenteeseen on voitu tehdä kuukausien työ
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Mittaamalla tuotteen valmistuksen läpi kriittisiä avainmittoja vältytään hukkatuotannolta, väärien mittojen mukaan valmistettuun isoon hitsattuun ja koneistettuun rakenteeseen on voitu tehdä kuukausien työ.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Modernilla 3D-mittaamisella saadaan aikaan 70% aikasäästö perinteiseen konepajatekniseen mittaamiseen nähden. Isoista kappaleista pystytään mittaamaan työvarat ennen koneistusta, työstämällä oikeilla kappalekohtaisilla työvaroilla saavutetaan 30% aikasäästö. Vältetään hukkatuotanto mittaamalla koko valmistusketjun läpi, susikappaleita ei synny kun koko ketjun läpi mitataan
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
uusi tapa toimia verkostona resurssitehokkaasti (vähän hukkatuotantoa). Auttaa saavuttamaan EU:n asettamia kestävän kehityksen tavoitteita
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Mahdollistaa täysin uudet teollisen internetin sovellukset ketjuuntuneen konepajatuotannon tarpeisiin. Suunnittelu-osaamiseen liittyvät innovaatiot ja palvelut
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Isojen raskaiden rakenteiden hukkatuotannon aiheuttaman logistinen kuormitus vähenee
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Neutraali
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Neutraali
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Neutraali
Kulttuuriympäristö 0 0
Neutraali
Ympäristöosaaminen 3 3
hallitaan paremmin tuotantoprosessien resurssien ja energian käyttö

9 Loppuraportin tiivistelmä

Konepajatuotteiden kiristyvät laatuvaatimukset päämiehiltä pakottavat alihankintaverkoston yritykset jatkossa panostamaan investointeihin ja osaamiseen tuotteen mittaamisessa sekä laatudokumentoinnissa. Konepajatuotteiden vahvan kysynnän ansiosta konepajayritysten on lisäksi kyettävä lyhentämään osien, osakokoonpanojen ja loppukokoonpanojen läpimenoaikaa. Läpimenoaikojen lyhentäminen onnistuu joko lisäämällä työvoimaa ja investoimalla uuteen tuotantokapasiteettiin tai panostamalla automaatioon.

Tämän investointihankkeen keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa Joensuun seudun konepajateollisuuden kasvuhakuisten p-k yritysten, tutkimus- ja koulutusyhteisöjen arvoverkostojen mahdollisuuksia hyödyntää uusia mittausteknologioita isojen hitsattujen sekä koneistettujen rakenteiden 3D-mittaamisessa. Joensuun seudulla moderni konepajatekninen mittaaminen on isoilla hitsatuilla rakenteilla osoittautunut pullonkaulaksi, laitekapasiteettia suurten kappaleiden mittaamiseen ei alueella ole ollut käytettävissä.

Investoinnin tarve pohjautui yrityksissä tunnistettuun osaamisvajeeseen kyetä mittaamaan isoja hitsattuja ja koneistettuja rakenteita. Hitsatut rakenteet ovat osista ja osakokoonpanoista muodostuvan rakenteen summa. konepajojen tekemä laatu on fyysisesti mitattavissa kokoonpanoista. Havainnoimalla koko tuotantoketjun laatu mittaamalla osia ja osakokoonpanoja päästään koko arvoverkoston laadullisen kyvykkyyden todentamiseen. Tämä avaa täysin uuden tilaisuuden kehittää tuote- ja tuotantoprosesseja
verkostomaisesti. Avainasemassa on tällöin kyky hallita uusia 3D-mittausmenetelmiä ja kyetä yhdessä jatkokäsittelemään arvoverkoston aikaansaamaa laadullista tietoa. Tyypilliset konepajateollisuuden tuotannon yhteyteen sijoitettavat mittalaitejärjestelmät koostuvat kiihtyvyysantureista, voima-venymä antureista, paine-antureista, siirrettävistä nivelvarsimittakoneista, kamerajärjestelmistä tai laserkeräimistä.


Tämä investointi on osa hankekokonaisuutta (älykäs konepajateollisuuden valmistusympäristö / IoT -arvoverkosto), jossa yhdessä alueellisten toimijoiden kesken kehitetään yhteistä osaamispohjaa biotalouden kone- ja laiterakennuksen hitsattujen sekä koneistettujen rakenteiden koulutuksessa, suunnittelussa, valmistuksessa, mittaustekniikoissa ja teollisen internetin soveltamisessa tuotantoprosessien laaduntuoton kannalta. Hankekokonaisuus yhdistää biotalouden konepajayritysten kehittämistarpeet Riverian (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän) osaamisen (koneistaminen, hitsaaminen ja hitsausautomaatio) ja Karelia Ammattikorkeakoulun tuote- ja tuotannonkehitys osaamisen (3D-suunnittelu,mittausteknologiat ja tarkkuusvalmistus) kanssa.

