Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72457

Hankkeen nimi: Teollisen rakentamisen ratkaisut - arvoketjumallista liiketoimintaa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260 600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 3116314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rakentamisen alalla on käynnissä rakennemuutos. Alan rakennemuutoksen ajureina ovat kustannuskilpailukyky avoimilla markkinoilla, resurssi- ja materiaalitehokkuus, työvoiman saatavuus väestön ikärakenteen muuttuessa, rakentamisen laatu, toimitusajat ja digitalisaatio. Lisäksi rakennuttajien vaatimukset, kuten uudet omistajuus mallit, elinkaariajattelu ja rakentamisen kuivaketjun hallinta vaativat uusia toimintamalleja. Nämä tekijät yhdessä aiheuttavat sen, että työmaalla rakentamista halutaan vähentää ja lisäämällä esivalmistusastetta tehtaissa (ns. teollinen rakentaminen).

Teollisella rakentamisella tarkoitetaan räätälöitäviä rakentamisen ratkaisuja, joita tuotetaan tehokkaasti ja hallitusti tehdasolosuhteissa. Teollisen rakentamisen etuna ovat mm. lyhyempi rakentamisen aika työmaalla verrattuna perinteiseen rakentamiseen, kustannustehokkuus, tasalaatuisuus ja hyvä kosteudenhallinta. Tulevaisuudessa rakentaminen tuleekin olemaan pitkälti rakennuspaikalla tapahtuvaa kokoonpanoteollisuutta, jossa korostuvat arvoverkostot.

Yleisesti ollaan samaa mieltä siitä, että puunkäyttö rakentamisessa tulee vahvasti takaisin kaupunkirakentamiseen korkean esivalmistusasteen sekä resurssi- ja materiaalitehokkuuden vuoksi. Tämän suuntainen kehitys on globaalia. Teollisessa rakentamisessa puu on kilpailukykyisin materiaali mm. sen helpon työstettävyyden ja keveyden ansiosta. Teollisessa rakentamisessa voidaan käyttää myös muita materiaaleja, kuten terästä ja betonia, joka on yleisesti käytetty rakentamisen tapa muualla Euroopassa (ns. hybridirakenteet)

Pohjois-Karjalassa on tehty pitkäjänteistä kehitystyötä puurakentamisen kehittämiseksi maakunnan alueella. Viimeisinä vuosina kehityspanoksia on suunnattu erityisesti puukerrostalorakentamiseen ja siihen liittyvän rakennuttamis- ja suunnitteluosaamiseen. Toiminnan ansiosta maakunnan ensimmäisen yli kaksikerroksisen puukerrostalokohteen toteutus on käynnistynyt ja uusia kohteita on suunnitteluvaiheessa. Luonteva jatkumo tälle kehitystyölle on tuoteosavalmistuksen kehittäminen maakunnassa.

Hankkeen tavoitteena on kehittää puurakentamisen arvoketjuja Pohjois-Karjalassa. Rakentamisen arvoketjumallilla tarkoitetaan toimintamallia, jossa tuoteosatoimittajat, suunnittelijat ja rakennusliikkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään tarjoten kokonaisratkaisuja markkinoille. Tämän lisäksi tavoitteena on synnyttää uusia tuotekonsepteja erityisesti teollisen rakentamisen ratkaisuiksi. Lisäksi hanke tuottaa avointa tietoa rakenteilla olevien puurakentamisen kohteiden toteutuksesta. Konkreettinen kehitystoiminta liittyy uusien tuote- ja palveluratkaisujen sekä niihin liittyvän suunnittelun ja tuotannon kehittämiseen. Toiminnan keskiössä on uusien puurakentamisen kohteiden aktivointi sekä suunnitteilla olevien kohteiden rakennuttamis- ja suunnitteluprosesseissa avustaminen. Näillä toimenpiteillä mahdollistetaan syntyvien arvoketjujen toiminnan pilotointi.

Hankkeen toiminnan tuloksena syntyy puurakentamisen arvoketjuja, jotka koostuvat tuoteosatoimittajista, suunnittelutoimistoista ja rakennusliikkeistä. Arvoketjujen toiminnan tuloksena syntyy uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita tuote- ja palveluratkaisuja asunto-, koulu- ja liikerakentamisen tarpeisiin. Lisäksi tuotetaan avointa ja puolueetonta tietoa yritysten käyttöön liittyen suuren mittakaavan puurakentamisen kohteiden toteutukseen ja ylläpitoon liittyen.

Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tähtäävät maakunnallisen elinkeinopohjan laajentamiseen ja aluetalouden kehittymiseen. Pitkällä aikavälillä hanke edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi, sillä puupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat Pohjois-Karjalassa toimivat puutuotealan, puurakentamisen yritykset, alueelliset rakennusalan insinööri ja arkkitehtitoimistot, rakennusliikkeet sekä rakennuttajat. Tämän lisäksi alueella toimivat eri kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajat kuuluvat hankkeen kohderyhmään.

Hankkeen ovat tällä hetkellä kiinnittyneet seuraavat toimijat

Esisopimukset allekirjoitettuna liitteenä:


Binderholz Nordic Oy
Karelment Oy
Rakennustoimisto K. Tervo Oy
Rakennusliike Purmonen Oy
Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy
Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö
Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy
Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalot
Joensuun Elli Oy

Seuraavien toimijoiden kanssa neuvottelut menossa:

Joensuun Juva Oy
Aatelitalo Oy
Plus Energiakodit Oy
VS-Turva-aidat Oy
TimberBros Oy

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaupunkien rakennusvalvonnan ja pelastuslaitosten virkamiehet ja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 253 015

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 240 798

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 339 763

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 324 617

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Rääkkylä, Joensuu, Nurmes, Liperi, Kontiolahti, Juuka, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Karjalankatu 3

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Ei ole kiinnitetty erityistä huomiota.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Puun käyttöä rakennusmateriaalina voitaisiin lisätä merkittävästi ilman, että siitä koituisi vahinkoa luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 3
Puupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan. Toisaalta energiatehokkaiden prosessien ja tuotteiden kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hankkeessa edistetään uusiutuvien materiaalien tehokasta käyttöä, joiden kierrätys on helposti järjestettävissä jätteen syntypaikalla. Hanke tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa ja mahdollistaa näin materiaalien tehokaan käytön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Hankkeessa edistetään uusiutuvan energian käyttöä rakennusten ylläpidossa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Hankkeessa edistetään paikallisten teollisuuden alojen kehittymistä jo olemassa olevien vahvuuksien pohjalta mukaan lukien teknologiat ja osaaminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 3
Hankkeessa edistetään rakentamisen alan sekä siihen liittyvän teollisuuden kehittymistä ja sitä kautta edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Puulla materiaalina voidaan nähdä olevan ihmisten hyvinvointia edistävä vaikutus. Puun luonnollinen pinta koetaan usein rauhoittavana ja turvallisena. Joidenkin tutkimusten mukaan puulla on positiivinen vaikutus esimerkiksi sisäilman laatuun, sillä hengittävänä materiaalina se suodattaa ilman epäpuhtauksia ja tasaa kosteusvaihteluita. Rakennettujen ympäristöjen suunnitteluosaamiseen kuuluu myös esteettömyyden huomiointi. Uudistamalla rakennuskantaa voidaan lisääntyneen suunnitteluosaamisen ansiosta parantaa myös ympäristöjen esteettömyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 1 3
Hankkeen avulla vaikutetaan kaupunkirakenteeseen ja rakennuskannan kehittymiseen. Puulla rakennusmateriaalina on suomessa vahvat perinteet ja tätä kulttuuriympäristölle ominaista piirrettä kehitetään ja monimuotoistetaan edelleen.
Ympäristöosaaminen 2 3
Hanke edistää osaamista ekologisten rakentamisen ratkaisuihin ja teknologioihin liittyen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli kehittää teollisen puurakentamisen arvoketjuja Pohjois-Karjalassa. Rakentamisen arvoketjumallilla tarkoitetaan toimintamallia, jossa tuoteosatoimittajat, suunnittelijat ja rakennusliikkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään tarjoten kokonaisratkaisuja markkinoille. Hankkeen tavoitteena oli synnyttää uusia tuote- ja toteutuskonsepteja teolliseen rakentamiseen. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli tuottaa avointa tietoa rakenteilla olevien puurakentamisen kohteiden toteutukseen liittyen. Hankkeen toiminta oli jaettu kahteen eri työpakettiin Arvoverkostojen kokoaminen (Työpaketti 1) ja Teollisten rakentamisen ratkaisujen tuotekehitys (Työpaketti 2).

