Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72492

Hankkeen nimi: Kokeilu- ja demonstraatioympäristö sähkömarkkinoiden uusille palveluille ja konsepteille

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2017 ja päättyy 31.7.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 2647375-4

Jakeluosoite: Koivurannantie 1, PL 1603, 40101 Jyväskylä

Puhelinnumero: 020722111

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.vtt.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TÄHTINEN MATTI KALLE HERMANNI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Senior Scientist

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.tahtinen(at)vtt.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-1530405

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maailmanlaajuinen energiamurros on käynnissä. Sähkömarkkinoiden ennustettavuus on heikentynyt ja osa nykyisestä tuotantokapasiteetista kokee haasteita niin kannattavuuden kuin tuotannonjärjestämisen osalta. Uusia investointeja tullaan muodostamaan etenkin aurinko- ja tuulivoiman osalta, jotka ovat säästä riippuvia tuotantomuotoja. Säästä riippuvaisten tuotantomuotojen osuuden kasvaminen energiajärjestelmässä heikentää kokonaistuotannon ennustettavuutta, mikä vaikuttaa suoraan sähkömarkkinoihin sähkönhinnan vaihteluina , sekä asettaa haasteita energiajärjestelmän tasapainon ylläpitämisessä.
Energiamurroksen rinnalla EU:n energiamarkkinoita ohjaava lainsäädäntö on valmisteilla. Lainsäädännön tuli määrä olla valmis 2016, mutta se tulee todennäköisesti viivästymään . Lainsäädännön on tarkoituksena luoda reunaehdot tulevaisuuden energiamarkkinoille. Käytännössä tuleva lainsäädäntö tulee mahdollistamaan uusien toimijoiden ja palveluiden tarjoamisen sähkömarkkinoilla. Uusiutuvan energian investointien, markkinoiden avautumisen ja kuluttajien kokoamisen eli aggregoinnin odotetaan muuttavan markkinoita merkittävästi. Tulevaisuudessa pienkuluttajat ovat myös energian tuottajia eli prosumereita, joiden rooli tulee myös merkittävästi kasvamaan tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Euroopassa on myös kaavailtu sähkökaupan taserajan yhdenmukaistamista 15 minuuttiin nykyisestä jopa tunnista, mikä moninkertaistaa haasteen hallita kulutuksen ja tuotannon tasapainoa, vaikuttaen suoraan niin tuotantoyhtiöihin kuin sähköverkon haltijaan. Nämä kaikki haasteet avaavat täysin uusia mahdollisuuksia Keski-Suomen tietointensiivisille PK-yrityksille, muun muassa automaation, mittaamisen kuin kokonaisjärjestelmän hallinnan osalta.
Projektin tavoitteena on selvittää tarpeet tulevaisuuden energia- ja sähkökauppamallinnukselle. Uusi avautuva ja laajentuva markkina mahdollistaa toimijoiden uudistumisen, mutta myös uusien toimijoiden ja palveluiden pääsemisen markkinoille. Koska markkinat ovat kuitenkin tällä hetkellä kovassa muutoksessa, on epävarmaa, millaiset palvelut tulevat menestymään. Selvitettyjen tarpeiden perusteella rakennetaan alustava toiminnallinen demonstraatio järjestelmästä. Kokeilu ja –demonstraatioympäristöä voidaan käyttää uusien palveluiden ja toimintamallien testaamiseen realistisessa toimintaympäristössä. Tämä tulee vähentämään tulevien investointien riskiä, ja näin ollen tulee alentamaan investointien kustannuksia.
Ohjausryhmään haetaan yrityksiä, jotka näkevät energiamurroksen mahdollisuutena kansainväliseen kasvuun. Projektin tuloksena saadaan parempi ymmärrys energiamurroksen mahdollisuuksista ja työkaluja palveluiden, konseptien ja investointien testaamiseen tulevaisuuden energiajärjestelmässä ja sähkömarkkinoilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen tärkein kohderyhmä ovat kasvuhaluiset ja innovaatio-orientoituneet yritykset, jotka ovat valmiita hyödyntämään muuttuvat sähkö- ja energiamarkkinat sekä muun niihin liittyvän liiketoiminnan. Näille yrityksille hanke pohjustaa mahdollisuutta uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeeseen sitoutuneiden yritysten rooli on osallistua keskusteluun energiamarkkinoiden tulevaisuudesta ja tarpeista.
Muihin varsinaisiin kohderyhmiin lukeutuu julkishallinto, joka voi käyttää mallinnusympäristöä ja siitä saatuja tuloksia hyväksi testatessaan sääntelyn vaikutusta energiamarkkinoihin. Lisäarvo muodostuu siitä, että lainsäädännön vaikutuksia voidaan mallin avulla testata realistisin reunaehdoin ennen toimeenpanoa; esimerkkinä taserajan lyhentäminen tunnista 15 minuuttiin tai siirtoverkkoinvestointien keskinäinen arvottaminen markkinoiden toiminnan parantamiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa kehitettävä tieto on tarkoitus jakaa koulutusorganisaatioiden kanssa. Mallinnusympäristö mahdollistaa tulevaisuudessa opiskelijoiden tutustumisen sähkömarkkinoihin ja –kauppaan poikkitieteellisesti. Hankkeen takana tärkeänä ajatuksena nähdään se, että tulevaisuuden asiantuntijat pääsevät testaamaan konkreettisia toimia mallinnusjärjestelmän kautta jo opiskeluvaiheessa. Niin taloudellisia kuin teknisiä aspekteja yhdistelevä mallinnusjärjestelmä voisi tulevaisuudessa olla mahdollista liittää opetus- ja koulutusohjelmaan erilaisten kurssien muodossa. Mallinnusjärjestelmän tuoma konkreettisuus opiskelijan vision rinnalla todennäköisesti myös kannustaisi opiskelijoita innovoimaan uusia palveluita ja kaupallistamaan niitä valmistumisen jälkeen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 90 846

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 90 846

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 120 780

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 120 780

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Koivurannantie 1

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristön analyysiä ei ole tehty sukupuolinäkökulmasta hankkeen valmistelun aikana.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen resurssoinnissa ja toteutuksessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke mahdollistaa uudet liiketoimintakonseptit ja tasa-arvoisen ympäristön toimia avautuvilla markkinoilla, vaikka sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Hankkeessa kehitettävä demonstraatioympäristö on digitaalinen. Hankkeen tuloksena on mahdollista myös kokeilla uusia konsepteja ilman luonnovarojen käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 3
Uudet sähkömarkkinakonseptit tasaavat kulutusta, joka järkevöittää energian tuotantoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 5
Energiankulutusta vähentävät toimenpiteet, vähentävät ympäristörasitusta, joka parantaa luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 7
kts. edelliset kohdat.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 3
Uudet liiketoimintakonseptit edistävät hajautettua tuotantoa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 7
Osaamisen keskittyminen keski-suomeen ruokkii merkittävästi alueellista PK-sektoria.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 7
Hankkeessa kehitettään demonstraatiota sähkömarkkinoiden aineettomille palveluille.
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Liikenne ja logistiikka tulee olemaan osa energia-ekossysteemiä energiamurroksen vaikutuksesta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 2
Hankkeeseen liittyvä digitalisaation vaikuttaa positiivisesti yleiseen hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Energiamurros ja hajautettu energiatuotanto lisää kuluttajien energia tasa-arvoisuutta yhtenäistämällä energian hintaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 3 2
Kuluttajille tarjottavat palvelukonseptit lisäävät ihmisten kiinnostumista ympäristöasioihin. Tiedonjakaminen hankkeesta kasvattaa yleistä ympäristöosaamista ja tietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen toiminta ja tavoitteet keskittyivät vastaamaan energiamurroksen alkuun laittaneisiin haasteisiin energiamarkkinoilla. Hankkeen tavoitteena oli selvittää tarpeet tulevaisuuden energia- ja sähkökauppamallinnukselle sekä pyrkiä tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita
tulevaisuuden energiamarkkinat ja uudet markkinapaikat mahdollistavat.

Hankkeessa toiminnassa seurattiin aktiivisesti lainsäädännön kehittymistä niin EU:n kuin myös kansallisella tasolla. Tähän tietoon pohjautuen luotiin energiamarkkinamallinnus, jossa yksittäiset energiamarkkinatoimijat voivat kilpailla toisiaan vastaan markkinoilla. Mallinnus tehtiin siten, että se mahdollistaa vaihtoehtoisten lainsäädäntöjen testaamisen, koska hankkeen aikana EU:n lainsäädäntö ei ole kokonaisuudessaan implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön. Tämä on tärkeää, jotta voidaan arvioida tulevan lainsäädännön vaikutuksia liiketoimintaan tulevaisuudessa.

Keskusteluissa energia-alan ja energiamarkkinamallilla testaten hankkeessa tunnistettiin useita uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Selkeitä kehitysalueita löytyi muun muassa alueellisessa energianhallinnassa sekä energiayhteisöjen ja yksittäisten kuluttajien-tuottajien aggregointiin liittyvässä palveluliiketoiminnassa. Tämän kaltaisia toimijoita ei vielä ole, koska selkeää markkinapaikkaa ei ole.