Investointihankkeen tarvekartoitus mittalaitteiden osalta pohjautui investointia edeltävän TIVAT-hankkeessa tehtyihin yrityskohtaisiin haastatteluihin, demonstraatioihin, opintomatkoihin ja selvityksiin. Investointihankkeen ohjausryhmä määritteli hankittavan mittalaitteiston teknologiset tarvevaatimukset ja Karelia toteutti investoinnin. Investoinnissa tehtiin Euroopan laajuinen kilpailutusprosessi siirrettävistä laserkeräin teknologiaan perustuvista 3D mittalaitteista ja hankittiin Sveitsiläinen Leica laserkeräin mittalaitteisto. Laserkeräin laitteilla voi mitata kappaleita halkaisijalla 0-40 metriä suoraan tuotanto-olosuhteissa kappaleiden ja kokoonpanojen 3D suunnittelumallia vasten. Hankittu laserkeräinjärjestelmä integroitiin Karelian teollisuusrobottiin, jolloin mittaustoimenpiteet voidaan tehdä täysin automaattisesti. Investoinnissa kilpailutettiin lisäksi pienhankintana siirrettävä kiihtyvyysanturointimittalaitteisto datan käsittelyn ohjelmistoineen. Kiihtyvyysanturilaitteisto soveltuu työstönaikaisten värähtelyiden mittaamiseen, kiihtyvyysanturitietoa voidaan käyttää ohjaamaan ja säätämään työstö- ja valmistusprosesseja.

Laserkeräin järjestelmän osalta järjestettiin kolme asennus- ja koulutustilaisuutta. Yrityskohtaisia demonstraatioita, joissa mitattiin ja raportoitiin yritysten valmistamia muovi- ja metallialan tuotteita, järjestettiin 11 kappaletta. Hankkeen toiminnan tuloksien jatkohyödyntämisestä keskusteltiin kaikkien hankkeen toteutuksessa mukana olevien yritysten kanssa (yhteensä 21 kappaletta osapuolia).

Tämän investoinnin tuloksena syntyi suoria vaikutuksia yritysten innovaatiotoimintaan. Erityisesti tämä näkyy alueen yritysten omien tutkimus- ja kehityspanostusten lisääntymisenä sekä innovaatiotoiminnan tehostumisena, positiivisina vaikutuksina yritysten innovaatiotoiminnan välittömissä tuloksissa, kuten uusien tuoteinnovaatioiden syntymisessä ja niiden määrän kasvuna. Myös yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyivät osaamisympäristön hyödyntämisessä sekä Karelian ja yritysten välillä että yritysten kesken. Yhteisellä kehittämisellä nähdään olevan merkittävä kehittämispotentiaali tuottavuuden kannalta.

Hankkeen tavoitteet toteutuivat seuraavasti:
1. Tuote- menetelmäkehityksen hyödyntäminen: investoinnilla siirrettäviin mittalaitteisiin kehitettiin mobiili testaus- ja arviointiympäristö suurten kappaleiden 3D-mittaamisessa alueellisten yritysten ja tutkimusosapuolten käytettäväksi.
2. Laadun dokumentointi arvoverkostoissa: investointi mahdollistaa uuden tavan esittää valmistukseen liittyvää kriittistä tuotetietoa alihankintapainotteisissa arvoverkostoissa.
3. Uudet ratkaisut teollisen internetin soveltamisessa: investoinnit (3D mittalaitteet ja kiihtyvyysanturointilaitteisto) kykenevät tuottamaan suuren määrää mittatietoa valmistusprosesseista. Tämän mittatiedon ympärille voidaan rakentaa uusia teollisen internetin sovelluksia mitatun laadun esittämiseen alihankintaverkoston jäsenille. Yhtenäisissä raportointijärjestelmissä ja työkaluissa (teollisen internetin aplikaatiot) on suuri ohjelmistokehityksen paikka.
4. Koulutusorganisaatioiden yhteiset ratkaisut toimintaympäristöissä: investointi tukee alueellista osaamisverkkoa tarkkuusteknologioissa. Hyödyntäjinä toimivat Pohjois-Karjalan kuntayhtymä, Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuun Tiedepuiston teknologiayritykset (IoT) ja alueen muovi- ja metallialan yritykset
5. Resurssitehokkuus: investointi tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa ja edistää näin energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden tavoitteita. Hukkatuotanto laatupoikkeamien johdosta on merkittävä energia ja materiaaliresursseja kuluttava asia. Haastavien isojen rakenteiden valmistamisessa laatupoikkeamat aiheuttavat pahimmillaan koko tuotteen hylkäyksen, jolloin usean viikon tehty kokonaistyö, materiaalit ja käytetty energia menee hukkaan. Tämä voidaan välttää investoimalla tuotannon yhteyteen sijoitettaviin mittalaitteisiin.
6. Innovaatiotoiminta: investointi avasi pk-yrityksille mahdollisuuden pilotoida tuotantoa ja uusia tuotteita. Uudet siirrettävät 3D mittalaitteet helpottavat merkittävästi pilotoinnin tekemistä ja auttavat tuottamaan laadullisesti kelvollisia osia ja osakokoonpanoja. Uuden tuotannon ylös ajo (ramp up) helpottuu ja nopeutuu merkittävästi tuotannon yhteyteen tuotavilla 3D mittalaitteilla.

Kaiken kaikkiaan hankkeen toimintaan osallistui suuri määrä konepaja-, muovi- ja teknologialan yrityksiä. Kaikki osallistuneet yritykset pitivät investointihanketta onnistuneena ja ovat halukkaista jatkossa hyödyntämään ja jatkokehittämään hankkeessa kehitettyä osaamista.