|
|
|
Hankekoodi: A72523
Hankkeen nimi: Teolliset symbioosit Pohjois-Pohjanmaalla (NOISS)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.5.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: Kotkantie 1
Puhelinnumero: +358 20 611 0200
Postinumero: 90250
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuomo Pesola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutus- ja tki-johtaja, Luonnonvara-alan osasto
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomo.pesola(at)oamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 597 0391
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
NOISS -hankkeella edistetään kiertotalouden teollisten symbioosien syntyä Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa teollisten symbioosien mahdollisuudet alueella ja vahvistaa alueen kärkihankkeita hyödyntäen yritysten vajaakäyttöisten resurssien tehokkaampaa käyttöä. Tavoitteena on myös luoda Pohjois-Pohjanmaalle räätälöity kiertotalouden edistämisen toimintamalli, jossa hyödynnetään Motivan ja Sitran lanseeraama Teollisten symbioosien edistämisen toimintamallia - FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) ja muita kiertotalouden edistämistä ja yrityssymbioosien syntyä tukevia foorumeita, kehitysympäristöjä ja palveluja. Kansallinen FISS-toimintamalli tukee teollisten symbioosien syntyä tarjoamalla alueiden käyttöön asiantuntijatukea ja SYNERGIe-resurssitietokannan sekä edistämällä alueiden välistä yhteistyötä. Hankkeessa luotavalla alueellisella toimintamallilla edistetään yritysten keskinäistä resurssien hyödyntämistä ja yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on rakentaa kiertotalouteen uusia liiketoimintamalleja ja saada aikaan uutta kotimaista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistämällä uusien teknologisten sovellusten ja prosessien käyttöönottoa, tuotteiden kaupallistamista ja kansainvälisiä yhteyksiä. Hankkeen tavoitteet edistävät vähähiilisten ja energiatehokkaiden ratkaisujen toteuttamista sekä Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittymistä.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu erillisiin työpaketteihin:
TP 1. FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) toimintamallin jalkauttaminen Pohjois-Pohjanmaalle.
TP 2. Pohjois-Pohjanmaan kärkihankkeiden myötä tunnistettujen, yritysten käyttämättömien resurssien hyödyntämisen edistäminen. Kärkihankkeita ovat mm. RAE-, MINSI-, HYÖBI- ja LAJIJÄTE-hankkeet.
TP 3. Uusien, yritysten välisten yhteistyömahdollisuuksien, resurssien hyötykäytön ja kiertotalouden ratkaisujen hakeminen.
Hallinto ja viestintä kuuluvat kaikkiin työpaketteihin.
Hankkeen tuloksena Pohjois-Pohjanmaan kiertotalouden yrityksistä suuri osa saadaan mukaan FISS toimintamallin SYNERGIe tietokantaan, jonka kautta yritykset saavat tietoa toistensa resursseista ja kykenevät helpommin solmimaan yhteistyötä näiden resurssien hyödyntämiseksi. Syntyy uusia verkostoja yritysten välille. Tuloksina on odotettavissa uusia, vähähiilisiä tuotteita ja uuden, uusiutuvaan energiaan perustuvan ja energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa. Hankkeen tuloksena alueelle saadaan uusia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Vientihakuisten yritysten kansainväliset valmiudet ja yhteydet paranevat ja mahdollisuudet vientiin kasvavat.
Lyhyen aikavälin vaikutuksena yritysten kilpailukyky ja kannattavuus paranevat resurssien tehokkaamman käytön ja yritysyhteistyön myötä. Hankkeessa luotavan Pohjois-Pohjanmaan kiertotalouden edistämisen toimintamallin tukemana yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisen tki-toiminnan ja -yhteistyön määrän odotetaan lisääntyvän. Yritysten osaaminen nousee. Yritysten ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus kasvavat tuoden mukanaan yrityksille myös imagohyötyjä.
Hankkeen pitkän aikavälin vaikutuksena alueelle syntyy uutta liiketoimintaa. Ympäristön kuormitus vähenee, kun materiaaleja kierrätetään tehokkaammin. Hankkeen vaikutuksesta Pohjois-Pohjanmaa siirtyy kohti vähähiilisyyttä ja maakunnassa päästään askel kohti kestävää taloutta.
Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen toimivat ja suunnitteilla olevat yritykset. Yritysten määrän toivotaan Pohjois-Pohjanmaalla kasvavat 500 yrityksellä vuosittain. Suuri osa näistä uusista yrityksistä voisi toimia kiertotalouden alalla.
