Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72590

Hankkeen nimi: DROMINÄ - Dronet mittauksessa ja näytteenotossa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Teknologiapuisto 127

Puhelinnumero: 044-3533692

Postinumero: 87400

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.cemis.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SUTINEN VEIJO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Laboratorioinsinööri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: veijo.sutinen(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-3533692

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Suomen alueella kasvavina teollisuuden aloina ovat kaivostoiminta ja biotalouden eri muodot. Nämä tulevat lisäämään ympäristömittaustarvetta entisestään, sillä viranomaiset ja kansalaiset haluavat tietää näiden toimien ympäristövaikutukset vesistöihin ja muuhun luontoon. Täten sosiaalisen toimiluvan saavuttaminen vaatii entistä tarkempaa mittaamista sekä uusia, sidosryhmien kelpuuttamia mittausstrategioita. Toisaalta ympäristövalvontaan on tulevaisuudessa käytettävissä entistä vähemmän resursseja, joten perinteistä mittaamista ja näytteenottoa pitää saada kustannustehokkaammaksi ja nopeammaksi.

Hankkeen tavoitteena on tutkia miehittämättömien ilma-alusten (drone) käyttömahdollisuuksia vedenlaadun mittauksessa ja näytteenotossa. Hankkeessa tutkitaan droneille soveltuvia uudentyyppisiä mittaus- ja näytteenottostrategioita sekä demonstroidaan näiden toimintaa vesistöjen ja prosessialtaiden vedenlaadun mittauksessa ja näytteenotossa.

Hanke tuottaa uudenlaisia menetelmiä vedenlaadun mittaamiseen ja näytteenottoon, joiden avulla mahdollistetaan tarkemmat ja laajemmat mittaukset kustannustehokkaammin. Hankkeen tuloksena syntyvien nykyistä laajempien aineistojen avulla voidaan vesistön tilaa tai prosessialtaiden käyttäytymistä mallintaa paremmin. Hanke myös parantaa työturvallisuutta vähentämällä ihmistyövoiman tarvetta vaikeissa tai vaarallisissa olosuhteissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallisina kohderyhminä ovat ympäristöseurannasta vastaavat yritykset, vesistökunnostuksia tekevät yritykset, kaivosteollisuus, biojalostusteollisuus, valvovat viranomaiset ja lentopalveluja tarjoavat yritykset. He voivat suoraan hyödyntää hankkeen tuloksia työssään.

Ympäristö- ja vesienhoitoalan asiantuntijayritykset saavat hankkeesta uusia menetelmiä ja välineitä vedenlaadunmittaamiseen ja näytteenottoon. Hyödyntäviä yrityksiä voisi olla mm. Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy, Ramboll Finland Oy, Pöyry Finland Oy, SRK Consulting Finland Oy, Ahma Group Oy, Golder Associates Oy, ja Kymen vesi ja ympäristö ry.

Kaivos- ja biojalostusteollisuus saavat uusia menetelmiä ja välineitä erilaisten altaiden seurantaan. Uusien menetelmien käyttäminen tulee parantamaan seurannan laajuutta sekä työturvallisuutta.

Valtion viranomaiset saavat uusia kustannustehokkaampia välineitä ympäristötilan seurantaan.

Hankkeen toiminta kohdistuu usean eri maakunnan alueelle:
Kainuu (60% toiminnasta) + Lappi (noin 20% toiminnasta) + Pohjois-Pohjanmaa (noin 20% toiminnasta)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Uudet menetelmät ja välineet mahdollistavat kustannustehokkaamman mittaamisen ja näytteenoton, jonka seurauksena ympäristöseuranta tehostuu. Tästä hyötyviä kohderyhmiä ovat esim. alueen asukkaat, vesistöjen käyttäjät, raakaveden käyttäjät, luonnontuotealan yrittäjät ja matkailuyrittäjät. Vesistöjen hyvä tila merkitsee vetovoimatekijää sekä alueiden asukkaille että elinkeinoelämälle ylipäätään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 216 796

