Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72493

Hankkeen nimi: Kohti uutta digitaalista tutkimus- ja innovaatioalustaa hyvinvoinnin ja liiketoiminnan kiihdyttämiseksi Keski-Suomessa - esiselvitys

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: PL 35 (Agora)

Puhelinnumero: 014 260 1211

Postinumero: 40014

Postitoimipaikka: Jyväskylän yliopisto

WWW-osoite: https://www.jyu.fi/it

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Äyrämö Sami

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuskoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sami.ayramo(at)jyu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-3255685

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yksilöllisestä lääketieteestä ja henkilökohtaisen mittaustiedon tuottaman massadatan tehokkaasta hyödyntämisestä on tulossa keskeisimpiä keinoja sairauksien ennaltaehkäisyssä ja yksilön hyvinvoinnin edistämisessä. Keski-Suomessa on kansallisestikin merkittävä informaatioteknologian, terveyden ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä, jolla on keskeinen rooli erityisesti ennalta ehkäisevän terveydenhuollon ja siihen liittyvän liiketoiminnan edistämisessä digitalisaation keinoin. Tiedon louhiminen datamassoista voi johtaa uusiin ihmisen terveyttä edistäviin havaintoihin, innovaatioihin ja lopulta kansainvälisesti menestyvän liiketoiminnan syntymiseen. Tiedontallennuksen hajanaisuus on kuitenkin tähän asti vaikeuttanut henkilökohtaisen hyvinvointidatan laajamittaista hyödyntämistä edellä mainituin tavoittein. Henkilökohtaisiin mittauksiin perustuvan datan integroiminen laajaksi uuden tiedon generoimisen mahdollistavaksi datamassaksi edellyttää toissijaisen käytön mahdollistavaa neutraalia tallennuspaikkaa, jollaisen esimerkiksi vuonna 2017 avattava Kelan OmaKanta-järjestelmän henkilökohtainen tietovarasto voi jatkossa tarjota.

Tämän hankkeen tavoite on tehostaa massadatan hyödyntämistä datatieteiden keinoin maakunnallisessa ekosysteemissä ja laatia toimenpidesuunnitelma siitä kuinka ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tueksi ja datapohjaisten innovaatioiden jalostamiseksi voidaan käynnistää maakunnanlaajuinen henkilökohtaiseen mittaamiseen perustuva massadatan kerääminen. Hankkeen keskeisimpiä tavoitteita onkin luoda valmiuksia henkilökohtaiseen mittaamiseen perustuvien pilottiprojektien toteuttamiselle Keski-Suomessa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on laajamittainen massadatan tuottaminen ja hyödyntäminen alueen tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Erityisesti projektin aikana tarkastellaan OmaKantaan avattavan henkilökohtaisen tietovaraston toissijaisen hyödyntämisen ja IBM Watson osaamisen luomaa tulevaisuuden potentiaalia Keski-Suomessa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja yritystoiminnan näkökulmasta. Projektin aikana kootaan yritys- ja asiantuntijaverkosto, jonka tuella määritellään vaatimukset maakunnan kattavan terveystietoaineiston kokoamiseksi tutkimus- ja innovaatiotoimintaa varten. Projektin aikana kartoitetaan alueellinen verkosto, laaditaan suunnitelma käytännön interventioista siten että tehdyissä ratkaisuissa ennakoidaan mm. tarvittavia kytkentöjä biopankkiin, tietoallasratkaisuihin ja kartoitetaan yksityissektorilla kerättävien tietomassojen mahdollisuudet. Näin luodaan mahdollisuus pitkäaikaiselle terveystietomassojen ja osaamisen kumuloitumiselle maakunnassa.

