Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72679

Hankkeen nimi: TUMA CO2- Digileanillä kohti vähähiilisempää tuotantoa (selvityshanke)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.1.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0600598-8

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Puhelinnumero: 015 361 600

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: MIKKELI

WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAAPEA KIMMO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440 361 613

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden edistäminen, kilpailuedun saavuttaminen ja pk-yritysten ja startuppien yhteistyöllä saavutettavien uusien toimintatapojen muodostuminen tuotannon digitaaliseen ja fyysiseen toimintaympäristöön. Parantuvien digivalmiuksien ja tehostuneen tuotannollisen toiminnan avulla eteläsavolaiset yritykset voivat parantaa kilpailukykyään valmistavassa teollisuudessa sekä hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia ja luoda uutta liiketoimintaa. Hankkeella tuetaan teollisuusyritysten digitaalisten ratkaisujen mahdollistamia keskittymiä resurssitehokkuuden ja kilpailukyvyn merkittäväksi parantamiseksi, sillä tuotantotekniikoiden kehitys- ja tutkimustoiminta on pienille ja keskisuurille yrityksille usein erittäin kallista ja aikaa vievää eikä tällaista kehitystoimintaa tehdä ilman hanketoimintaa. TUMA CO2- hanke on yrityksille matalan kynnyksen selvityshanke, johon yritykset osallistuvat selvittääkseen uuden yllä ja jäljempänä esitetyn toimintamallin toteuttamismahdollisuuksia.


Hankkeessa kehitetään Etelä-Savon alueelle erittäin merkittävien pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten vähähiilisiä toimintamalleja leanin ja digitaalisten työkalujen sekä startup-yhteistyön avulla. Toiminnalla tavoitellaan myös koulutuksen ja tutkimuksen parempaa, kansainvälisiä verkostoja hyödyntävää yhteistoimintaa yritysten kanssa.


Tässä hankkeessa suunniteltavan toimintamallin tavoitteena on :


1. Vähähiilisyyden edistäminen ja myöhemmässä vaiheessa toteutuvien teollisten symbioosien ja teollisen internetin ekosysteemien muodostuminen sekä resurssitehokkuuden parantaminen. Tämä tarkoittaa yritysten tuottaman datan läpinäkyvyyden lisäämistä ja kiertotalouden hyödyntämistä.


2. PK-yritysten ja startupien yhteistyön kehittäminen, digitaalisuuden ja leanin hyödyntäminen vähähiilisessä tuotannossa.


3. Kansainvälisten vähähiilisyyttä edistävien verkostojen ja toimintamallien kartoitus ja verkostojen toimintaan osallistuminen.


Tavoitteet on avattu laajemmin ao. luvussa.


Teollisuuden digitalisaatio ja teollinen internet ovat kasvaneet valtatrendeiksi viime vuosien aikana. Etelä-Savossa on tehty paljon työtä kuluneen vuoden aikana digitalisaation ja uusien tiedonkeräysmahdollisuuksien käyttöönottamiseksi pk-yrityksissä ja toiminnasta saatavan datan analysoimiseksi etenkin Etelä-Savon Uudistuva Teollisuus–hankkeessa.


Uudessa TUMA CO2 - Digileanillä kohti vähähiilisempää tuotantoa –selvityshankkeessa on tavoitteena, että alueen yritykset pystyvät käyttämään omia ja hyödyntämään muiden lähellä olevien yritysten tuotantoresursseja tehokkaammin kuin koskaan. Tämä mahdollistaa aiempaa vähähiilisemmän teollisuustuotannon mm. logistiikka-, energia- ja materiaalivirtojen tehostumisen kautta sekä kilpailuedun ja uusien ansaintamahdollisuuksien syntymisen alueen yrityksiin.


Digitalisaatio etenee vauhdilla, ja on vain ajan kysymys, milloin tuotannosta ja muista yrityksen toiminnoista tuotettavaa dataa yhdistetään yritysverkostojen toiminnan tehostamiseksi. Olemalla etujoukossa tässä kehityksessä taataan eteläsavolaisille yrityksille kilpailuetua resurssien tehokkaamman käytön muodossa ja koko alueelle imagohyötyä erityisesti vähähiilisyyden edistämisen ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen myötä.


TUMA CO2 -selvityshankkeen avainsanoja ovat vähähiilisyys, kilpailuetu, teollinen internet, digitalisaatio, kiertotalous, teollinen symbioosi, siilottomuus - vertikaalinen integraatio.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmään kuuluvat Etelä-Savon teknologiateollisuus-, rakennus- ja muovi-komposiitti alojen yritykset kuten: Pelaser Oy, Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy, Siimet Oy, Tehomet Oy, Joros Oy, Arimet Oy, Pipe Modul Oy, Esmarin Oy, Plastep Oy, Mikkelin Betoni Oy, Lipa-Betoni Oy, PEL-Tuote Oy, Environics Oy, CEF Oy, Kotila Engineering Oy (uusi), Observis Oy (uusi), Metatavu Oy (uusi) ja Mindhive Oy (uusi). Hankkeeseen tulevien yritysten mukaan siilojen purkaminen ja poikkiteolliset kehityshankkeet ovat uusi mahdollisuus ja merkittävä päänavaus. Selvityshankkeeseen otetaan mukaan 5-10 tuotannollista yritystä ja 2-3 startup-yritystä.

Hankkeeseen osallistumaan ovat lupautuneet:

Metatavu Oy (sitoumus liitteenä)
Kotila Engineering Oy (ei vielä palauttanut sitoumusta)
Joros Oy (ei vielä palauttanut sitoumusta)
Plastep Oy (sitoumus liitteenä)
Pelaser Oy (ei vielä palauttanut sitoumusta)
Lipa-Betoni Oy (ei vielä palauttanut sitoumusta)
PEL-Tuote Oy (sitoumus liitteenä)
Casemet Oy (ei vielä palauttanut sitoumusta)

Koska hanke on luonteeltaan selvityshanke, jossa selvitetään täysin uusien toimintamallien ja palveluiden toteutettavuutta, kohderyhmän panostukset hankkeeseen eivät voi olla kovin suuria. Yritysten panokset hankkeeseen voivat olla 500-1000 €/v (pk-yritykset) ja 50-100 €/v (startupit)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on alueen muu elinkeinoelämä, yritysten työntekijät ja omistajat, oppilaitosten opiskelijat ja työntekijät, sekä kunnat ja kaupungit.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 134 653

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 125 539

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 187 534

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 174 965

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Rantasalmi, Pieksämäki, Pertunmaa, Kangasniemi, Mikkeli, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ei ole oleellinen hankkeen tavoitteiden tai tuotosten kannalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ei ole oleellinen hankkeen tavoitteiden tai tuotosten kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole oleellinen hankkeen tavoitteiden tai tuotosten kannalta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Kyseessä on selvityshanke, jossa selvitetään yritysten valmiutta teollisiin symbiooseihin, resurssien kierrätykseen ja IoT:tä hyödyntäviin verkostoihin. Vaikutukset tulevat viiveellä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 5
Hankkeella on oletettavasti vaikutusta teollisuusyritysten hiilijalanjälkeen, hanke luo mahdollisuuksia päästöjen alenemiselle energiatehokkuuden paranemisen kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 5
Hankkeella on oletettavasti vaikutusta teollisuusyritysten hiilijalanjälkeen, hanke luo mahdollisuuksia päästöjen alenemiselle energiatehokkuuden paranemisen kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Kyseessä on selvityshanke, jossa selvitetään yritysten valmiutta teollisiin symbiooseihin, valmistusmateriaalien kierrätykseen ja IoT:tä hyödyntäviin verkostoihin. Vaikutukset tulevat viiveellä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeella luodaan pohjaa yritysten lean-tehokkaalle yhteistyölle, jonka avulla vähennetään hukkaa ja parannetaan tuottavuutta ja kehitetään yrityksille kilpailuetua.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Selvityshankkeen tulosten perusteella päätetään uuden tietojärjestelmän kehittämistä tai olemassaolevan tietojärjestelmän hyödyntämisestä yritysten resurssitehokkuusalustaksi.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Selvityshankkeen tulosten perusteella päätetään uuden tietojärjestelmän kehittämistä tai olemassaolevan tietojärjestelmän hyödyntämisestä yritysten resurssitehokkuusalustaksi. ALustan avulla on tarkoitus mm. kehittää logistista tehokkuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
TYöpajoissa opitaan hyödyntämään digitaalisia välineitä, mikä lisää tehokkuutta ja joustavuutta sekä mahdollistaa uusia tapoja toimia työelämässä. Tämä varmistaa myös osaltaan työpaikkojen säilymisen alueella.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Tekninen kehitys, leaniin siirtyminen ja uuden teknologian käyttöönotto muokkaa perinteisiä teollisuusammatteja ja madaltaa organisaatioita. Tämä tasa-arvoistaa työelämää.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 4 4
Hankkeen teemojen ansiosta ympäristötietoisuus lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TUMACO2 (Digileanillä kohti vähähiilisempää tuotantoa) -hankkeessa selvitettiin uudenlaisen, vähähiilisemmän tuotannon mahdollistavan poikkiteollisen toimintamallin kehittämisedellytyksiä Etelä-Savossa. Toimintamallin kehittämisen perusedellytyksiä ovat teollisten symbioosien muodostuminen ja resurssitehokkuuden parantaminen perustamalla teollisen internetin ekosysteemi, joka hyödyntää uuden teknologian mahdollistamia tietoteknisiä ratkaisuja. Tämän lisäksi myös yksittäisten yritysten on kerättävä ja hyödynnettävä toiminnastaan saatavaa dataa aiempaa tehokkaammin , ja muokattava tuotantoprosessejaan vähemmän materiaalia ja energiaa kuluttavaan suuntaan. Hankkeen tuloksena päätettiin aloittaa kehitystoimenpiteet vähähiilisen ekosysteemin muodostamiseksi v. 2018.

Hankkeessa toteutettiin työpajoja ja muita tilaisuuksia lean-johtamisen , PK-yritysten ja startuppien törmäyttämisen, uusien teknologioiden ja hackathon -kehittämisen osalta. Lisäksi hankkeessa järjestettiin tiedonhankkimismatka Joensuuhun, ja tiedonhankkim is- ja vienninedistämismatkat Hannoverin teollisuusmessuille sekä Elmia Subcontractor -messuille.

Hankkeeseen hankittiin Microsoft Hololens -AR-lasit, joiden avulla teknologiaa esiteltiin osallistujayrityksille ja joiden avulla autettiin pk-yrityksiä toteuttamaan lisätyn todellisuuden pilotteja startuppien avulla.