|
|
|
Hankekoodi: A72452
Hankkeen nimi: BIOMIT - uudistuvan biotalouden sektorin sekä kaivannaisteollisuuden prosessi- ja mittauskehitys hanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Kainuun liitto
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Oulun yliopisto Kajaanin yliopistokeskus Kajaanin mittaustekniikan yksikkö (MITY) Teknologiapuisto
Puhelinnumero: + 358 40 568 2669
Postinumero: 87400
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jarkko Räty
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jarkko.raty(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 8397353
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) on vuonna 2010 perustettu kahden yliopiston (Oulun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto), kahden tutkimus- ja palveluorganisaation (VTT ja CSC) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteinen sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. CEMISissä on valmisteltu kehittämishankesuunnitelmat vuosille 2017-2018. CEMIS hakee rahoitusta neljälle rinnakkaiselle hankkeelle, joiden tavoitteena on kehittää Kainuun biotalous ja mittaustekniikka-alan yritysten tarpeisiin uusia teknologiaratkaisuja (BIOMIT), luotettavia mittausmenetelmiä kaivosten ja teollisuusprosessien ympäristövaikutusten seurataan (KAIMIT), saada aikaan kansainvälistä teknologialiiketoimintaa Kainuuseen (KANTELI) sekä uusia tuote- ja palveluratkaisuja liikunta-, hyvinvointi- ja terveysalalle (LIIKUTPA-hanke).
BIOMIT hanketta koordinoi Oulun yliopisto ja osatoteuttajina ovat VTT Oy ja CSC Oy. Hankkeella on yhteys KAMK:n KANTELI - Kansainvälinen teknologialiiketoiminta -hankkeeseen, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteystyötä tässä hankkeessa kehitettyjen teknologioiden ja menetelmien kaupallistamiseksi ja alkuvuodesta 2017 jätettävään KAIMIT hankkeeseen. Hanke on kaksivuotinen.
BIOMIT hankkeen tavoite on vähentää teollisuuden hiilidioksidipäästöjä kehittämällä mittausratkaisuja bioenergiatuotannon ja kaivosteollisuuden prosessien optimointiin. Tavoitteena on myös vähentää teollisuuden ympäristöhaittoja kehittämällä ratkaisuja prosessiteollisuuden ja kaivosten vesienhallintaan sekä uusia menetelmiä Kainuun biomassojen ja niiden sivuvirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Hanketta on valmisteltu tiiviisti kaikkien merkittävien yritysten kanssa Kainuussa (Terrafame, St1, Valmet Automation, KaiCell Fibers) sekä laajan alueellisen Pk-yritys joukon (Aquaminerals, Prometec, Teollisuustaito, Meoline, Sotkamo Silver, Mondo Minerals, Nordic Biorefinary, Koneistamo Alm, Kuhmo Oy, Kajaani Wood, Infrasuunnittelu, EHP-Tekniikka, Otanmäki Mine, Tieto-Oskari) kanssa ja tavoitteet on asetettu heidän myös heidän tavoitteista. Yritykset ovat myös sitoutuneet rahoittamaan BIOMIT hanketta 65 000 eurolla. Yritykset ovat myös sitoutuneet toimimaan teknologian testaajina hankkeen aikana kehitetyille innovaatioille.
Hankkeen toimenpiteet jakaantuvat neljään työpakettiin; Työpaketti 1: Mallinnusosaaminen syventäminen ja kehittäminen, Työpaketti 2: Reaaliaikainen monitorointi ja osaamisen kehittäminen, Työpaketti 3: Mittausratkaisujen pilotointi, Työpaketti 4: Ennakoivat mittausratkaisut sekä mittaustiedon ja sen luotettavuuden hallinta sekä Työpaketti 5: Hallinto, viestintä ja kaupallistamisenvalmistelu. Rakenne ja toimintamalli on havaittu aikaisemmissa hankkeissa hyväksi, jotta kehitettyjä teknologioita ja innovaatiota saadaan mahdollisimman nopeasti kaupallistettua.