Keskeisimpiä välillisiä kohderyhmiä ovat alueen oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja neuvontaorganisaatiot sekä kunnat ja muut julkiset kehitysorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeessa saatuja tuloksia. Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää koulutuksessa ja uudenlaiset kiertotalouden yrityssymbioosit toimivat esimerkkeinä uudesta liiketoiminnasta ja uusistuvasta yrittäjyydestä ja tarjoavat myös todellisia oppimisympäristöjä projektioppimiseen. Opettajat ja tutkijat pysyvät ajan hermolla yrityskontaktien kautta. Yritysneuvonta saa uusia virikkeitä ja liiketoimintamalleja sekä kiertotalouden edistämisen toimintamalliin liittyvät palvelut tuekseen. Alueen kunnat ja julkiset alueelliset kehitysorganisaatiot voivat osaltaan entistä paremmin tukea materiaalien käytännön kierron toteuttamista alueellaan.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 369 795
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 367 058
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 514 278
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 510 367
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan
Kunnat: Reisjärvi, Ii, Siikalatva, Alavieska, Hailuoto, Merijärvi, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Muhos, Ylivieska, Tyrnävä, Kempele, Oulainen, Utajärvi, Sievi, Pyhäjärvi, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Oulu, Haapajärvi, Pyhäntä, Nivala, Liminka, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke vaikuttaa luonnonvarojen kestävän käytön kasvuun. Tavoitteena on hyödyntää sivuvirtoja niin, että neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Kiertotalous vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastaa ilmastomuutosta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 8 |
| Sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntäminen vähentävät yritysten haitallisia ympäristövaikutuksia. Tämä puolestaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuutta lisäävästi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 6 |
| Sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntäminen vähentävät yritysten haitallisia ympäristövaikutuksia vesiin, maaperään ja ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 3 |
| Hanke vaikuttaa myös Natura-kohteisiin kuten ympäristöön muuallakin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeella edistetään materiaalien kiertoa ja jätteiden vähenemistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 9 |
| Kiertotaloudessa pyritään energiatehokkuuteen ja jätteiden uudelleenkäyttöön. Kiertotalous edistää uusiutuvan energian käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeella on positiivisia vaikutuksia paikallisen elinkeinorakenteen monipuolistumiseen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään uutta osaamista, joka mahdollistaa uusien palvelujen syntymisen ja aineettomien tuotteiden kehittymisen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 8 |
| Paikallisten tuotteiden käyttö vähentää tavaraliikennettä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| Paikallisen elinkeinotoiminnan edistäminen lisää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Kiertotalouden toteuttamisessa tarvitaan laaja-alaista ympäristöosaamista. Hanke edistää yritysten ja muiden hankkeessa toimijoiden ympäristöosaamista. | ||
Teolliset symbioosit Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen (NOISS) keskeisin tavoite oli edistää kiertotalouden teollisten symbioosien syntyä Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa teollisten symbioosien mahdollisuudet alueella ja vahvistaa alueen kärkihankkeita hyödyntäen yritysten vajaakäyttöisten resurssien tehokkaampaa käyttöä.
Tavoitteeseen pyrittiin tarjoamalla eri teollisuuden alan yrityksille tietoa, työkaluja ja tukea sivuvirtojen hyötykäytön edistämiseksi ja yritysyhteistyön rakentamiseksi. Hankkeen aikana alueella järjestettiin yhdeksän alueellista kiertotaloustilaisuutta, joissa yritykset pääsivät hakemaan hukkaresursseille hyödyntäjätahoja sekä keskustelemaan eri rahoitusmahdollisuuksista ja TKI-yhteistyömahdollisuuksista kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Hankkeen aikana kerättiin tietoa sivuvirtojen ja jätteiden määristä, sijainnista ja laaduista. Sivuvirroille ja jätteille selvitettiin uudenlaisia hyötykäyttömahdollisuuksia demonstraatioiden ja kokeilujen avulla. Hankkeessa toteutettiin yhteensä 12 erilaista kokeilua ja demonstraatiota, joiden avulla voitiin arvioida eri vaihtoehtojen teknistä toteutettavuutta.
Uusien ja aiemmin tunnistettujen kiertotalouden aloitteiden liiketoimintapotentiaalia analysoitiin sekä teknisen toteutettavuuden että kannattavuuden kannalta. Potentiaalisimmille symbioosiaihioille luotiin edistämissuunnitelmat sisältäen askelmerkit aihion liiketoiminnaksi saattamiseen. Hankkeessa tunnistettiin 15 uutta kiertotalouden aloitetta, joita arvioitiin kysynnän, kilpailutilanteen, tuotantopotentiaalin ja tuotantoprosessien sekä kustannusten ja hinnoittelun näkökulmasta. Viidelle potentiaalisimmalle aloitteelle tehtiin edistämissuunnitelmat. Hankkeessa luotiin Pohjois-Pohjanmaan kiertotalouden edistämisen toimintamalli, jossa hyödynnettiin Motivan ja Sitran lanseeraama FISS-toimintamallia (Finnish Industrial Symbiosis System. Toimintamallilla edistetään alueen yritysten keskinäistä resurssien hyödyntämistä ja yhteistyötä.
Hankkeen toiminnot kohdistuivat Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella toimiviin tuotannollisiin teollisuusyrityksiin. Hanketta hallinnoi Oulun ammattikorkeakoulu Oy. Osatoteuttajana toimivat Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Oulun seudun ammattiopisto.