Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72637

Hankkeen nimi: Led-UV -teknologiaan ja peroksidikemikaalien yhteiskäsittelyyn perustuvien desinfiointimenetelmien kehittäminen ja markkinoille pääsyn edistäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6

Puhelinnumero: +358 (0)17 255 6000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ANTIKAINEN EERO JUHANA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TK-päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eero.antikainen(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447856325

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on edistää Led-UV -teknologian ja peroksidikemikaalien sekä otsonin yhteiskäsittelyn yleistymistä veden desinfiointiin vesihuolotoalalle (juomavesi ja jätevesisovellukset), uima-allasvesien desinfiointiin, sekä ballasti- eli painolastivesien käsittelyyn. Hankkeen aikana testataan ja todennetaan Led-UV -teknologian ja peroksidikemikaalien yhteiskäsittelyn vaikutuksia veden desinfiointiin käyttäen tutkittavina vesijakeina tavallista juomavettä, jätevettä, uima-allasvettä, sekä laivojen ballisti- eli painolastivettä. Desinfioinnin vaikutusta seurataan analysoimalla käsiteltävistä vesistä ns. indikaattorimikrobeja (mm. E.Coli) ja erityisesti niiden vähenemistä käsittelyn seurauksena. Lopputuloksena saadaan määritettyä optimaaliset käyttöparametrit Led-UV -teknologian ja peroksidin, sekä otsonin yhdistelmäkäsittelylle siten, että käsittelyn energiankulutus saadaan minimoitua kuitenkin saavuttaen riittävän tehokas desinfioiva vaikutus käsiteltävään veteen.

Tulosten pohjalta voidaan laskennallisesti osoittaa menetelmän tuoma lisäarvo verrattuna konventionaalisiin desinfiointimenetelmiin, sekä antaa suositukset tämän uuden yhdistelmäkäsittelyn soveltamiseksi eri käyttökohteisiin (juomavesi, jätevedet, uima-allasvedet, sekä ballistivedet). Näiden tietojen pohjalta alalla toimivat yritykset voivat saavuttaa merkittävän edun tähän uuteen Led-UV-teknologian ja peroksidikäsittelyn, sekä otsonin yhdistelmän käyttöön liittyvien uusien tuotteiden, prosessien sekä palveluitten kehittämiseksi kv-markkinoille.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä alalla toimivien tutkimuslaitosten (THL), korkeakoulujen (Savonia), ja kv-markkinoille pyrkivien veturiyritysten välillä. Hankkeen toteutukseen osallistuu laaja-alainen yrityskonsortio edustaen kattavasti ko. desinfiointisovellusten arvoketjua. Hankekonsortiossa ovat edustettuina sekä led-teknologioiden valmistusosaaminen, desinfiointia tehostavien kemikaalien käytön osaaminen, sekä otsonikäsittelyn hyödyntämisosaaminen, ympäristöalan palveluliiketoiminnan ja kv-markkinoiden erityisosaaminen, sekä desinfiointia loppukäyttäjinä soveltavat toimijat niin juomavesi- kuin jätevesisektoreiltakin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Juomavesisektori, suurten kiinteistöjen omistajat (sairaalat, elintarviketeollisuus yms.), jätevesilaitokset sekä laite- ja kemikaalitoimittajat, laivanrakennusteollisuus ja laivanvarustamot. Pk-yrityssektori, joka liittyy ko. desinfiointiteknologioitten arvoketjuun valmistaen ko. teknologiaa sekä siihen sidoksissa olevia palveluita ja tuotteita alalle. Kylpylät, uimahallit, hotelliketjut jne., joissa on uima-altaita asiakaskäytössä. Kehitysmaitten vesihuolto erityisesti hajautetuissa kohteissa, joissa ongelmana on energian saatavuus.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Veden käyttäjät, vesiekosysteemien hyödyntäjät, laitevalmistuksen alihankintaketjut, kemikaalitoimittajat, Itämeren suojeluun osallistuvat tahot, WHO, YK.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 145 880

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 139 216

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 178 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 173 880