Hankkeen keskeisimmät tulokset ovat kehittää ja pilotoda 4-5 teknologiaa, joiden avulla yritykset voivat saada aikaan uusia teollisia prosesseja biotalouteen Kainuussa ja mittaustekniikan avulla voidaan saada tehostettua nykyisiä teollisia prosesseja ja täten vähentää luoda vähähiilisempiä prosesseja teollisuuteen. Hankkeen keskeiset muut tulosindikaattorit on; 1-2 tieteellistä julkaisua/posteria, 1-2 seminaariesitelmää, 3.4 miljoona euroa kansallista- ,kansainvälistä ja yritysrahoitusta Kainuun alueelle tukemaan elinkeinoelämän tutkimus tarpeita ja 1-2 uutta mittaustekniikan Pk-yritystä Kainuuseen.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 924 531 €, josta Kainuun liitolta haetaan EAKR-rahoitusta 706 636 €. Kuntien rahoitusta on 155 452 euroa, toimijoiden omarahoitusta 56 907 euroa ja suoraa yritysten rahoitusta 65 000 euroa. Hanke tukee Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua 2014-2020, ja erityistavoitetta 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen tuottaen uusia, vähähiilisempiin ratkaisuihin tähtääviä innovaatiota ja teknologiaratkaisuja alueen teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Hanke tukee myös Kainuu-ohjelman strategisia tavoitteita ja hallitusohjelman tavoitteita.
Erityisenä kohderyhmänä ovat alueen mikro-, pk-yritykset ja globaalit yritykset (veturiyritykset). Yhteistyössä yritysten kanssa testataan kehitettyjä mittausratkaisuja loppuasiakkaiden sovelluskohteissa (pk-yritykset ja globaalien yritysten yhteistyösopimus yrityksissä). Kohderyhmien valinnan lähtökohtana on kysyntä- ja käyttäjälähtöinen toiminta ja
teollisuudesta nousevat tarpeet. Hanke tähtää kokeelliseen toimintaan, demonstraatio- ja pilotointi ympäristöihin sekä niissä syntyvien tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen.
Kohderyhmänä ovat veturiyritysten (esim. Valmet, St1, Terrafame, Kaicell Fibers) ympärillä olevat alueen alihankintayritykset sekä PK-yritykset. Mittaustekniikan alalla on Kainuussa ja erityisesti Kajaanin alueella pieniä yrityksiä niin biotalous kuin teknologia puolella. Myös uusia yrityskumppaneita etsitään aktiivisesti ja niitä otetaan mukaan hankkeen aikana pilotointeihin. Hankkeen aikana kartoitetaan myös uusia toimijoita, jotka voivat hyötyä ja olla mukana kehitystyössä mm. perustetut uudet yritykset.
Hankkeen käynnistyessä kohderyhmä yritykset:
mm. Valmet, St1, Terrafame, Kaicell Fibers, Aquaminerals, Prometec, Teollisuustaito, Meoline, Sotkamo Silver, Mondo Minerals, Nordic Biorefinary, Koneistamo Alm, Kuhmo Oy, Kajaani Wood, Infrasuunnittelu, EHP-Tekniikka, Otanmäki Mine, Tieto-Oskari,
Yrityksiä voidaan ottaa lisää mukaan hankkeeseen sen käynnissä ollessa.
Keskeinen kohderyhmä on myös Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikön MITY, VTT-Mikesin ja CSC:n henkilöstö. Heidän osaaminen kehittyy ja läheinen yhteistyö yritysten kanssa mahdollistaa uusien start-up yritysten syntymisen innovaatioiden pohjalle. Tämä yhteistyö on tärkeää koska ratkaisuja pilotoidaan oikeissa teollisuus ympäristöissä ja siellä oleva tietotaito pystytään hyödyntämään entistä nopeampana innovaatioiden ja palveluiden kaupallistamisessa.
Välillisinä kohderyhminä ovat Kajaanin toimintaympäristössä toimivat TKI –ammattilaiset (KAMK, LUKE). Pyrkimys on tukea ja laajentaa TKI -toimijoiden kumppanuuksia ja yhteyksiä kansallisiin ja eurooppalaisiin aloitteisiin ja ohjelmiin.
Kainuun Etu on myös välillisenä kohderyhmänä. Yhtiö tukee eritysiesti mikro- ja pk -yritysten liiketoiminta (Start up), vienti- ja kaupallistamishankkeita. Lisäksi kehitysyhtiö on mukana liiketoimintainnovaatioiden kehittämisessä, Horisontti - ohjelman ja muiden rahoitusinstrumenttien hyödyntämisestä ja teknologian siirrossa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 647 172
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 616 280
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 859 531
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 826 612
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Paltamo, Sotkamo, Kajaani, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 7 |
| Eräs keskeinen tavoite on soveltaa uutta mittausteknologiaa teollisuuden prosessoinnin monitorointiin sekä tehostaa tuotantoa keskittyen enemmän kestävämmän kehityksen suuntaan tarjoamalla uusia työkaluja prosessien optimoinnille ja kustannustehokkuudelle. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 7 |
| Mikäli biotuotteita saadaan entistä enemmän tuotantoon ja kestävän kehityksen kautta markkinoille, on mahdollistaa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten pienentää riskiä ilmastonmuutoksen pahenemiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 6 |
| Hankkeessa kehitetään ja sovelletaan teknologioita ja menetelmiä reaaliaikaiseen prosessien ohjaukseen ja mittaamiseen ja näin hanke parantaa mahdollisuuksia ehkäistä teollisuudesta luontoon pääseviä toksisia yhdisteitä. Tämä edesauttaa luonnonarvojen monimuotoisuuden säilymistä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 6 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään ja sovelletaan teknologiaa sekä uusia prosessimenetelmiä reaaliaikaiseen prosessien ja päästöjen monitorointiin ja siten hanke parantaa mahdollisuuksia ehkäistä teollisuudesta luontoon pääseviä toksisia yhdisteitä. Tämä mahdollistaa pienemmät päästöt vesistöihin, maaperään sekä luontoon ja pienentää saastumista. Prosessien tehokkuuden paranemiseen tähtäävät ratkaisut toisaalta optimoivat tuotantoa ja päästöt pienenevät ja täten kasvihuonekaasujen määrät vähenee. Kehitetyt uudet sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuudet myös johtavat jätemäärän vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 5 | 5 |
| Samat vaikutukset kuin edellä koskevat myös Natura 2000 alueita. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 7 |
| Biopolttoaine ja erilaisten biopohjaisten materiaalien tuotanto tähtää jätematriisien (sivuvirrat) hyödyntämiseen. Hankkeessa kehitetyt teknologiset ratkaisut optimoivat tuotantoa ja tehostavat jätteen käyttöä. Samalla voidaan yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta ja tuottavuutta parantaa kestävällä tavalla. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 6 |
| Yksi keskeinen tavoite hankkeessa on juuri kehittää ja soveltaa uutta mittaustekniikka ja demonstroida (testata) sen hyödyllisyys biopolttoaine ja -biotuotteiden tuotannossa. Teknologiset ratkaisut tehostavat tuotantoa ja lisäävät uusiutuvan energian käyttöpotentiaalia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa kehitettävät mittausratkaisut on mahdollista myöhemmin kaupallistaa esimerkiksi alueelle perustettavien uusien yritysten toimesta ja siten hanke mahdollistaa mm. uusien cleantech ja teknologia-alan yrityksien saamisen alueelle ja/tai perustamisen. Tämä monipuolistaa merkittävästä alueen elinkeinorakennetta. Hanke tukee Kainuun maakuntaohjelman mukaisia tavoitteita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Varsinkin hankkeessa kehitettävät teknologia- ja mittausmenetelmät mahdollistavat uudentyyppisen palveluliiketoiminnan kehittämisen alueelle. Yritysten palveluliiketoiminta saa uusia "voimavaroja" ja osaamista sekä verkostoja käyttöönsä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Biotuotteiden ja -materiaalien tuotanto Kainuussa mahdollistaa uusia logistiikka ratkaisuja. Uusimpien ilmastosopimuksien velvoitteet vaativat Suomelta lisäpanostuksia uusiutuvien biopolttoaineiden tuotantoon ja siten Kainuun on mahdollista olla tässä edelläkävijä. Mittaustekniset ratkaisut tukevat näitä tavoitteita. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 5 |
| Uusien työpaikkojen ja elinvoimaisuuden kautta voidaan edistää myös hyvinvointia Kainuussa | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 5 |
| Hanke edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa sekä teknologiateollisuudessa että liike-elämän puolella. Naisilla on mahdollisuus luoda urapolku teknis-luonnontieteellisellä alalla. Hanke mahdollistaa molempien sukupuolten osaamisen hyödyntämisen projektissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia kulttuuripuolelle mutta uusilla teknologioilla mahdollistetaan kustannustehokkaat mittaukset teollisuudelle, jotka tukevat yhteiskunnallisen tasavertaisuuden periaatetta. Teknologioiden hyödyntämisen tasavertaisesti kansalaisyhteiskunnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia kulttuuriympäristöihin | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään, testataan ja sovelletaan merkittävästi ympäristöosaamista ja ympäristöön liittyvän teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Osaamista myös kaupallistetaan ja siirretään yritysten käyttöön. | ||
BIOMIT hankkeen päätavoitteina olivat vähentää teollisuuden hiilidioksidipäästöjä kehittämällä mittausratkaisuja bioenergiatuotannon ja kaivosteollisuuden prosessien optimointiin sekä vähentää teollisuuden ympäristöhaittoja kehittämällä ratkaisuja prosessiteollisuuden ja kaivosten vesienhallintaan. Hanke pyrki myös tukemaan alueen kestävää kehitystä hyödyntämällä alueen raaka-ainevirtoja tehokkaammin ja kehittämällä uusia innovaatioita sivuvirtojen hyödyntämiseen.
Hankkeessa kehitettiin tietokoneavusteita mallinnusta prosessien- ja mittalaitteiden kehitykseen. Kehitystyön tuloksena osaaminen kasvoi ja jatkossa voidaan uusia työkaluja hyödyntää tehokkaammin jo suunnitteluvaiheessa, jolloin kokeellinen työ vähenee ja tulokset saavutetaan pienemmällä hiilijalan jäljellä.
Hankkeessa kehitettiin uusia mittauslaitteistoja teollisuuden prosessien optimointiin ja säätöön, joiden avulla prosesseja voidaan tehostaa ja optimoida ja täten syntyy vähemmän päästöjö vetaan ja ilmaan ja enenrgian kulutus vähenee.
Hankkeessa myös testattiin ympäristoystävällistä SFE uuttoa eroittamaan kemikaaleja metsäbiotalouden sivuvirroista. Tämä mahdollista kemikaalien talteenoton ja siten poltettavan sivuvirran määrä sekä jätteen määrä pienenee.
Hanke lisäsi yritysten ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä ja siten mahdollistaa jatkossa uusien kansallisten ja kansainvälisten tutkimsuhankkeiden hakemisen. Hanke on lisännyt myös suora yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten välille.
Hankkeen tuloksia ja innovaatioita pyritään kaupallistamaan hankeen jälkeen uusina teknologioida jo olemassa oleville yrityksille tai mahdollisten uusien start-up yritysten kautta.