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 210 915

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 262 496

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 255 422

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Rovaniemen, Kajaanin, Oulun

Kunnat: Rovaniemi, Oulu, Kajaani, Sotkamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty hanketoimijoiden toimesta. Kaivannaisteollisuus ja siihen kiinteästi liittyvät toiminnot ovat olleet perinteisesti miehinen maailma, eikä tilanne ole nykyaikanakaan liiemmin muuttunut. Naiset saivat luvan työskennellä maan alla vasta 80-luvulla ja nainen on yhä harvinaisuus kaivosmiehenä, vaikka ala työllistää jo tuhansia ihmisiä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Naisten osuus kaivosalan työvoimasta on noin 10 %. Alalla on edelleen selkeä ero ”miesten ja naisten töissä”, naiset ovat pääasiallisesti ympäristöalan toimistoissa tai laborantteina ja miehet fyysisissä töissä kaivinkoneiden kuljettajina, hitsaajina tai panostajina. Tekniikan kehittymisen myötä työn fyysinen kuormittavuus on kuitenkin vähentynyt. Naisten alhaiseen lukumäärään vaikuttaa suuresti alaan suuntaavan koulutuksen miesvaltaisuus ja tiukkaan juurtuneet perinteiset stereotypiat miesten ja naisten rooleista. Kaivosalalla vierastetaan naisten mukaan tuloa, koska se edellyttäisi myös yhteisössä toimivien miesten ajatusmallien muutosta. Kaavamaiset käsitykset sukupuolirooleista eivät saisi rajoittaa yksilöiden mahdollisuuksia, vaan toiminnassa tulee tietoisesti ottaa huomioon sukupuolen merkitys. Koillismaalla huomattiin naisten suhtautuvan huomattavasti miehiä kriittisemmin Juomasuon kaivoshanketta kohtaan, jossa Koillissanomien galluptutkimuksessa kaivosta kannatti vain kolmannes naisista, kun miehistä hankkeelle vihreää valoa näytti reilusti yli puolet. Kaivosala sijoittuu suurelta osin harvaan asutuille syrjäseuduille, joissa työttömyysaste on korkea ja elinkeinorakenne yksipuolinen. Kaivosalalla taas on huutava pula osaajista ja syrjäseuduille on hankala houkutella uutta
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen kuuluu vahvana osana osaamisen kehittäminen, jonka tuloksia hyödynnetään tiedonvälittämisessä. Hanke pyrkii edistämään kaivostoiminnan sosiaalista hyväksyttävyyttä tiedottamalla, ja ympäristöasioiden paremmalla hallinnalla. Tämä hälventää ennakkoluuloja kaivostoimintaa kohtaan, joka voi osaltaan edesauttaa myös naisten kiinnostusta lähteä kaivosalalle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on ympäristömittausten kehittäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 7
Hankkeessa tehtävä kehitystyö tähtää ympäristön tutkimuksen edistämiseen ja parantamaan sen tutkimuksen kustannustehokkuutta. Kehitettävä menetelmä edistää yleisesti ympäristöntarkkailua ja teollisuusympäristöjen vedenhallintaa ja vesistönsuojelua.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeessa kehitettävällä menetelmällä voidaan tarkkailla prosessi- ja muiden altaiden sisältämien vesien tilaa ja ohjata tulosten perusteella tarvittavia toimenpiteitä. Ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti lisääntyvät sateet vaikuttavat vesialtaiden hallintaan ja veden käsittelyyn.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 8
Hankkeessa kehitettävän menetelmän käyttökohteena ovat teollisuusympäristöjen vesialtaiden tarkkailun lisäksi yleisesti ympäristön tarkkailu ja ympäristötutkimus.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 10
Hankkeessa kehitetään menetelmiä pintavesien kustannustehokkaaseen tarkkailuun. Yksi hankkeen kehityshaara on kevyempi ns. jokamiehen laitteisto, jonka avulla kansalaiset voivat vapaamuotoisesti tarkkailla ympäristöään ja toimittaa keräämiään mittaustietoja viranomaistaholle.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Hankkeessa voi olla välillisesti positiivisia vaikutuksia Natura 2000-alueisiin, jos niiden läheisyydessä toimivat teollisuuslaitokset (kaivokset ja muu teollisuus) ottavat menetelmän käyttöönsä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hankkeessa kehitettävällä menetelmällä saadaan nopeasti tietoa esimerkiksi jätevesialtaiden tilasta ja voidaan ennakoida jäteveden käsittelyä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Hankkeessa ei tutkita uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Mutta hankkeessa käytettävät lentolaitteet toimivat sähkömoottorilla ja laajemmin käytettyinä vähentävät näytteenottajien kulkemista autoilla tai yleensä polttomoottorilla varustetuilla veneillä, kun yhdestä sijainnista lähetetty lentolaite voi käydä tekemässä useamman mittauksen tai näytteenoton jokaisella lentokerralla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 7
Hankkeessa kehitettävä menetelmä ja hankkeessa saadut kokemukset tulevat olemaan julkisia. Näin ollen ne ovat hankkeen valmistuttua vapaasti ympäristökonsulttiyritysten käytettävissä hyödynnettävissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Hankkeessa kehitettävä menetelmä tulee olemaan siirrettävissä sellaisenaan tai muokattuna yritysten palvelukonseptiksi.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeessa kehitettävä menetelmä vähentää ympäristönäytteenottajien ja –mittaajien liikkumista tutkimuskohteessaan. Hankkeessa kehitettävä menetelmä vähentää varsinkin teollisuusympäristöissä väärästä ennakoinnista ja puutteellisista lähtötiedoista johtuvan työn tekemistä ja sitä kautta vähentää liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 7
Hankkeessa kehitettävän menetelmän tarkoitus on parantaa ympäristön tilaa ympäristötutkimuksen kautta ja siten vaikuttaa positiivisesti niin suoraan, kuin välillisestikin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Tämän lisäksi hanke edistää hyvinvointia luomalla mahdollisuuden uudelle palvelukonseptille ympäristötutkimuskonsulteille.
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Teollisuusympäristöjen vesien paremmalla hallinnalla ja monitoroinnilla edistetään molempien sukupuolien hyvinvointia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 4
Hanke parantaa teollisuusympäristöjen vesien paremman hallinnan ja monitoroinnin kautta teollisuusympäristöjen lähipiirissä asuvien ihmisten asemaa ja se voi välillisesti parantaa Lapin kaivosten ympäristöissä muun muassa poronhoitajien asemaa.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hankkeessa kehitettävän menetelmän avulla voidaan vähentää ympäristökuormitusta pintavesiin ja sen kautta virkistysalueisiin ja kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeessa kehitettävä menetelmä helpottaa, nopeuttaa ja laskee ympäristöntarkkailun kustannuksia ja ympäristötutkimuksen aikana liikkumisesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Kehitettävä menetelmä voidaan ottaa käyttöön ympäristökonsulttiyrityksissä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Dronet mittauksessa ja näytteenotossa -hankkeessa kehitettiin lentäville ilma-aluksille vesinäytteenottostrategia luonnon- ja kaivosvesien sekä vesirakentamisen vaikutusten seuraamiseen. Päätuotteena oli dronesta laskettavan vesinoutimen suunnittelu ja kehittäminen sekä kahden erityyppisen tuotepaketin kokoaminen operatiiviseen käyttöön. Kevyt drone-mittalaite yhdistelmä koostuu edullisesta dronesta, jonka merkittävimpänä ominaisuutena on 0,5 kg kantokyky. Kevyt laiteyhdistelmä voidaan varustaa veteen laskettavilla mittalaitteilla, jotka mittaavat esim. lämpötilaa, johtokykyä ja happamuutta. Yhdistelmä sopii nopeisiin kartoituksiin ja koostuu helposti saatavilla olevista osista. Raskaampi ammattilaistason drone-mittalaite yhdistelmä rakentuu ohjelmoitavan vesinäytteenottimen ympärille, joka ottaa 2 * 0,5/0,75/1 l vesinäytteen ohjelmallisesti määritetystä syvyydestä. Näytteenotin mittaa samalla lämpötilan, sähkönjohtokyvyn, paikkatiedon ja asennon tallentaen tulokset älylaitteelle tai pilveen. Molemmat dronet on varustettu vinssillä, mutta käytännön kokeissa todettiin vinssin sijasta pitkä vaijeri tai naru luotettavammaksi. Raskaampi drone, 6 kg kantokyvyn ansiosta soveltuu hyvin myös moniparametrisondien kuljettamiseen ja käyttämiseen. Hankkeessa testattiin miltei kaikki kaupallisesti saatavat itsenäisesti toimivat mittalaitteet ja niiden soveltuvuus erityisesti mittausnopeuden suhteen drone käyttöön. Lisäksi hankkeessa toteutettiin ympäristöviranomaisille että konsulteille laaja kysely drone-mittausten ja näytteenoton tarpeellisuudesta, sekä laadittiin suunnitelma laitteen kaupallistamisesta.