Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72744

Hankkeen nimi: Kuvantava optinen spektroskopia molekulaarisen karakterisoinnin mahdollistajana; Kehittämishanke

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 30.9.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: PL 1627 (Yliopistonranta 1 E)

Puhelinnumero: 02 94 45 1111

Postinumero: 70210

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arto Pekka Koistinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtaja, SIB Labs

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arto.koistinen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 716 3260

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Optista spektroskopiaa käytetään niin biologisten kuin materiaalitieteellistenkin näytteiden (bio)kemiallisen koostumuksen määrittämiseen ja sen jakautumisen kuvantamiseen. Kyseisiä tekniikoita voidaan hyödyntää monilla yhteiskunnallisesti tärkeillä aloilla kuten Tuki-ja liikuntaelinsairauksien, syöpätautien, hammaslääketieteen, silmätautien, farmasian ja ympäristötieteen tutkimuksissa. Materiaaliutkimuksessa sovelluskohteita ovat mm. uusien hiilen nanorakenteiden - kuten grafeenin ja hiilinanokukkien - tutkimus, poltossa vapautuvien hiilen rakenteiden määritys, vesistöjen mikromuovit, pinnoitemateriaalit, jauheiden kemiallisten sidosten ja funktionaalisten ryhmien tutkimus, yhdisteiden/materiaalien määritys kkomposiiteissä jne.

Optisen spektroskopian menetelmillä voidaan tunnistaa orgaanisten komponenttien lisäksi epäorgaanisia yhdisteitä niin materiaalitutkimuksen kuin lääketieteen eri sovelluskohteissa. Erityisesti pienhiukkas- ja lääkeaineidenkantajien tutkimus tarvitsee herkkiä laitteistoja koostumusanalyysiin. Laitteistojen herkkyys on parantunut viimeaikaisen teknisen kehityksen myötä merkittävästi, mikä mahdollistaa suurempien pinta-alojen kuvantaminen esim. farmaseuttisissa tuotteissa tai kudosleikkeissä. Lääkeaineiden tasalaatuinen jakautuminen lääkevalmisteissa on edellytys lääkevalmisteiden korkealle laadulle ja potilasturvallisuudelle. Myöskin lääkkeiden vaikutusmekanisteja kudoksissa sekä sairauksien patologisten mekanismien selvitykseen voidaan menetelmillä saada merkittävää uutuusarvoa. Tutkimusalojen välisen yhteistyön lisääminen edelleen mahdollistuu tämän tekniikan myötä merkittävästi, sillä mm. spektrianalyysin metodit ovat sovellettavissa tutkimuksen kaikilla aloilla.

Tämän kehittämishankkeen tavoitteena on toteuttaa rinnakkaiseen investointihankkeeseen liittyvät toimenpiteet; laitteistojen kilpailutus, vertailu, käyttöönotto, pilotointi ja koulutus.
Hankekokonaisuuden strategisina tavoitteina on (1) kehittää Itä-Suomen yliopiston tutkimus-, kehitys- ja opetusympäristöä, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti sidosryhmien kanssa sekä (2) vahvistaa Kuopion Savilahteen keskittyvää kokonaisuutta monipuolisen ja korkealaatuisen analytiikan toteuttajana erityisesti terveystieteitä ja luonnontieteitä sekä niihin liittyvää yritystoimintaa hyödyttäen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteistä tulevat hyötymään erityisesti hankkeen aihealueilla (lääketieteen eri osa-alueet, ympäristötiede, materiaalitutkimus...) toimivat organisaatiot ja yritykset. Näihin lukeutuvat luonnollisesti Itä-Suomen yliopisto tutkimuslaitoksineen, tutkijoineen ja yhteistyöverkostoineen.
Samoin VTT, GTK, Savonia pystyvät hyödyntämään uudenlaisia laitteistoja ja osaamista.

Hankkeen kohderyhmänä on keskeisesti myös alueen yritykset, jotka tekevät TKI-toimintaa esimerkiksi materiaaleihin ja lääkkeisiin liittyen. Jo yksin toteuttajan hankkeissa on yhteistyökumppaneina kymmeniä yrityksiä, jotka saavat välittömästi tämän hankkeen tulokset tietoonsa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti alueen korkeakoulujen opiskelijat hyötyvät infrastruktuurin ja menetelmien soveltamisesta opetuksessa ja opinnäytetöissä.
Yritysyhteistyö on entistä laajemmin mahdollista ja siten myös yritykset hyötyvät monipuolisemmin.
Sektoritutkimuslaitokset voivat hyötyä jatkossa lisääntyvän yhteistyön tai palvelutarjonnan muodossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 90 229

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 89 648

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 120 898

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 120 136

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Kuopio, Varkaus, Leppävirta, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Itä-Suomen yliopisto, SIB Labs, Yliopistonranta 1 E

Postinumero: 70210

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kehittämishankkeen kohderyhmässä sekä mies- että naistutkijoita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kehittämishankkeen päämääränä on analytiikan kehittäminen alueellisten TKIO-tarpeisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
raaka-aineiden tehostunut hyödyntäminen ja mm. ympäristön monitorointiin liityvät aiheet
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
tutkimuskohteina mm. ympäristön monitorointiin liityvät aiheet
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
tutkimuskohteina mm. ympäristön monitorointiin liityvät aiheet
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
tutkimuskohteina mm. ympäristön monitorointiin ja vesien puhdistukseen liityvät aiheet
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
tutkimuskohteina mm. ympäristön monitorointiin liityvät aiheet
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
tutkimuskohteina mm. kiertotalouden materiaalit ja teollisuuden sivuvirrat
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
tutkimuskohteina mm. kiertotalouden materiaalit ja teollisuuden sivuvirrat
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
toimintaympäristön kilpaillukyky, kehittämisen mahdollistaminen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
tarjottavat analyysi- ja asiantuntijapalvelut
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
yritysten kilpailukyky, ympäristöhaasteiden ratkaisu, (kansan)sairauksien tutkimus, lääkkeiden kehitys
Tasa-arvon edistäminen 0 0
hanke on sukupuolineutraali
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
hanke on kaikinpuolin yhdenvertainen
Kulttuuriympäristö 0 2
ympäristöasioiden huomioiminen
Ympäristöosaaminen 2 5
vesien puhdistukseen käytettävien materiaalien kehitys ja siihen tarvittavat investoinnit

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke koostui rinnakkaisista investointi- ja kehittämishankkeista, jotka keskittyivät optisen spekroskopian osaamisen kehittämiseen ja uusien laitteistojen hankintaan. Investointihankkeessa hankittiin kuvantavat spektrometrit (FTIR ja Raman) ja kehittämishankkeessa toteutettiin niiden kilpailitus, käyttöönotto ja monipuolinen pilotointi (soveltuvuuden todentaminen). Laitteilla tehtiin useita pilotointiprojekteja eri hyödyntämisaloilla, kuten biolääketieteessä, hammaslääketieteessä, farmasiassa, ympäristötieteessä, materiaalitieteessä ja mikromuovitutkimuksessa. Hankkeessa oli kaksi yritysosapuolta, joiden kanssa toteutettiin työelämärelevantteja pilottimittauksia uusilla spektrometreilla. Lisäksi laitteita käytettiin muihin hankkeisiin liittyvissä tutkimuksissa, joihin kuuluu merkittävästi yritysyhteistyötä. Hankittua osaamista välitettiin koulutuksissa (ml. seminaarit) ja hankkeesta tiedotettiin eri tavoin, mm. twitter, web-sivut.