Konkreettinen kehitystoiminta hankkeen aikana liittyi puurakentamisessa käytettävien ratkaisujen sekä niihin liittyvän suunnittelun ja tuotannon kehittämiseen. Hankkeessa järjestettiin kohderyhmille osaamiseen siirtoon liittyviä opintomatkoja, työpajoja ja muita tilaisuuksia yhteensä 27 kpl. Lisäksi toteutettiin useita asiantuntijaselvityksiä muun muassa uudistuneisiin palomääräyksiin, massiivipuun työmaa-aikaiseen kosteudenhallintaan, puun käyttöön siltarakentamisessa ja puurakentamisen markkinan kehittymiseen liittyen. Esimerkkinä uusien tuote- ja palveluratkaisujen kehittämiseen tähtäävistä toimenpiteistä projektin aikana olivat muun muassa kustannustehokkaan puukerrostalokonseptin kehitysprojekti, demonstraatio kiviainestäytteiseen välipohjarakenteen äänitekniikkaan liittyen sekä liimapuupalkkeihin liittyvä kehitystyö.

Toiminnan keskiössä oli myös uusien puurakentamisen kohteiden aktivointi sekä suunnitteilla olevien kohteiden rakennuttamis- ja suunnitteluprosesseissa avustaminen. Projektin aikana tehtiin yhteisyötä julkisten ja yksityisten rakennuttajien kanssa uusien puurakentamisen kohteiden aktivoimiseksi. Tiivistä yhteistyötä tehtiin erityisesti Pohjois-Karjalan kuntien kanssa koulu- ja päiväkotirakentamisen alueella. Toimenpiteiden tuloksena suunnittelussa on vaativia puurakentamisen kohteita, joista merkittävin Lieksan koulukeskus.

Hankkeen toiminnan tukemana alueelle on muodostunut puurakentamisen arvoverkostoja, joissa on mukana suunnittelijoita, rakennuttajia, rakennusliikkeitä sekä tuoteosatoimittajia. Konkreettisena esimerkkeinä arvoverkostojen toiminnasta pitkälti paikallisen osaamisen turvin toteutetut vaativat puurakentamisen kohteet, kuten Joensuu Light House ja Hukanhaudan päiväkoti. Näiden yritysten kasvaneelle osaamiselle on myös tullut kysyntää maakunnan ja maan rajojen ulkopuolelta.

Hankkeeseen liittyvä toiminta on ollut vahvasti esillä alan kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla esiintymisten ja lehtiartikkelien muodossa. Tämä positiivinen näkyvyys on tuonut paljon uusia yhteistyöavauksia alan merkittäviltä toimijoilta. Karelia-ammattikorkeakoulu on profiloitunut alan merkittäväksi osaajaksi suomen korkeakoulukentässä. Joensuun uudessa kaupunkikonsernin strategiassa kaupunki sitoutuu edistämään puurakentamista. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyön tiivistämistä entisestään Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Hanke vastasi Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman, Joensuun seudun kasvusopimuksen ja Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman mukaisten tavoitteiden toteutumista metsäbiotalouden teeman osalta. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä tuettiin Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 toteuttamista edistämällä vähähiilistä puurakentamista.