|
|
|
Hankekoodi: A72586
Hankkeen nimi: LEK - LEAN:stä edistyksellistä kilpailukykyä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 30.11.2016 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU OY
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2617489-3
Jakeluosoite: PL 230
Puhelinnumero: +358 503662057
Postinumero: 13101
Postitoimipaikka: HÄMEENLINNA
WWW-osoite: www.hamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Siuro Johanna
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.siuro(at)hamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 5245502
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeella tuodaan Hämeen alueen metallialan pk-yritysten käyttöön moderneja Lean-filosofian työkaluja ja menetelmiä. Tavoitteena on kehittää Hämeen alueen valmistavan teollisuuden tekniikan alan yritysten toimintaympäristöä, luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä parantaa yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta.Hankkeeseen osallistuvia pk-yrityksiä valmennetaan ja mentoroidaan omaksumaan Lean-työkaluja ja -menetelmiä toteuttamalla yrityskohtaisia kehitysprojekteja. Hankkeessa rakennetaan kaikille avoin Lean-alusta. Hankkeessa toteutettujen yritysten kehitysprojektien avulla tulokseksi saadaan alueellinen Leanistä kilpalukykyä-palvelumalli, jonka avulla jatkossa toteuttaa vastaavia Lean-toimenpiteitä pk-yrityksille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 70 032
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 798
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 047
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 713
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Hämeenlinnan
Kunnat: Hämeenlinna
Jakeluosoite: Visamäentie 35
Postinumero: 13100
Postitoimipaikka: HÄMEENLINNA
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 2 |
| Lean-työkalujen avulla on tarkoitus tehostaa yritysten resurssien käyttöä ja tehostaa valmistusprosesseja ja sitä kautta säästää energiaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen toimilla ei ole välittömiä vaikutuksia tähän aiheeseen, mutta pitkällä aikavälillä sellaisia voi muodostua. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toimilla ei ole välittömiä vaikutuksia tähän aiheeseen, mutta pitkällä aikavälillä sellaisia voi muodostua. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toimilla ei ole välittömiä vaikutuksia tähän aiheeseen, mutta pitkällä aikavälillä sellaisia voi muodostua. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimilla ei ole välittömiä vaikutuksia tähän aiheeseen, mutta pitkällä aikavälillä sellaisia voi muodostua. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 1 |
| Lean-filosofian yhtenä keskeisenä periaatteena on välttää materiaalihukkaa ja jätemäärää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Toiminnan tehostamisen kautta tuotantoon kuluva energiamäärä vähenee. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 3 |
| Yritysten oppiminen toisiltaan lisääntyy, mikä voi johtaa parempaan yhteistyöhön. Hankkeen aikana voi muodostua uutta liiketoimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen aikana kootaan ja tuotetaan tietoa toiminnan tehostamisesta ja luodaan palvelumalli, jotka hyödyttävät alueen yrityksiä hankkeen aikana sekä sen jälkeen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Yrityksen toiminnasta riippuen logistiikkaan kuluvat kustannukset voivat pienentyä tuotannon tehostamisesta johtuen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Lean-tuotannossa henkilöstön rooli korostuu, heidän voidessaan vaikuttaav omaan työnkuvaansa, lisätään tutkitusti ihmisten tyytyväisyyttä työhönsä ja motivoidaan heitä parempiin suorituksiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeessa pyritään sukupuolineutraliuteen ja tasa-arvoon. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeessa pyritään yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon riippumatta kulttuurista yms. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Ympäristöosaaminen lisääntyy esim. jätteen tarkemman lajittelun myötä. | ||