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali sisällöltään. Hankkeen valmistelussa on kuitenkin huomioitu sukupuoli-näkökulma sekä lisäksi hankkeen toteutuksessa huomioidaan tasa-arvo -näkökulman toteutuminen. Hankkeen tuotokset mm. matalaenergisten juomaveden desinfiointiratkaisujen osalta edistävät tasa-arvon toteutumista erityisesti hankalissa elinolosuhteissa elävien naisten osalta kehitysmaissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Asia huomioitu valmisteluvaiheessa. Hankkeen valmistelussa on huomioitu sukupuoli-näkökulma sekä lisäksi hankkeen toteutuksessa huomioidaan tasa-arvo -näkökulma. Hankkeen tuotokset mm. matalaenergisten juomaveden desinfiointiratkaisujen osalta edistävät tasa-arvon toteutumista erityisesti hankalissa elinolosuhteissa elävien naisten osalta kehitysmaissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali sisällöltään. Kuitenkin hankkeen tuotokset mm. matalaenergisten juomaveden desinfiointiratkaisujen osalta edistävät tasa-arvon toteutumista erityisesti hankalissa elinolosuhteissa elävien naisten osalta kehitysmaissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 8
Vähäenerginen Led-UV -teknologia mahdollistaa entistä vähäenergisemmän vesien desinfioinnin säästäen energian kulutusta maailmanlaajuisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 6
Vähäenerginen Led-UV -teknologia mahdollistaa entistä vähäenergisemmän vesien desinfioinnin säästäen energian kulutusta ja tuotannon tarvetta maailmanlaajuisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 8
Ballastivesien tehokas käsittely edistää meriekosysteemien suojelua sekä jätevesien desinfiointi ehkäisee vesiekosysteemien tuhoutumista ja hygieniahaittoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 8
Ballastivesien tehokas käsittely edistää meriekosysteemien suojelua sekä jätevesien desinfiointi ehkäisee vesiekosysteemien tuhoutumista ja hygieniahaittoja suojaten myös pohjavesiä likaantumiselta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta Natura-kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Matalaenerginen desinfiointi mahdollistaa esim. aurinkosähkön hyödyntämisen hajautetuissa desinfiointiratkaisuissa edistäen uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 6
Mahdollistaa uuden liiketoiminnan kehittymisen alueelle vesiturvallisuus-osasamiseen tukeutuen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 8
Kehittää vesihygieniaa ja kansanterveyttä erityisesti kehitysmaitten osalta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 8 8
Luo uutta osaamista vesiturvallisuuteen ja sen käytännön sovelluksiin liittyen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Led-UV -teknologiaan ja peroksidikemikaalien yhteiskäsittelyyn perustuvien desinfiointimenetelmien kehittäminen ja markkinoille pääsyn edistäminen -hanke toteutettiin aikavälillä 1.1.2017 -31.12.2019. Led-UV -teknologian ja peroksidikemikaalien sekä otsonin (O3) yhteiskäsittelyn yleistymistä veden desinfiointiin vesihuoltoalalle (talousvesi ja yhdyskuntajätevesien desinfiointisovellukset), uima-allasvesien desinfiointiin, sekä laivojen ballasti- eli painolastivesien käsittelyyn edistettiin tuottamalla tutkittua vertailevaa tietoa näiden teknologioiden desinfiointikyvystä. Hankkeessa testattiin ja todennettiin led-UV -teknologian ja peroksidikemikaalien yhteiskäsittelyn, sekä otsonin vaikutusta veden desinfiointiin käyttäen tutkittavina vesimatriiseina klooraamatonta talousvettä, puhdistettua yhdyskuntajätevettä, uima-allasvettä ja keinotekoisesti tehtyä painolastivettä. Lopputuloksena saatiin määritettyä optimaaliset käyttöparametrit Led-UV -teknologian ja peroksidikemikaalien yhdistelmäkäsittelylle, sekä otsonin käytölle siten, että käsittelyllä saatiin tuotettua riittävän tehokas desinfioiva vaikutus käsiteltävään veteen. Menetelmän tehokkuutta verrattiin konventionaaliseen UV-käsittelyyn.

Lyhennelmä tuloksista: Talousveden ja jäteveden desinfiointikokeissa tehokkain desinfiointimenetelmä oli peretikkahapon (PAA) ja UV-käsittelyn yhdistelmä. Talousveden desinfiointikokeissa MS2 kolifaagiin tehosi parhaiten vetyperoksidi (H2O2) yhdessä UV-lamppukäsittelyn kanssa. Vetyperoksidin yhdistäminen UV-lamppukäsittelyyn oli myös tehokkain desinfiointimenetelmä jäteveden desinfiointikokeissa somaattisiin kolifaageihin. F-spesifisten kolifaagien osalta taas peretikkahappo toimi yhdistelmäkäsittelyssä parhaiten. Pienemmät PAA-pitoisuudet eivät tehonneet mikrobeihin sameammissa puhdistetuissa yhdyskuntajätevesissä, vaan tällöin käsittelyyn tarvittiin suurempi PAA-pitoisuus riittävän mikrobireduktion saavuttamiseksi. Yhdyskuntajäteveden sisältämä orgaaninen aines todennäköisesti kulutti PAA:n ennen kuin se vaikutti käsiteltäviin mikrobeihin. Vastaavasti käytettäessä otsonia jäteveden desinfiointikokeissa havaittiin senkin mitä ilmeisimmin reagoivan jäteveden sisältämän orgaanisen aineen kanssa, jolloin otsonia kului tässä reaktiossa ja varsinainen desinfioiva vaikutus itse mikrobeihin jäi vähäisemmäksi. Talousveden desinfiointikokeissa otsoni puolestaan poisti tehokkaasti mikrobeja. Uima-allasvesikokeissa veden sisältämä kloori näytti inaktivoivan ilmeisen hyvin seurannassa ollutta P.aeruginosaa, mutta bakteerin havaittiin kuitenkin tarttuvan kaakeleihin ja selviytyvän kaakeleiden pinnoilla, vaikka bakteeria ei enää vedestä löytynytkään.