|
|
|
Hankekoodi: A72496
Hankkeen nimi: IoT:sta liiketoimintaa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.3.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245894-7
Jakeluosoite: PL 35
Puhelinnumero: 014 260 1211
Postinumero: 40014
Postitoimipaikka: Jyväskylän yliopisto
WWW-osoite: https://www.jyu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Ahonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankesihteeri
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.a.ahonen(at)jyu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408053089
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Internet muuttuu kohti Internet of Things -konseptia (IoT), jossa lähes kaikilla laitteilla on yhteys tietoverkkoon. Myös erilaiset palvelut, jotka tänä päivänä toteutetaan vielä osittain tai kokonaan fyysisten palvelupisteiden kautta, siirtyvät internetiin. Sama trendi ilmenee myös teollisuuslaitteissa ja –laitoksissa sekä ajoneuvojen muuttumisessa palvelualustoiksi. IoT:ssä tarvitaan antureita, sulautettuja alustoja, langatonta- ja langallista tiedonsiirtoa, ohjelmistoja ja tietokantoja. Valtava määrä laitteita kytkeytyy internetiin ja laitteet ovat ohjattavissa etänä tietoverkon kautta. Anturit keräävät tietoa laitteista sekä ympäristöstä ja kerätty data voidaan tallentaa esimerkiksi pilveen, jossa sitä voidaan analysoida. Analysoinnissa voidaan hyödyntää muista lähteistä saatavaa Big Dataa ja data-analyysiratkaisuja. Analyysin pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä ja kyseisiä laitteita tai muita toimilaitteita voidaan ohjata automaattisesti. Suuriin datamääriin liittyvä tietoturva on yksi teollisen internetin suurimmista haasteista. Näin ollen kyberuhkat ja toisaalta vaatimukset kyberturvallisuuden tutkimukselle ja kehittämiselle laajenevat jatkuvasti.
Tietoyhteiskunnan jatkuvan muutoksen vuoksi on myös IoT-kehitysympäristöjä mukautettava vastaamaan reaalimaailman muutoksia ja kehitystä. Samalla on tarpeen tuottaa ja kehittää teollisuutta ja liike-elämää tukevia tuotekehitys- ja testauspalveluja, joiden avulla ne voivat vastata liiketoimintaympäristön jatkuvaan muutokseen. Tämän jatkuvan muutoksen ja kehityksen seuraaminen ja siinä mukana pysyminen vaativat erikoisosaajia ja entistä syvempää osaamispotentiaalin kasvattamista. Sähkömarkkinoiden rakenne muuttuu, uusiutuvien luonnonvarojen käyttö lisääntyy ja sähköverkot ja ajoneuvot muuttuvat älykkäiksi. Nämä kehityssuunnat mahdollistavat uudenlaisen taloudelliseen, tekniseen ja yhteiskunnalliseen tehokkuuteen pyrkivän ja laajamittaista uusiutuvaa energiapotentiaalia hyödyntävän toimintatavan. Markkinoilla on olemassa lukuisia sekä ilmaisia että kaupallisia ratkaisuja, joita voidaan käyttää välineinä uusien tuotteiden kehittämistyössä. Ne ovat kuitenkin osaratkaisuja - tarvitaan helposti käyttöönotettavissa oleva kokonaisratkaisu IoT-tuotteiden kehittämisalustaksi.
Hankkeen taustalla olevia tarpeita ja nykytilaa selvitettiin alueen merkittävien energia-alan ja ICT-alan toimijoiden kanssa. Selvitystyössä todettiin, että uusinta teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista ratkaista tähän mennessä haasteellisiksi koettuja tietoon ja sen siirtämiseen liittyviä seikkoja energiantuotanto- ja toimitusketjun eri vaiheissa. Uusia ratkaisuja tarvitaan mm. energiatehokkuuden lisäämiseksi sekä logistiikkakustannusten pienentämiseksi.
