Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72459

Hankkeen nimi: Kasvuskanneri

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 30.4.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Into Seinäjoki Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1637389-9

Jakeluosoite: Tiedekatu 2

Puhelinnumero: 0400 754 878

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.intoseinajoki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hautamäki Pauliina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.hautamaki(at)intoseinajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 754 878

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Pohjanmaan maakunnan osuus Suomen kokonaisviennistä on pysynyt viimeisen neljän tilastovuoden (2011-2014) aikana tasaisesti 1,0-1,1 prosentin tasolla. Maakuntien vientiosuuksien tilastovertailussa Etelä-Pohjanmaa löytyykin neljänneksi viimeiseltä sijalta (v. 2014). Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa todetaan maakunnan myös olevan valtakunnassa viimeisiä kasvuyritysten suhteellisessa osuudessa maan koko yrityskantaan nähden. Kasvuyrityksiä ja kansainväliseen liiketoimintaan suuntautuneita yrityksiä tarvitaan maakuntaan lisää.

Kotimaisilla ja erityisesti kansainvälisillä markkinoilla on tarjolla lukuisia osto/myyntikanavia, joiden kautta yrityksille on tarjolla liiketoiminnan kasvun ja uusien innovaatioiden syntymisen mahdollisuuksia. Alueen yritykset eivät kuitenkaan tunne näitä kasvun lähteitä ja niiden tehokas hyödyntäminen on valitettavan vähäistä. Kasvuskanneri-hankkeen perustana onkin yritysten sekä maailmalla tarjolla olevan kysyntäpotentiaalin (myyntiliidien) kohtauttaminen. Lisäksi hankkeella halutaan lisätä yritysten taitoa, omatoimisuutta ja aktiivisuutta näiden alihyödynnettyjen kasvun lähteiden ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien etsimisessä ja hyödyntämisessä.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat alueen kasvupotentiaalia omaavat yritykset, erityisesti sote-, elintarvike-. metalli- ja rakennusalalla. Nämä yrityksen ovat pääsääntöisesti mikro- tai pk-yrityksiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat alueen kasvupotentiaalia omaavat yritykset, erityisesti sote-, elintarvike-. metalli- ja rakennusalalla. Nämä yrityksen ovat pääsääntöisesti mikro- tai pk-yrityksiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat erilaiset hankintayksiköt, -verkostot ja -yhteisöt, joita aktivoidaan toteuttamaan hankintoihinsa ja investointeihinsa liittyvää ennakkotiedottamista sekä markkinavuoropuhelua.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 128 268

