|
|
|
Hankekoodi: A72522
Hankkeen nimi: Resurssiviisas infrastruktuuri
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0187690-1
Jakeluosoite: Solistinkatu 2
Puhelinnumero: 08 558 410
Postinumero: 90015
Postitoimipaikka: Oulun kaupunki
WWW-osoite: http://www.ouka.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PIETOLA SATU ANNIINA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ympäristöasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.pietola(at)ouka.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 620 2767
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Resurssiviisas infra – hanke edistää materiaalitehokkuutta luomalla markkinat ja testausalustan uusien materiaalien synnylle sekä yhdistämällä Oulun alueen toimijat ja osaamisen.
Kansallinen ja EU-tason lainsäädännöt ja direktiivit ohjeistavat valtioita yhä tehokkaampaan materiaalien käyttöön ja kestävään kehitykseen. Lainsäädännöt jätteistä ja ylijäämämaista ovat muuttamassa jätepolitiikkaa yhä enemmän kierrätyspainotteisempaan suuntaan. Tulevilla muutoksilla pyritään vähentämään neitseellisten luonnonmateriaalien kulutusta tehostamalla jätteen kierrätystä. Kierrätyksen ohjauskeinoina toimivat mm. jätemaksujen ja verojen korotukset, yksityisten kaatopaikkojen verolaistaminen sekä tiettyjen jätteiden kaatopaikkakieltäminen. Nämä ohjauskeinot samalla luovat taloudelliset perusteet uusien innovaatioiden ja kaupallisten tuotteiden kehittämiselle. EU:n jäsenvaltiot ovat lisäksi sitoutuneet kehittämään ilmastosopimuksen mukaista vähähiilisyyttä.
Suomessa maarakentamiseen käytetään vuosittain luonnonkiviaineksia 70–80 miljoonaa tonnia. Näitä voitaisiin korvata uusiomateriaaleilla, joita ovat mm. ylijäämämaat ja teollisuuden sivutuotteet. Oulun kaupunki investoi vuosittain katujen, teiden, kevyen liikenteen väylien ja puistojen rakentamiseen noin 40 miljoonaa euroa. Näissä kohteissa luonnonmateriaaleja korvaavia uusiomateriaaleja käytetään nykyisin vuosittain yli 130 000 tonnia. Mahdollisuudet uusiomateriaalien laajemmalle hyötykäytölle ovat suuremmat. Pelkästään purkuperäistä betonimursketta ja biopohjaista lentotuhkaa syntyy Oulun alueella vuosittain yli 200 000 tonnia. Tämän lisäksi Oulussa syntyy vuosittain noin 50 000 tonnia hiekoitushiekkaa, joka tällä hetkellä loppusijoitetaan kaatopaikalle.
Käynnistettävän kehityshankkeen päätavoite on vähentää luonnonmateriaalien kulutusta uusiomateriaalien hyötykäyttöä tehostamalla. Isoimpina ongelmina uusiomateriaalien hyötykäytössä on ollut toimivien tuotteiden puute sekä tietoisuus uusiomateriaalien ominaisuuksista ja käytettävyydestä. Hankkeen tavoitteena onkin parantaa tietoisuutta uusiomateriaaleista sekä luoda kehitysalusta uusille maarakennusmateriaaleille. Hankkeen rinnalla mutta tämän hankkeen ulkopuolisena toimenpiteenä toteutetaan pilottikohteita, joiden avulla yrityksille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää uusia rakennusmateriaaleja.
Uusiomateriaalien hyötykäytöllä lisäksi saavutetaan hiilidioksidipäästöjen vähentymistä kuljetusten ja luonnonmateriaalitarpeen vähenemisen kautta, jolloin edistetään myös EU:n ilmastosopimuksen mukaista vähähiilisyys – strategiaa. Hiilidioksidipäästövähennyksiä saavutetaan myös betonimurskeen karbonisaatioreaktion avulla.
Hankkeessa ohjataan uusiomateriaalien kehitystyötä Oulun alueella. Järjestettävien verkostotapahtumien ja T&K-ryhmien avulla edistetään yritysten välistä yhteistyötä ja parannetaan yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan julkisiin hankkeisiin sekä lisätään yleistä tietoisuutta uusiomateriaalien ominaisuuksista.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
• Oulun alueella toimivat rakennusalan yritykset, jotka ovat kiinnostuneita uusiomateriaalien kierrätyksestä sekä uudet start-up yritykset, jotka ovat kiinnostuneita uusien tuotteiden kehittämisestä.
• Oulun kaupunki sekä muut väylä- ja maarakentamisesta ja kehittämisestä vastaavat viranomaiset Oulun seudulla.
• Yritykset, jotka voivat kehittää omia tuotteitaan ja toimintatapoja pilottien kautta.
• Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, jotka hyödyntävät tietoa ja verkostoja tutkimuksessa.
• Muut kunnat, kaupunkiseudut ja toimijat, jotka haluavat hyödyntää hankkeessa toteutettavia ratkaisuja, suunnittelu- ja mitoitusohjeistuksia sekä tietoa uusiomateriaalien hyödynnettävyydestä.