Hankkeella saadaan aikaan seuraavat tulokset:
1. Alusta ja konseptit IoT-tuotekehitys-, pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatiotoimintaa varten on kehitetty ja otettu käyttöön. Kehitettävää alustaa tullaan hankkeen aikana ja sen jälkeen käyttämään IoT-ratkaisujen kehittämisessä eri toimialoilla.
2. Pilotoidut tietoturvalliset IoT-ratkaisut uusiutuvan energian tehokkaampaan hyödyntämiseen.
Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan yritysten tarpeisiin perustuvia nykyisiä ja/tai kokonaan uusia IoT-ratkaisuja, joilla voidaan tukea yritysten liiketoimintaa.
3. Uusia ratkaisuja Big Datan analysointiin ja hyödyntämiseen on kehitetty.
Hankkeessa kehitetään tietoturvallisia menetelmiä eri sensoreilta saatavien suurten datamäärien analyysiin ja siten ohjaamaan tuotanto- ja ajoneuvojärjestelmien toimintaa optimaalisesti.
4. Kokonaiskäsitys erilaisten IoT-laitteiden kyberturvallisuushaavoittuvuuksista on aikaansaatu ja sen perusteella voidaan kehittää nykyistä toimivampia suojausmenetelmiä IoT-ympäristöön
Hankkeen toimet kohdistuvat ensisijaisesti Keski-Suomen ja toissijaisesti koko Suomen yrityksiin, joissa IoT-ratkaisut ovat käytössä, tai joissa niiden käyttö olisi ajankohtaista. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat ajoneuvo-, energia- ja ICT- alalla toimivia yhteistyökumppaneita/yrityksiä, joiden liiketoimintaa voidaan edistää uusilla IoT-ratkaisuilla. Yhteistyötahoja tarvitaan erityisesti tulostavoitteiden 2 ja 3 sisältyvien toimialakohtaisten tarpeiden analysoinnissa, kehittämistyön kommentoinnissa sekä kehitettyjen ratkaisujen ja toimintamallien pilotointivaiheessa.
Hankkeessa tehtävä kehittämistyö kohdistuu osittain myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT- instituuttiin sekä Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekuntaan ja niiden henkilöstöön.
Hankkeen toiminta kohdistuu välillisesti hankkeen tuloksena rakennettavaa IoT-alustaa tulevaisuudessa tutkimus- ja kehitystarkoituksissa hyödyntäviin yrityksiin sekä julkisiin tahoihin. Hankkeessa tuotettua uutta tietoa hyödynnetään ICT-alan koulutuksessa, jolloin myös alan opiskelijat tai koulutuksiin osallistuvien yritysten henkilöstö ovat hankkeen välillisenä kohderyhmänä.
Hankkeessa mukana olevat yritykset hyötyvät hankkeesta saadessaan uusinta tutkimustietoa sekä uutta näkemystä IoT-ratkaisujen tietoturvalliseen kaupalliseen toteuttamiseen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 564 030
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 547 746
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 704 101
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 690 847
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän, Joutsan, Saarijärven-Viitasaaren, Keuruun, Äänekosken
Kunnat: Hankasalmi, Saarijärvi, Jyväskylä, Keuruu, Äänekoski, Joutsa
Jakeluosoite: PL 35
Postinumero: 40014
Postitoimipaikka: Jyväskylän yliopisto
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 6 |
| IoT-ratkaisujen kehittäminen tehostaa yritysten toimintaa ja logistiikkaa, joilla optimoidaan luonnonvarojen käyttöä. hankkeen tulosten avulla voidaan lisätä energiatehokkuutta ja siten vähentää käytettävän polttoaineen määrää | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| hankkeen tulosten avulla voidaan lisätä energiatehokkuutta ja siten vähentää käytettävän polttoaineen määrää | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 8 |
| Lannoitteiden hukkakäytön väheneminen, viljelysmaan käytön tehostaminen, maatalouskoneiden IoT-ratkaisujen kehittyessä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 5 |
