Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72718

Hankkeen nimi: Kasvun setelit

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2017 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0187690-1

Jakeluosoite: PL 22

Puhelinnumero: 044 497 3117

Postinumero: 90015

Postitoimipaikka: Oulun kaupunki

WWW-osoite: http://www.businessoulu.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SAINE ARI HENRIK

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Rahoitusasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.saine(at)businessoulu.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 497 3117

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa pilotoidaan yrityspalvelusetelijärjestelmä Oulun seudulle, jossa on viime vuosina perustettu ICT toimialan murroksen myötä suuri määrä kasvuhakuisia startup yrityksiä. Toiminnalla laajennetaan alueella jo toimiva palvelusetelijärjestelmä kattamaan yritysten uuteen liiketoimintaan, kasvuun ja vientiin tähtäävää kehittämistä. Toiminnalla on tarkoitus madaltaa yritysten kynnystä käyttää ulkopuolisia palveluntuottajia sekä vauhdittaa palveluiden ja tuotteiden kaupallistamista. Toiminnassa painotetaan Oulun alueen osaamiseen liittyviä vahvuuksia sekä strategisia kasvutavoitteita kuten ICT:n ja digitalisaation hyödyntämistä eri toimialoilla, Internet of Things (IoT) mahdollisuuksia, tulevaisuuden terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja, Oulun alueen tuotannollisen teollisuuden kehittämistä, tulevaisuuden kauppaa ja siihen liittyviä uusia ratkaisuja, älykaupunkiteemoja sekä kaupallistamiseen tähtäävien yritysten toimintojen kehittämistä.

Hankkeessa rakennetaan yrityspalvelusetelille tarvittava lisärajapinta olemassa olevaan palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään (PSOP). Rajapinnan rakentamisessa huomioidaan ja hyödynnetään jo aikaisemmin tehtyä palvelusetelialustaa mm. 6Aika -ohjelmassa sekä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimessa sekä hyvinvointipalveluissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kansainvälistyvät, kasvua ja uutta liiketoimintaa hakevat osakeyhtiömuotoiset pk-yritykset. Setelin ensimmäisellä jakokierroksella tuettavan yrityksen tulee olla vasta perustettu yritys (0-1 -vuotias) tai yritys, jonka ensimmäinen tilinpäätös ei ole valmistunut. Ensimmäiseen setelin jakokierrokseen on suunniteltu kohdistettavan 1/3 hankkeen setelibudjetista. Ensimmäisen kierroksen jälkeen järjestetään toinen setelikierros, jossa kohderyhmää laajennetaan 0-1-vuotiaiden yritysten lisäksi 1-5-vuotiaisiin yrityksiin uuden liiketoiminnan käynnistämiseen ja kasvun tukemiseen (kansainvälistymiseen liittyvät toimenpiteet, tuotekehityksen alkuvaiheeseen liittyvät toimenpiteet). Toisella kierroksella käytetään myös mahdollisesti ensimmäisellä jakokierroksella säästynyt palveluseteliosuus. Hankkeen lopussa vertaillaan kierrosten tuloksia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritys- ja innovaatiopalveluja tarjoavat yritykset, oppilaitokset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 349 860

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 346 872

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 499 800

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 495 797

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun

Kunnat: Lumijoki, Ii, Tyrnävä, Hailuoto, Muhos, Kempele, Oulu, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Yrttipellontie 6, 5. krs.