• Kuntalaiset, jotka hyödyntävät uusiomateriaaleja maarakentamisessa voivat saavuttaa kustannussäästöjä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 177 576
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 102 707
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 253 680
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 146 724
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite: Solistinkatu 2
Postinumero: 90015
Postitoimipaikka: Oulun kaupunki
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 0 |
| Hankkeen päätavoitteena on edistää kiertotaloutta ja luonnonvarojen kestävää kehitystä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 8 |
| Kiertotalouden ratkaisut vähentävät materiaalien kuljetusmatkoja, jolloin liikkumisesta aiheutuvat CO2 päästöt vähenevät. Betonimurske lisäksi sitoo CO2 päästöjä karbonisaatioreaktion avulla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 7 |
| Kiertotalousratkaisuilla kuljetusmatkat pienenevät, jonka myötä liikenteen päästöt vähenevät. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Jätteen hyödyntäminen rakennustuotteena edistää jätemateriaalien hallittua ja asianmukaista sijoitusta alueihin, joista ei aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 0 |
| Kiertotalouden edistämisellä materiaalitehokkuus paranee ja jätteen määrä vähenee. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 9 |
| Hanke antaa mahdollisuuden paikallisille Pk-yrityksille pilotoida ja kehittää tuotteitaan/palvelujaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 0 |
| Hankkeessa laaditaan uusiomateriaalien suunnitteluohjeet sekä kierrätysmateriaalien käytön edellyttämät dokumentit kilpailutusasiakirjoihin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 9 | 0 |
| Resurssiviisas infra –hankkeen myötä tietoisuus uusiomateriaalien ominaisuuksista ja kiertotalouden hyödyistä paranee. | ||
Resurssiviisas infrastruktuuri -hankkeen tavoitteena oli tehostaa uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisssa, luoda uudet suunnittelu- ja mitoitusohjeistukset uusiomateriaaleille, edistää alueellisen massapörssin syntymistä, arvioida keinoja hiekoitushiekan ympäristöystävälliselle kierrätykselle sekä yhdistää Oulun alueen toimijat ja osaaminen. Kuten tämän hankkeen hankehakemuksessakin on todettu, julkisen sektorin rooli ympäristöystävällisten ja materiaalitehokkaiden kierrätysmateriaalien aseman edistämisessä on merkittävä, sen ollessa yksi suurimmista materiaalien ja tuotteiden hankkijoista. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että etenkin julkisella puolella tiedot ja taidot ympäristöön liittyvissä asioissa ovat ajantasalla. Resurssiviisas infrastruktuuri -hankkeen yksi merkittävimmistä tuloksista onkin juuri tiedon lisääminen sekä julkisella, että yksityisellä puolella.
Resurssiviisas infrastukruuri -hankkeessa on tuotettu hankesuunnitelman mukaisesti Oulun kaupungin katurakenteiden suunnittelu- ja mitoitusohje, jossa otetaan ensimmäisen kerran huomioon betonimurskan ja rakeistetun lentotuhkan hyötykäyttö katurakentamisessa. Uusi ohje on valmistunut 9.3.2017. Resurssiviisas infrastruktuuri -hankkeessa selvitettiin myös alueellisen massapörssitoiminnan toimintamahdollisuuksia. Selvityksestä tuotettiin Oulun Massapörssi -esiselvitysraportti, jossa käydään läpi Oulun alueen nykykäytäntö maamassojen ja uusiomateriaalien hallinnassa ja arvioidaan sen hyötyjä ja puutteita. Raportissa arvioidaan myös toteutusmahdollisuuksia massapörssitoiminnalle Oulun alueella, toiminnan reunaehtoja, toiminnan vaatimia toimenpiteitä ja massapörssin tuomia hyötyjä. Raportin lopputuloksena todetaan, että maa-ainesten hallinnan systematisoinnille olisi Oulun alueella iso tilaus.
Resurssiviisas infrastuktuuri -hankkeen yhtenä päätavoitteena on ollut arvioida uusiomateriaalien soveltuvuutta maarakentamiseen. Tämä toteutettiin seuraamalla ja arvioimalla Oulun kaupungin katupilottikohteen rakentamista ja katurakenteen toimivuutta. Oulun kaupungin pilottikohteena toimi Oulun Ruskossa sijaitseva Kipsitie. Kipsitiessä hyödynnettiin rakennusten purkutyöstä syntyvää betonimursketta sekä puu- ja turvepolttolaitoksista muodostuvaa rakeistettua tuhkaa. Resurssiviisas infrastruktuuri -hankkeessa tuotettiin raportti, jossa arvioidaan uusiomateriaalien rakennettavuutta ja soveltuvuutta katurakentamiseen. Lisäksi hankkeessa käynnistettiin pidempiaikainen seurantatyö, jossa seurataan mittausantureiden avulla rakenteen kestävyyttä ja toimivuutta. Pilottikohteesta muodostuvista suotovesistä tarkkaillaan myös uusiomateriaaleista suotautuvien haitta-aineiden pitoisuuksia.
Resurssiviisas infrastruktuuri -hankkeen tuloksia ja tuotoksia on esitetty useissa eri asiantuntijatilaisuuksissa ja kaupungin omilla verkkosivuilla. Näiden lisäksi hankkeen aikana on järjestetty useita eri tapaamisia hankkeen aiheen toiminta-alueella toimivien yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa. Hanketta on esitelty mm. kuntien järjestämässä Kehtofoorumissa, vuoden 2017 kuntatekniikanpäivillä, ympäristöministeriölle, Oulun seudun ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan yhteistyötilaisuudessa sekä Oulun kaupungin lautakunnalle. Hankkeen loppuvaiheessa, joulukuussa 2017, järjestettiin sidosryhmille ja kaikille hankkeen aihepiiristä kiinnostuneille Resurssiviisas infrastruktuuri -hankkeen loppuseminaari, jossa käytiin kootusti läpi hankkeen toiminnan tulokset sekä kerrottiin hankkeen pohjalta syntyneistä kiertotalouteen painottuvista jatkokehitysideoista ja -hankkeista.
Hanke toteutui aikataulun mukaisesti. Hankkeen rahoitusta jäi käyttämättä yhteensä 105 379,64 euroa. Tämä johtui pääosin siitä, että hankkeen palkkakustannukset jäivät oletettua pienemmiksi hankkeen projektipäällikön siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen.