|
|
|
Hankekoodi: A72737
Hankkeen nimi: Uusiutuva energia pienkohteissa (UEP)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2017 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: Skinnarilankatu 34
Puhelinnumero: 0294 621 111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAINE VALTTERI MIKAEL
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: valtteri.laine(at)lut.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 865 5881
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa ja kokemuksia uusiutuvien energiamuotojen käytöstä pienkohteissa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa pienkohteissa Pohjois-Savossa. Hankkeessa tarkastellaan kotitalouksia tulevaisuuden energiantuotannon ja -kulutuksen yksikköinä, jotka tyydyttävät oman energiantarpeensa ja toimivat osana valtakunnallista sähkönkäytön joustoa sekä tuottamalla sähköä että varastoimalla sitä. Hankkeessa pohditaan erityisesti energian varastointiin liittyviä kysymyksiä. Energian varastointiin esitetään uusia ratkaisuja, joissa yhdistyvät tulevaisuuden uudet sähkökäyttöiset laitteet sekä niiden kyky kommunikoida ympäristönsä kanssa (esineiden internet). Hankkeessa toteutuu merkittävällä tavalla vähähiilisyyden periaate.
Hankkeessa demotaan pienkohteen kannalta joidenkin keskeisten energialähteiden liittämistä kohteen energiajärjestelmään. Tavoitteena on luoda sovellus, jolla voidaan hallita pienkohteen sähkö- ja lämmitysenergiatarve eri vuorokauden- ja vuodenaikoina sekä maksimoida uusiutuvien energiamuotojen käyttö. Hankkeen tuotosten avulla haetaan energian kustannusvaikutuksen optimia pienkohteessa. Hankkeessa luotavalla työkalulla voidaan tehdä yksittäisille pienkohteille räätälöidyt ennusteet tuotannosta ja kulutuksesta, kun kohteen uusiutuvan energian järjestelmän perus- ja historiatiedot on syötetty. Työkalulla kohderyhmän yritykset voivat tarjota uudenlaista palvelua ja tietoa asiakkailleen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savolaiset yritykset, joiden nykyinen tai mahdollisesti tuleva liiketoiminta kattaa palveluita tai tuotteita liittyen uusiutuvan energiaan pienkohteissa. Kohderyhmä sisältää laajalta alalta pk-yrityksiä ja isompia yrityksiä. Hankkeessa pyritään saamaan laajalta alalta yrityksiä saman tavoitteen taakse ja mahdollistaa uudenlaisten palveluiden tai tuotteiden synty usean yrityksen yhteistyönä hankkeessa tuotetun tiedon pohjalta. Hanke tähtää tuottamaan uutta tietoa ja uusia työkaluja, mitkä ovat hyödynnettävissä olemassa olevien tuotteiden tai palveluiden parantamiseen ja uusyritystoimintaan. Hankkeeseen rahallisella sitoumuksella mukaan lähtevät yritykset ovat tällä hetkellä:
Proxion Oy
FinnEnergia Oy
SoftRain Blobs Oy
Evonia Oy
xx
Norelco Oy, Pohjois-Savon Sähkö ja Automaatio Oy sekä Lähienergialiitto, olisivat halukkaita osallistumaan hankkeeseen vastikkeenaan laitteita ja osaamista. Varkauden Akkutehdas ilmaisi kiinnostuksensa osallistumiseen kunhan yrityksen operatiivinen toiminta käynnistyy uudelleen.Neljän potentiaalisen osallistujan, OptiWatti, Eltel Networks Oy, Jyväskylän Energia ja ProAgrian, kanssa neuvottelut osallistumisesta ovat vielä vaiheessa. Edellisten lisäksi muutama yritys ennen etukäteissitoutumistaan haluaisi nähdä homman lähtevän liikkeelle.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yritykset, joiden toimialaan kuuluvat kuljetus ja kuljetusten logistiikka sekä yritykset, jotka tuottavat tai jalostavat raaka-aineita tuotteisiin, joita hyödynnetään uusiutuvan energian järjestelmissä. Välillisiä hyötyjiä ovat myös yritykset, joiden liiketoimintaan kuuluu pienkohteiden rakennus tai suunnittelu, missä uusiutuvaa energiaa hyödynnetään nyt tai tulevaisuudessa. Välillisiä hyötyjiä ovat myös oppilaitokset sekä viranomaistahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 244 678
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 231 916
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 297 110
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 314 309
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Suonenjoki, Kuopio, Pielavesi, Leppävirta, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite: Opiskelijankatu 3
Postinumero: 78210
Postitoimipaikka: Varkaus
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 0 |
| Hankkeen keskeinen tavoite on uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen, mikä korvaa energiaa fossiilisista lähteistä. Uusiutuvat energialähteet ovat määritelmältään kestäviä ja niihin käytetyt luonnonvarat ovat järkevä sijoitus globaaliin ekosysteemiin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 0 |
| Uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen korvaa energiaa fossiilisista lähteistä, millä on merkittävä vaikutus vapautuneisiin kasvihuonekaasuihin. Uusiutuvien energialähteiden käyttö vähentää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia riskejä merkittävästi hillitsemällä ilmastonmuutoksen tasoa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 6 | 0 |
| Hankkeessa edistetään uusiutuvan energian käyttöä pienkohteissa, mikä korvaa keskitettyä polttotekniikkaan perustuvaa tuotantoa. Kasvihuonekaasujen ja muiden ilmapäästöjen vähentymä suurista polttolaitoksista vaikuttaa merkittävästi paikallisilmastoon. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 0 |
| Hankkeen yhtenä teemana on tehostaa olemassa olevia energiajärjestelmiä ja sitä kautta pidentää kyseisten järjestelmien käyttöikää. Tarvitaan vähemmän materiaalia uusiin järjestelmiin jos vanhojen hyödyntämistä voidaan jatkaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 0 |
| Hankkeen päätavoite on edistää uusiutuvan energialähteiden käyttöä pienkohteissa Pohjois-Savon alueella. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 0 |
| Hankkeen aikana luodut työkalut monimutkaisten järjestelmien hallintaan ja kustannuksien arviointiin mahdollistavat uudenlaisten Cleantech-yritysten synnyn. Lisäksi työkaluilla voidaan tehostaa ja parantaa kohderyhmän yritysten jo olemassa olevia palveluita ja tuotteita kestävällä tavalla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 0 |
| Hankkeen tuloksien saavuttamisen kannalta on keskeistä luoda työkalu, jolla voidaan arvioida moniosaisia energiajärjestelmiä ja niiden kannattavuutta pienkohteessa. Työkalu mahdollistaa uusien aineettomien tuotteiden tai palveluiden tarjoamisen kohderyhmän yrityksille. Lisäksi Varkauden kampusalueen toimijat saavat merkittävää hyötyä koulutustoimintaan hankkeessa tuotetun uuden tiedon ja tutkimuksen avulla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 0 |
| Älykkäät ohjausjärjestelmät pienkohteissa pienentävät asukkaan energialaskua ja lisäävät asumismukavuutta merkittävästi. Asumismukavuus on merkittävä tekijä hyvinvoinnissa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 0 |
| Hankkeen tuloksilla voidaan edistää energian pientuottajien asemaa suhteessa alan isoihin toimijoihin. Yhdenvertaisuus pientuottajan ja isojen toimijoiden välillä on edellytys hajautettujen järjestelmien laajamittaiselle käyttöönotolle yhteiskunnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 8 |
| Uusiutuva energia ja ympäristöarvot ovat aina olleet vahvasti linkitettyinä toisiinsa. Edistämällä uusiutuvaa energiaa, lisäämme myös ympäristöosaamista. | ||
Hankkeessa kerättiin tietoa ja kokemuksia uusiutuvien energiamuotojen käytöstä pienkohteissa, tavoitteena edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa pienkohteissa Pohjois-Savossa. Hankkeessa tarkasteltiin erityisesti kotitalouksia tulevaisuuden energiantuotannon ja -kulutuksen yksikköinä, jotka saattoivat lisäksi toimia myös energian varastona ja sähkönkäytön joustajina. Selvityksessä kävi ilmi, että esimerkiksi pienoistuulivoima ei ole monelle verkkoon kytketylle pienkohteelle erityisen houkutteleva vaihtoehto kustannusvaikutuksen puolesta. Aurinkopaneeleiden ja akustojen hintojen jyrkkä lasku on tehnyt molemmista järjestelmistä jo nyt monelle pienkohteelle kannattavan hankinnan, tulevaisuudessa vielä useammalle jos hintojen lasku jatkuu ja pienkohteiden mahdollisuudet osallistua sähkön reservimarkkinoille parantuu.
Hankkeessa demonstroitiin pienkohteen kannalta keskeisten energiajärjestelmien, aurinkopaneeleiden ja akuston, liittämistä pienkohdetta vastaavaan energiajärjestelmään Savonian Energiatutkimuskeskuksessa. Järjestelmällä suoritettiin testejä ja mittauksia pyrkimyksenä oppivan ohjauksen luominen. Vastaavia kohteita varten luotiin mitoituksen optimointityökalu, jolla pienkohde voisi mitoittaa omaa kulutustaan vastaavan järjestelmän.
Lisäksi hankkeessa kerättiin noin 1500 eurooppalaisen pienkohteen aurinkoenergian tuotannon tiedot noin kahden vuoden ajalta. Tietoihin lisättiin yhteistyönä Ilmatieteen laitokselta saadut sääennustetiedot, joilla testattiin kohteiden aurinkoenergian tuotannon ennustamisen malleja. Sään ja erityisesti pilvien ja pilvisyyden vaikutusta aurinkopaneeleiden tuotantoon entistä tarkemmin yritettiin selvittää suorittamalla erittäin korkean näytteenottotaajuuden mittauksia (jopa 10 000 mittausta sekunttia kohden) eri pienkohteiden paneelijärjestelmien virrasta ja jännitteestä. Myöhemmin sovellettu datalähtöinen lähestymistapa osoitti, että käytössä olevilla yleisillä pilvisyys-ennusteilla on merkittävä vaikutus paneeleiden päivätason kokonaistuotannon tasoon, jollakin kohdennetulla alueella, mutta yksittäisten järjestelmien hetkittäisen tehon ennustamiseen ne eivät sovellu.