|
|
|
Hankekoodi: A72560
Hankkeen nimi: JOUKO - Joustava kotitalous
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3
Puhelinnumero: 01535561
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TALSI NOORA MAARIT
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: noora.talsi(at)mamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406485020
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sähkönsiirtoverkossa tulee sähkön tuotannon ja kulutuksen olla joka hetki tasapainossa. Nykyään tasapaino hoidetaan siten, että kulutuksen vaihdellessa, tuotanto joustaa. Koska vähähiilisyys tavoite edellyttää säästä riippuvan tuotannon, aurinko- ja tuulivoiman lisäämistä verkkoon alkaa kulutuksen lisäksi myös sähköntuotanto vaihdella satunnaisesti. Tällöin ei riitä, että ainoastaan tuotanto (vesivoiman tuotanto ja kaasuturbiinilaitokset) joustaa vaan myös kulutukseen vaaditaan joustavuutta. Itse asiassa kulutuksen jousto ei ole ainoastaan lisäpiirre vähähiilisyyden lisäämiseksi sähköverkkoon vaan se on vähähiilisyyden ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi käytännössä välttämätöntä. JOUKO – Joustava kotitalous -hankkeen ydin on kehittää kuluttajamarkkinoille sopiva ratkaisu tämän kulutusjouston toteuttamiseksi sekä selvittää millaisen liiketoimintapotentiaalin kulutusjouston hallinta synnyttää.
Hankkeessa kehitetään ja testataan asioiden internetiin (Internet of Things, IoT) perustuva laite, jonka avulla kodinkoneiden säätö- ja joustopotentiaali voidaan ottaa käyttöön. Laite suunnitellaan mahdollisimman yksikertaiseksi, helppokäyttöiseksi ja toimintavarmaksi. Se voidaan liittää jo olemassa oleviin kodinkoneisiin eikä vaadi kiinteää tietoliikennekaapelointia. Kodinkoneiden sähkönkulutusta säätävät laitteet kytketään pilvipalveluun, joka mahdollistaa erilaiset joustostrategiat sekä tuottaa tietoa kulutuksesta niin kotitalouden tarpeisiin kuin sähköverkkoyhtiön tarpeisiin. Palvelu voi ohjata laitteita automaattisesti ja oppia kuinka kotitalouden laitteita käytetään. Tällaisen pilvipalvelun kehittäminen on toinen keskeinen osa hanketta. Hankkeessa testataan Suomen ensimmäistä IoT-verkkoa ratkaisun tietoliikenneratkaisuna. Lähtökohtana on avoimen ja yleisesti käytetyn teknologian hyödyntäminen.
Kulutuksen ohjaus voi tapahtua kuluttajalähtöisesti tai sähkö- ja sähkönsiirtosopimuksen mukaisesti, jolloin se lähtee joustotarpeesta. Lisäksi joustopotentiaalin kokoaminen, myyminen ja hallinta muodostavat mahdollisuuden uudenlaiselle ns. aggregaattori-liiketoiminnalle, jonka tarkoituksena on koota hajanainen joustopotentiaali ja myydä sitä eteenpäin. Hankkeessa perehdytään liiketoimintamahdollisuuksiin ja olemassa olevaan tarpeeseen.
Suomi ja Euroopan Unioni ovat sitoutuneet vähentämään hiilipäästöjä. Kulutusjouston avulla voidaan vähentää merkittävästi huippuvoimalaitosten käyttötarvetta vapauttaen sekä rahaa investoinneilta että vähentämällä niistä syntyviä päästöjä. Samalla kulutusta voidaan tasata ja siten suunnitella kestävämpiä ja älykkäämpiä sähköverkkoratkaisuja. Kotitalouksien näkökulmasta ympäristöhyötyjen lisäksi syntyy rahallisia säästöjä.
Järvi-Suomen Energia Oy, ESE-Verkko Oy, KSS Verkko Oy, Fingrid Oyj, Imatran Energiasäätiö sr, Oulun Energia Oy, Metatavu Oy, Evain Systems Oy, Digita Oy ja C2 SmartLight Oy.
Muut Suomessa toimivat sähköverkkoyhtiöt sekä energiantuottajat. Muut operaattorit, jotka tarjoavat IoT-verkkoja. Muut ohjelmistoja tai elektroniikkaa valmistavat yritykset, jotka voivat toimia kehitettyjen ratkaisujen jatkokehittäjinä ja tuotteistajina. Tulevaisuudessa tulokset vaikuttavat Suomen sähköautomarkkinoihin ja uusiutuvan energian laitteistojen valmistajiin sekä niiden kotitalouksiin kohdistuvaan liiketoimintaan. Kotitaloudet hyötyvät, kun tuotteistetut tulokset saadaan markkinoille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 242 375
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 224 099
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 297 252
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 280 489
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan
Kunnat: Mikkeli, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 7 |
| Pidemmällä aikajänteellä hanke lisää merkittävästi edelltytyksiä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön energiantuotannossa sekä vähentää tarvetta fossiilisille polttoaineille kulutuspiikeissä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 8 |
| Pitkällä tähtäimellä lisää edellytyksiä Smart Grid kehitykselle, jossa uusiutuvan energian hyödyntäminen on keskeinen tavoite. Hanke luo konkreettisia keinoja, joita tarvitaan tuuli- ja aurinkovoiman laajamittaiseen käyttöön sähköverkossa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Alueella olevat yritykset osallistuvat ratkaisun kehittämiseen sekä tulosten hyödyntämiseen. Tulokset on mahdollista tuotteistaa ja kaupallistaa hankkeen jälkeen. lisäksi mukana on valtakunnan tasolla ja muulla maantieteellisellä alueella toimivia organisaatioita, jotka voivat hyödyntää maakunnassa tehtyä kehitystä ja hankkia osaamista alueellta ja siten tuottaa hyötyä paikalliselle elinkeinoelämälle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Oleellinen osa kehitettävää ratkaisua on pilvipalveluna toteutettava tietojärjestelmä. Se voidaan hankkeen jälkeen kaupallistaa alueella sekä paikallisten toimijoiden toimesta viedä muualle valtakunnallisella tasolle edistäen siten paikallista kehittämistoimintaa ja elinkeinoelämää. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hanke kehitti yhdessä yrityskumppaneiden ( 11 ) kanssa laiteperheen, mobiilisovellutuksen ja verkkopalvelun sähkön kysyntäjouston toteuttamiseksi pohjoismaisissa ja saksalaisissa kodeissa, joissa käytetään kolmivaihelinjoja. Kysyntäjousto tarkoittaa sitä, että sähkön myyntiyhtiö pystyy etänä ja täysin langattomasti kytkemään päälle ja pois ne kodin sähkölaitteet, jotka on liitetty JouKo-laitteisiin. Laajasti kokeillut prototyypit olivat tyyppiä taajamalaite ja haja-asutus ohjauslaite. Siruvalmistajan kokeilumoduulilla testattiin laitteen haja-asutus kytkinlaite toiminnot. Lisäksi ohjausryhmän aloitteesta kehitettiin erityisen nopeatoiminen laitekonseptin kokeilulaite haja-asutus ohjauslaite 4G. Sillä tehtiin yhteyskokeilu ja toiminnan nopeusmittaus. Haja-asutus ohjauslaite testattiin toiminnallisesti Xamkin Talotekniikan laboratoriossa ( insinöörin opinnäytetyö ) sekä sertifioidussa testauslaboratoriossa ja laite täytti siellä eurooppalaisen EMI-standardin vaatimukset ( laitteen säteilemät häiriöt ). Laitteen valmistusdokumentit vietiin täydellisinä avoimeen verkkopalveluun GitHub. Projektin kirjoitus julkaistiin ammattilehdessä Talotekniikka kesällä 2018. Projekti tuotti tutkimuksen liiketoimintamalleista ja niiden kannattavuuslaskelmat.