Projektissa siirretään myös datatieteisiin ja laskennalliseen älykkyyteen liittyvää osaamista alueen sekä yrityksiin että toimialan asiantuntijaorganisaatioihin koulutusten kautta. Tämän esiselvityshankkeen tulosten pohjalta laaditaan alan yritysten ja organisaatioiden kanssa jatkotoimenpidesuunnitelma henkilökohtaisen massadatan keräämiseen tähtäävien interventioiden toteuttamiseksi ja tiedon jalostamiseksi niin yritysten, tutkimusorganisaatioiden kuin terveydenhuollon käyttöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat terveyden huollon ja hyvinvoinnin asiantuntijaorganisaatiot ja alueen PK-yritysverkosto. Asiantuntijaorganisaatioihin pyritään siirtämään massadataan ja datatieteisiin perustuvia toimintamalleja ja yritysverkoston innovaatiotoimintaa pyritään tukemaan viemällä terveys- ja hyvinvointitiedon analytiikasta syntyvää uutta tietoa ja osaamista yrityksiin. Samalla pyritään houkuttelemaan kv-yrityksiä panostamaan Keski-Suomen osaamiseen terveys- ja liikunta-alan data-analytiikassa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Esiselvitysprojektilla tuetaan välillisesti Keski-Suomen väestön hyvinvointia tuottamalla uutta tietoa ja menetelmiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi alueella. Syntyvä osaaminen siirtyy käytäntöön mm. mahdollisten sairaanhoitopiirin toimintamallien muutosten kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 89 599

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 89 599

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 127 999

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 127 999

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Keuruun, Joutsan, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Äänekosken

Kunnat: Joutsa, Saarijärvi, Jyväskylä, Uurainen, Kuhmoinen, Kannonkoski, Kinnula, Hankasalmi, Pihtipudas, Äänekoski, Viitasaari, Karstula, Keuruu, Petäjävesi, Kyyjärvi, Laukaa, Jämsä, Konnevesi, Multia, Kivijärvi, Toivakka, Muurame, Luhanka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 35 (Agora)

Postinumero: 40014

Postitoimipaikka: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanketta valmisteltaessa ei ole tehty toimintaympäristöanalyysiä, johon olisi käytetty asiantuntijoita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Tutkimusryhmän jäseneksi valittavien sukupuolella ei ole merkitystä hankkeen suorittamisen kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on tavoitteiltaan sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeella pyritään edistämään terveyttä ennaltaehkäisevin keinoin mikä edellyttää suurempaa fyysistä aktiivisuutta, esimerkiksi ekologisempia kulkumuotoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Hankkeen tulosten pohjalta pyritään kehittämään ratkaisuja joilla pyritään vähentämään tarvetta sairaalakäynneille digitaalisten ratkaisujen avulla. Hankkeella pyritään myös edistämään terveyttä ennaltaehkäisevin keinoin mikä edellyttää suurempaa fyysistä aktiivisuutta, esimerkiksi ekologisempia kulkumuotoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 5
Hankkeen tavoitteena on luoda pohja uusien ennaltaehkäisevän terveyden huollon käyntänteiden ja menetelmien kehittämiselle minkä toivotaan ehkäisevän sairastumisia ja sitä kautta lääkehoitojen tarvetta sekä lääkeaineiden kulkeutumista luonnonkiertokulkuun.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 5
Hankkeen tavoitteena on luoda pohja uusien ennaltaehkäisevän terveyden huollon käyntänteiden ja menetelmien kehittämiselle minkä toivotaan ehkäisevän sairastumisia ja sitä kautta lääkehoitojen tarvetta sekä lääkeaineiden kulkeutumista luonnonkiertokulkuun.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Toimenpiteillä ei ole suoraa yhteyttä Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 5
Ennaltaehkäisevän terveyden huollon kehittäminen vähentää pitkällä aikavälillä sairaala- ja lääkejätteiden kertymistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 5
Ennakoivan terveyden huollon ja digitalisaation kehittäminen vähentää sairaalakäyntien ja sairaslomien tarvetta, edistää työhyvinvointia ja työssäjaksamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
Projektin päätuotokset tähtäävät uuden terveys- ja hyvinvointitiedon kumuloitumiseen ja datapohjaisten laskennallisesti älykkäiden innovaatioprosessien kiihdyttämiseen alueen yrityksissä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 7
Terveydenhuollon digitalisaatio vähentää vastaanottokäyntien tarvetta. Ennaltaehkäisevä toimintatapa vähentää ylipäätään sairaanhoidon tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 7
Uuden ennaltaehkäisevän terveystiedon tuottaminen, ihmisten parempi tietoisuus ja motivaatio huolehtia omasta terveydestä ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen edistää alueen hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Digitalisaation ja terveyden edistäminen on sukupuoliriippumatonta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Digitalisaation ja terveyden edistäminen on riippumatonta yksilöiden demografisesta taustasta. Hankkessa pyritään löytämään ratkaisuja jotka ovat kaikkien ulottuvissa yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke ei kytkeydy kulttuuriympäristön kehittämiseen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen kautta ei pyritä vaikuttamaan ympäristö osaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Henkilökohtaisten mittalaitteiden tuottaman massadatan tehokas ja vaikuttava hyödyntäminen on potentiaalinen keino tehostaa varhaista diagnosointia ja sairauksien ennaltaehkäisemisestä. Keski-Suomi muodostaa keskittymän, jossa yhdistyy informaatioteknologian, terveyden ja hyvinvoinnin, ja liikunnan osaaminen kansallisesti erityislaatuisella tavalla. Tätä osaamista hyödyntäen kansalaisten suorittamista omatoimisista terveys- ja hyvinvointimittauksista voidaan tuottaa tietomassoja, joista on mahdollista tutkia uusia ihmisen terveyttä ja hyvinvointia selittäviä tekijöitä sekä luoda uusia tuote- ja palveluinnovaatioita kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa varten.

Merkittävä haaste tietomassojen laajamittaiselle ja kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle on tietomassojen pirstaleisuus. Tämän esiselvityshankkeen tarkoitus oli edistää Keski-Suomen alueella omatoimisesti mitattujen hyvinvointi- ja terveystietojen kumuloitumista Kansaneläkelaitoksen (KELA) perustamaan Omakannan Omatietovarantoon (Kanta PHR) suunnittelemalla pilottimittausinterventioita yhteistyössä yritysten ja terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten kanssa. Ensisijaisessa käyttötarkoituksessaan Kanta PHR dataa voidaan hyödyntää kansalaisten terveyden edistämiseen esimerkiksi ammattilaisten käyttöön suunniteltavien käyttöliittymien kautta. Toissijaisessa käyttötarkoituksessaan tietoaltaaseen anonymisoitua Kanta PHR dataa voidaan puolestaan hyödyntää tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin (KSSHP), alueen liikunta- ja terveysinstituuttien, KELA:n, ja alalla toimivien yritysten kanssa. Asiantuntijaorganisaatiolta kerättiin näkemyksiä lisäarvoa tuottavista sovelluskohteista, joista esille nousivat esimerkiksi lihasvoiman ja kestävyyskunnon kehittymistä kuvaavat mittarit. Hankkeessa siirrettiin myös yrityksiin tietoa sekä Kanta PHR:n teknisestä rajapinnasta että siihen liittyvästä ansaintalogiikasta. Samalla pyrittiin selvittämään yritysten näkemyksiä datan jakamisesta ja kiinnostuksesta/vaatimuksista luoda uusia Kanta PHR -sovelluksia Keski-Suomen pilotoitavaksi. Useimmat yritykset ilmaisivat olevansa kiinnostuneita seuraamaan Kanta PHR järjestelmän kehittymistä, mutta epävarmuus liittymiseen vaadittavasta panoksesta saatavien hyötyjen suhteen, ansaintalogiikasta, sekä datan jakamisesta etenkin raakamuotoisena toissijaisen käytön myötä hidastaa konkreettisten sovellusten kehittämistä.

Hankkeessa laadittiin suunnitelma KSSHP:n käyttämän 6-min kävelytestin digitaalisesta versiosta. Esiselvitysten perusteella testistä pyritään toteuttamaan suunnitelmanmukainen ja teknisen Kanta PHR-liityntämahdollisuuden sisältävä pilottiversio alueen julkisten organisaatioiden käyttöön, jolla voidaan tuottaa pilottidataa sekä asiantuntijoiden että yritysten käyttöön. Pilottiversion liittäminen Kanta PHR-järjestelmään pysyvästi edellyttää kaupallisen toimijan löytämistä.