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 128 268

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 183 240

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 183 240

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen

Kunnat: Kauhava, Kurikka, Lapua, Seinäjoki, Ilmajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista analyysiä ei ole tehty, mutta hankkeen kehittämistoimissa sukupuolten tasa-arvonäkökulma on sisäänrakennettuna.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat sote-, elintarvike-, metalli- ja rakennusalan yritykset. Erityisesti sote- ja elintarvikealalla toimii paljon naisyrittäjiä. Toimenpiteitä pyritään toteuttamaan siten, että hankkeeseen osallistuvat tasapuolisesti molempien sukupuolien edustajat. Sinänäsä kehittämistoimet ovat toimialarajattomia, mikä oletettavasti lisää sukupuolten tasa-arvon toteutumista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat sote-, elintarvike-, metalli- ja rakennusalan yritykset. Erityisesti Sote- ja elintarvikesektoreilla toimii paljon naisyrittäjiä. Kohderyhmän valinta oletettavasti lisää sukupuolten tasa-arvon toteutumista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta sukupuolten tasa-arvolla on hankkeen kehittämistoimenpiteissä oma merkityksensä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 3
Hankkeessa hyödynnetään laajasti nykyaikaisia digitaalisia sovelluksia mm. myyntiliidien etsimisessä ja levittämisessä sekä tarjoomaesittelyiden toteuttamisessa. Toimintatapa vähentää matkustamisen tarvetta, fosiililisten polttoaineiden käyttöä ja kasvihuonekaasujen tuotantoa. Hankkeen tuella mahdollisesti aktivoituvat yritysten yhteistoimitukset vaikuttava vastavalla tavalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 3
Hankkeessa hyödynnetään laajasti nykyaikaisia digitaalisia sovelluksia mm. myyntiliidien etsimisessä ja levittämisessä sekä tarjoomaesittelyiden toteuttamisessa. Toimintatapa vähentää matkustamisen tarvetta, fosiililisten polttoaineiden käyttöä ja kasvihuonekaasujen tuotantoa. Hankkeen tuella mahdollisesti aktivoituvat yritysten yhteistoimitukset vaikuttava vastavalla tavalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 3
Hankkeessa hyödynnetään laajasti nykyaikaisia digitaalisia sovelluksia mm. myyntiliidien etsimisessä ja levittämisessä sekä tarjoomaesittelyiden toteuttamisessa. Toimintatapa vähentää matkustamisen tarvetta, fosiililisten polttoaineiden käyttöä ja kasvihuonekaasujen tuotantoa. Hankkeen tuella mahdollisesti aktivoituvat yritysten yhteistoimitukset vaikuttava vastavalla tavalla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 8
Hankkessa etsitään yritysten hyödynnettäväksi uusia kasvun lähteitä ja sitä kautta tuetaan alueellista elinkeinotoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 8
Hankkessa etsitään yritysten hyödynnettäväksi uusia kasvun lähteitä ja sitä kautta tuetaan alueellista elinkeinotoimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 3 8
Hankkessa etsitään yritysten hyödynnettäväksi uusia kasvun lähteitä ja sitä kautta tuetaan alueellista elinkeinotoimintaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat sote-, elintarvike-, metalli- ja rakennusalan yritykset. Erityisesti sote- ja elintarvikesektoreilla toimii paljon naisyrittäjiä. Kohderyhmän valinta oletettavasti lisää sukupuolten tasa-arvon toteutumista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta sukupuolten tasa-arvolla on hankkeen kehittämistoimenpiteissä oma merkityksensä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen välitön tavoite oli lisätä alueen yritysten liiketoiminnan kasvua ja uusien innovaatioiden syntymistä etsimällä ja hyödyntämällä kotimaasta ja maailmalta löytyvää kysyntäpotentiaalia yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa. Hankkeen lopussa tehdyn vaikuttavuuskyselyn pohjalta (n 127) vastaajista 13 % oli saanut hankkeen toimenpiteiden tuloksena myyntiä ja 39 % asiakaskontakteja, joiden kanssa on edennyt tai aikoo edetä. Uusia ideoita tuotteensa / palvelunsa kehittämiseen oli saanut 24 % vastaajista.

Välillisesti hankkeen tavoitteena oli lisätä yritysten ja yrittäjien rohkeutta tarttua uusiin kasvun mahdollisuuksiin sekä muodostaa uudenlaisia liiketoimintakumppanuuksia ja hyödyntää tätä kautta aukeavia laajempia bisnesmahdollisuuksia. Lisäksi hankkeen tavoite oli kasvattaa alueelle yrityskulttuuria ja -ilmapiiriä, joka kannustaa yrityksiä ja yrittäjiä aktiiviseen kasvun hakemiseen, rohkeaan mahdollisuuksiin tarttumiseen ja asioiden yhdessä tekemiseen. Vaikuttavuuskyselyn vastaajista 24 % oli oppinut uusia kanavia asiakashankintaan ja 29 % kertoi rohkaistuneen etsimään uusia kasvun mahdollisuuksia. Vastaajista 34 % koki myös päässeensä mukaan uusiin hyödyllisiin yritysverkostoihin.

Hankkeen toimenpiteitä oli uusien osto/myyntikanavien, joiden kautta yrityksille on tarjolla liiketoiminnan kasvua ja uusien innovaatioiden syntymisen mahdollisuuksia, kartoittaminen ja hyödyntäminen sekä niiden tutuksi tekeminen yrityksille. Kasvun lähteiden esittelyyn, hankintatarpeiden ja tarjoaman esittelyyn kehitettiin hankkeessa luotiin Markkinamaanantai -konsepti. Näissä tilaisuuksissa sekä yksityiset että julkiset ostajat ja muut kasvua mahdollistavat tahot kertoivat tulevista hankintatarpeista tai markkinamahdollisuuksista. Lisäksi yritykset (myyjät) pitivät lyhyitä pitchauksia ostajille. Konseptiin kuului myös yhtenäinen esite myyjien tarjoamasta (esitteet ovat löydettävissä ja ladattavissa osoitteesta https://seinajoki.yrityshakemistot.fi/). Toimintamalli aktivoi julkisia ostajia avoimempaan hankintojen vuoropuheluun ja markkinakartoitukseen.

Hankkeen varsinaista kohderyhmänä olivat alueen kasvupotentiaalia omaavat yritykset, erityisesti sote-, elintarvike-. metalli- ja rakennusalalla. Hankkeen välillistä kohderyhmiä olivat erilaiset hankintayksiköt, -verkostot ja -yhteisöt, joita aktivoidaan toteuttamaan hankintoihinsa ja investointeihinsa liittyvää ennakkotiedottamista sekä markkinavuoropuhelua.