| Teollisuuden ja logistiikan tuottamien päästöjen väheneminen IoT-ratkaisujen avulla. hankkeen tulosten avulla voidaan lisätä energiatehokkuutta ja siten vähentää käytettävän polttoaineen määrää | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Toimet vähentävät yleisesti ympäristön kuormitusta, eivät kuitenkaan suoraan kohdistu Natura-alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Teollisuuden materiaalinhallinnan parantuminen IoT-ratkaisujen avulla. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 5 |
| IoT-laitteiden pienten virrankäytön vaatimusten vuoksi uusiutuvaa energiaa (kuten ympäristöstä energian kerääminen: aurinkoenergia, liike-energia, ääniaalloista kerättävä energia) tulee hyödyntää näiden laitteiden kehityksessä toiminta-ajan maksimoimiseksi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 4 |
| Etätyön käytön mahdollistaminen useilla toimialoilla, esimerkiksi maataloudessa peltojen kasvutilanteen seuranta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| IoT-laitteet voivat olla kytkettynä ja ne voivat tuottaa tietoa verkkopalveluihin, jotka toimivat perustana aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle (mm. kehitysrajapinnat). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| IoT-laitteisiin liitetyt palvelut vähentävät turhan liikkumisen ja kuljetuksen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 3 |
| Ympäristöolosuhteiden seuranta ihmisten hyvinvoinnin kannalta, esimerkiksi ilmansaastetilanteen seuraaminen kaupunkiympäristössä ja tiedon reaaliaikainen välittäminen paikallisille. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Tietotekniikka on lähtökohtaisesti tasa-arvoista ja sukupuolineutraalia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Tietotekniikka on lähtökohtaisesti riippumatonta yksilöiden demografisesta taustasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| IoT-teknologia kehittää ja monipuolistaa kulttuuriympäristöämme tarjoamalla sisältöä ja tehostamalla työntekoa. Hanke ei erityisesti keskity kulttuuriympäristöä koskeviin kysymyksiin, mutta tuloksia voidaan hyödyntää myös tässä kontekstissa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| IoT-tuotteiden avulla saadaan tarkempaa informaatiota ympäristöstä (esim. vedenlaadun ja maaperän koostumus ja elinvoimaisuus), minkä avulla voidaan tehdä päätöksiä vesi- ja maa-alueiden käyttötavoista ja hyödyntämisestä. | ||
IoTLi-Hankkeen aikana tehtiin IoT-laitteiden tietoturva-auditointeja sekä kartoitettiin erilaisia IoT-alustoja. Muutamalle yritykselle tehtiin erillinen kartoitus yhteensopivista sovelluksista IoT-järjestelmän rakentamista varten sekä kehitettiin erilaisia ratkaisuja Big Datan ja neuroverkkojen avulla. Metsä Groupille tehtiin yksi suurempi katsaus automaatiojärjestelmien kyberturvallisuuteen sekä konsernitasoinen IIoT-arkkitehtuuriratkaisu. Vapolle kehitettiin älykäs pumppausjärjestelmä sekä hyödynnettiin avointa dataa älykkään pumppauksen ennakoinnissa. Moventakselle tehtiin korrelaatio-analyysi sekä pilotoitiin erilaisia data-analyysimenetelmiä. Hankkeen aikana kehitettiin myös erillinen tietoturvaopas IoT-laitteista sekä tutkittiin LoRaWAN- ja LoRa-teknologiaa. Yksi hankkeen suurimmista tuloksista on Jyväskylän kaupungille kehitetty jklopen.fi-sovellus sekä siihen kuuluvat palvelut ja IoT-laitteet. Hanke hyödytti konkreettisesti jokaista mukana ollutta yritystä joko parantamalla yrityksen tietoturvallisuutta tai luomalla uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Hankkeesta on tehty erillinen IoTLi loppuraportti (liite), joka on tiivistelmä osaraporteista. Osaraportit ovat myös tämän loppuraportin liitteenä.