Postinumero: 90230

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 70, joihin työllistyvät naiset 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17.00, joihin työllistyvät naiset 6.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Yleisesti voidaan todeta, että hankkeen toiminta ja tulokset palvelevat koko kohderyhmää sukupuolesta riippumatta. Kokonaisuutta on tarkasteltu myös naisyrittäjyyden kannalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Yleisesti voidaan todeta, että hankkeen toiminta ja tulokset palvelevat koko kohderyhmää sukupuolesta riippumatta. Naisyrittäjyyden näkökulmasta voidaan tuoda esille, että valtaosa naisyrityksistä toimii palvelualoilla (mm. kauppa ja hoiva-alat). Naisyrittäjyyteen liittyen palvelualojen perusrahoitusta (ml. kehittämistukea) on toivottu vahvistettavan. Setelitoiminta tarjoaa hyvän työkalun mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. Setelitoiminta on mm. myönnettävien tukisummien koon puolesta sopiva työkalu kasvuhakuisten mikroyritysten tukemiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toiminta ja tulokset palvelevat koko kohderyhmää sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Cleantech ja biotalousalan yritysten kansainvälistyminen on yksi elinkeinopolitiikan kärjistä. Oululaisten yritysten tuotteiden vientitoiminta lisää luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien tuotteiden käyttöönottoa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Cleantech ja biotalousalan yritysten kansainvälistyminen on yksi elinkeinopolitiikan kärjistä. Oululaisten yritysten tuotteiden vientitoiminta tavoitetta edistävien tuotteiden käyttöönottoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Cleantech ja biotalousalan yritysten kansainvälistyminen on yksi elinkeinopolitiikan kärjistä. Oululaisten yritysten tuotteiden vientitoiminta tavoitetta edistävien tuotteiden käyttöönottoa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Cleantech ja biotalousalan yritysten kansainvälistyminen on yksi elinkeinopolitiikan kärjistä. Oululaisten yritysten tuotteiden vientitoiminta tavoitetta edistävien tuotteiden käyttöönottoa. Suomalainen rakennusteollisuus käyttää materiaaleja tehokkaasti ja tuottaa jätettä keskimääräistä vähemmän.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
Cleantech ja biotalousalan yritysten kansainvälistyminen on yksi elinkeinopolitiikan kärjistä. Oululaisten yritysten tuotteiden vientitoiminta tavoitetta edistävien tuotteiden käyttöönottoa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
Paikallinen elinkeinorakenne hyötyy ja monipuolistuu kansainvälistymisen lisääntyessä ja yrityspalvelumarkkinoiden vahvistuessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Yritykset käyttävät enemmän luovien alojen palveluja tuotekehityksessään ja myynnissä(muotoilu yms.). Osaaminen immateriaalioikeuksien hallinnassa paranee.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Ei vaikutusta hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kasvun Setelit –hankkeessa otettiin käyttöön yrityspalvelusetelimalli, jonka tarkoituksena oli korjata yrityskentässä olleita puutteita, jotka liittyivät mm. mahdollisuuteen valita sopiva palveluntuottaja, palveluiden käytettävyyteen yrityksen elinkaaren eri vaiheissa sekä puutteisiin tarvittavassa asiantuntijuudessa ja aihealueissa.
Hankkeen aikana otettiin käyttöön sähköinen PSOP-yrityssetelijärjestelmä, jonne rekisteröityi 109 palveluntuottajaa. Palveluntuottajat loivat järjestelmään 419 palvelutuotekorttia. Setelihaku toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen haku oli suunnattu 0-1 vuotiaille osakeyhtiömuotoisille yrityksille. Kaksi seuraavaa hakua suunnattiin 0-5 vuotiaille osakeyhtiömuotoisille yrityksille. Ensimmäinen ja toinen haku suoritettiin hakujärjestyksessä ja viimeisessä setelihaussa setelien saajat arvottiin hyväksyttävien hakemusten joukosta. Hankkeen toteutuksessa hyödynnettiin olemassa olevaa tietoa, jota oli saatu mm. Tampereen Innovaatiosetelikokeilusta sekä Business Finlandin Innovaatiosetelistä.
Taloustutkimus Oy teki Kasvun setelit –hankkeesta vaikuttavuusselvityksen. Selvityksestä saatiin seuraavia tuloksia:
Selvityksessä kysyttiin yrityspalvelusetelin tarpeellisuutta osana julkisia yrityspalveluita tulevaisuudessa. Yrityspalveluseteli koetaan tarpeelliseksi erityisesti alle 10 työntekijän yrityksissä ja seteliasiakkaiden parissa. Seteliasiakkaista 83 % pitää seteliä joko tarpeellisena tai välttämättömänä osana julkisia yrityspalveluita tulevaisuudessa. Niistä palveluntuottajista, jotka toteuttivat palveluja 78 % pitää seteliä joko tarpeellisena tai välttämättömänä osana julkisia yrityspalveluita tulevaisuudessa. Myös 41 % niistä palveluntuottajista, jotka eivät toteuttaneet palveluja, pitävät seteliä joko tarpeellisena tai välttämättömänä.
Vaikuttavuusselvityksessä kysyttiin asiakkaiden ja palveluntuottajien mielipidettä BusinessOulun toiminnasta yrityspalvelusetelihankkeen toteuttajana. Vastausten perusteella BusinessOulu on onnistunut erittäin hyvin Kasvun Setelit –hankkeen toteuttajana.
Seteliasiakkaiden parissa nähdään, että BusinessOulu on onnistunut parhaiten valinnanvapaudessa ja helpossa hyödyntämisessä ja prosessin ketjutuksessa. Palveluntuottajien parissa nähdään, että BusinessOulu on onnistunut parhaiten valinnanvapaudessa sekä kasvuun ja innovaatioihin kannustavuudessa.Kehittämiskohteena kaikkien vastaajien osalta nousevat palvelun helppokäyttöisyys sekä sähköisen alustan kehittäminen.
17 % kyselyyn vastanneista asiakkaista kertoi, että ovat aloittaneet tai laajentaneet vientiä yrityspalvelusetelin avulla. Työpaikkoja on syntynyt asiakkaiden ilmoituksen mukaan 17, joista 6 naistyöpaikkaa (perustuu järjestelmästä saatuun palautetietoon).
70 %:lle palveluja tuottaneista on syntynyt uusia asiakkuuksia. Palvelusetelihanke on siis merkittävästi laajentanut palveluntuottajien asiakaskontakteja.
Yrityspalvelustelimalli on kannustanut alkuvaiheen yrityksiä kehittämään ja kasvattamaan liiketoimintaansa sekä käynnistämään innovaatiotoimintaa yrityspalvelujen avulla. Asiakkaiden vastausten perusteella 96 % setelin saaneista yrityksistä aikoo jatkaa setelillä käynnistettyä kehittämistoimintaa. Toimintamalli on ollut yritysten palautteiden perusteella nopea ja helppo tapa käyttää ulkopuolista asiantuntijaa yrityksen
kehittämistyössä. Myös uuden liiketoiminnan syntymistä on pystytty edesauttamaan setelimallin tarjoamilla palveluilla.