Hankkeen tavoitteena oli tuoda pk-yritysten käyttöön Lean-ajattelun mukaisia työkaluja ja menetelmiä kehittämällä tarkoitukseen sopiva Leanista kilpailukykyä -palvelumalli ja sen kokeiluun toimiva alusta. Lean-ajattelu sopii myös pienille ja keskisuurille organisaatioille kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen ja näihin etuihin päästään käsiksi suhteellisen matalalla kustannuskynnyksellä. Lean-ajattelun soveltamisessa olennaista on, että se vaatii kokonaisvaltaista, systemaattista lähestymistapaa ja aivan erityisesti johdon sitoutumista käytännön muutoshankkeiden ja kehittämistyön taakse. Hankkeessa tehtiin erilaisia toimenpiteitä Lean-ajattelun mukaisen toimintatavan tuomiseksi siitä kiinnostuneisiin yrityksiin. Lean-ajattelun omaksumisessa havaittiin useita haasteita, joita hankkeen toimintaa kehittämällä ja muuntelemalla pyrittiin purkamaan tai ylittämään. Hankkeessa havaittiin, että voidakseen lähteä mukaan konkreettiseen Lean-kehittämiseen, yksittäisen yrityksen johdon tulee olla alustavasti kiinnostunut Leanista ja samaan aikaan sillä tulee olla käsillä selkeä kehittämistarve, johon Leanilla uskotaan saatavan apua. Motivoituakseen uudenlaiseen Lean-näkökulmaan yrityksen johdolle ja/ tai henkilöstölle tulee olla tarjolle riittävän tuotteistettu ja selkeä palvelumalli, jolla uuden kokeiluun lähdetään. Ensimmäinen askel tässä on tulla tietoiseksi Leanin tarjoamista kehittämismahdollisuuksista ja nähdä soveltaminen myös itselle/omalle yritykselle kiinnostavana ja mahdollisena. Näiden havaintojen pohjalta hankkeessa etsittiin ja tunnistettiin menetelmiä, joilla Lean-palvelumalli vastaa havaittuihin tarpeisiin; tietoisuuden ja kiinnostuksen lisäämiseen Lean-ajattelua ja sen potentiaalia kohtaan sekä uskottavuuden rakentamiseen palvelumallin tarjoomalle. Hankkeessa tuotettiin ja kokeiltiin neljä erilaista Lean-palvelumallin konseptia, jotka kehittämisjärjestyksessä ovat: 1) Kolmiportainen itseopiskelusta face-to-face-valmennuksen kautta yksittäiseen kehittämisprojektiin etenevä konsepti 2) Ykköskonseptin kolme vaihetta samaan pakettiin saumattomasti yhdistävä, enemmän kasvokkaista yhteydenpitoa sisältävä konsepti 3) Puhtaasti verkkovalmennusta sisältävä, osaamisen lisäämiseen tähtäävä koulutuspainotteinen konsepti 4) Itsenäisesti verkossa suoritettava työelämän mikro-opinto-konsepti, joka sisältää hyvin yksityiskohtaisesti ohjatun Lean-ajatteluun perehdyttävän osaamisen lisäämisen harjoitussarjan. Harjoitussarja on tarkkaan ohjeistettu ja se tutustuttaa käytännön tekemisen kautta Leanin perustyökaluihin ja avaa samalla Lean-ajattelun ytimessä olevan jatkuvan parantamisen mallin. Harjoitussarja tuottaa huolellisesti suoritettuna relevanttia ja arvokasta dataa suoraan yrityksen nykytilasta ja toiminnasta, mikä on sellaisenaan hyödynnettävissä yrityksessä, myös mahdollisissa tulevissa kehittämisprojekteissa. Viimeisin konsepti on hankkeen lopullinen Lean-palvelumalli, joka nyt vastaa erityisesti tarpeeseen lisätä kiinnostusta ja tutustuttaa yrityksiä matalalla kynnyksellä ja pienillä kustannuksilla Lean-ajatteluun. Sen avulla toteutuu myös tavoite lisätä yritysten kilpailukykyä, sillä Lean-työkalujen käytön harjoittelu tapahtuu omaan toimintaan linkitettynä ja tuottaa tietoa omasta toiminnasta. Tätä tietoa työstetään eteenpäin harjoitussarjan edetessä ja tieto jalostuu ja kumuloituu koko työskentelyn ajan. Kertynyttä tietoa voidaan hyödyntää suoraan toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa.