Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72763

Hankkeen nimi: EU - E-P Foodnet

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.10.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: PL 412

Puhelinnumero: 020 124 3000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Portti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.portti(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408680890

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

EU - E-P Foodnet –hankkeen tavoitteena on selvittää mihin eurooppalaisiin alueiden ruokaverkostoihin Etelä-Pohjanmaan kannattaisi lähteä nykyistä tiiviimmin mukaan. Tavoitteena on löytää ne tulevaisuuden kannalta tärkeät kansainväliset alueiden verkostot, joiden avulla voitaisiin luoda uusia kumppanuuksia. Etelä-Pohjanmaalla voitaisiin entistä tehokkaammin käyttää hyväksi Euroopan Unionin Itämeren alueelle jo kohdennettua rahoitusta.

Vuoden 2017-2018 aikana sopivien kansainvälisten ruokaverkostojen löytäminen on ajankohtaista, koska maakuntien ja alueiden rooli on muuttumassa. EU on korostanut alueiden ja niiden ruokaan keskittyvien verkostojen merkitystä Euroopassa. Samaan aikaa Suomessa on toteutumassa vuoden 2019 alusta historiallinen maakuntauudistus. Etelä-Pohjanmaan alueen yritykset ovat tehneet ruokaviennin uusia avauksia, joiden toteutuessa tullaan tarvitsemaan omaien ja kansainvälisten verkostojen tuki. Nämä muutokset edellyttävät yrittäjävaltaiselta Etelä-Pohjanmaalta valintoja siitä, missä eurooppalaisissa jo olemassa olevissa verkostoissa on syytä aktiivisesti toimia. Naapureinamme olevia Itämeren alueita on tarpeen aktivoida mukaan kansainvälisiin verkostoihin. Etelä-Pohjanmaan on mahdollista ottaa tässä edelläkävijän rooli.

Euroopan Unionin meneillään olevan ohjelmakauden aikana (2014-2020) Euroopan alueilla toimivien maaseudun yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä on kannustettu ”Eurooppalainen innovaatio-kumppanuus, EIP-Agri” –aloitteella (2010). EIP-Agri edistää alueiden toimijoiden yhteistyötä koko EU:n alueella. Suomessa ensimmäiset EIP –toimintaryhmät ovat aloittamassa vuonna 2017. EIP-Agrin yhtenä tavoitteena on osallistuminen EU:n ohjelmiin, erityisesti Horisontti 2020 tutkimusohjelmaan.

Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden lisäksi uusia toimintatapoja ovat ”Platform" -yhteistöt. Yksi esimerkki on ”Älykkään erikoistumisen yhteisö”, josta käytetään lyhennettä RIS3 tai S3. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista Research and Innovation Strategy for Smart Specialization. Suomi on edelläkävijä ruokaketjun jäljitettävyydessä. Älykkään osaamisen yhteisöllä tulee olemaan merkittävä rooli ruokaketjun jäljitettävyydessä, joka perustuu monelta osin uusiin digitaalisiin ratkaisuihin.

Älykkään erikoistumisen yhteisön lähtökohta on osaamisen jakaminen, koordinointi ja hyödyntäminen EU:n maiden ja alueiden välillä. Tavoitteena tietojen ja toiminnan yhdistämisellä on tunnistaa kunkin maan tai alueen asema erilaisissa arvoketjuissa ja saavuttaa tällä tiedolla uutta synergiaetua Euroopan alueelle.
Alueiden ja erilaisten toimijoiden mukana olo näissä yhteisöissä parantaa osapuolen sitoutuneisuutta ja näiden yhteisten toimien vaikuttavuutta alueilla. Etelä-Pohjanmaan strateginen arvoketju on ruuoantuotanto tuotteiden myynnin ja toisaalta osaamisen vientiin perustuen.

Tuloksen ja hyötynä sopivien ruokaverkostojen löytämisestä on uusien kansainvälisten kumppanuuksien muodostuminen verkostoissa mukana olevien eri taustaisten toimijoiden kesken. Tällä tavalla on mahdollista saavuttaa synergiaetua, josta hyötyvät kaikki osapuolet. Toinen tavoiteltava hyöty on kansainvälisen rahoituksen mahdollisuuden parantaminen. Varsinkin Horisontti 2020 haussa on mukana ”ammattimaisia” hakemusvalmistelijoita. Tämän seurauksena hakemusten taso on noussut korkeaksi.

Useissa tapauksissa kansainvälisten hankkeiden ammattivalmistelijat toimivat alueiden verkostojen yhteydessä. Liittymällä mukaan sopiviin eurooppalaisiin alueiden verkostoihin myös Etelä-Pohjanmaa voisi käyttää hyväkseen verkostojen tarjoamia ammattivalmistelijoita. Osaamista, asiasisältöjä ja kumppanuuksia kansainvälisissä hankkeissa menestymiseksi maakunnassamme on hyvin tarjolla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

EU – E-P Foodnet –hankkeen yhtenä tärkeänä kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaalla jo toimivien ja toimintaansa
laajentavien yliopistojen ja tutkimuslaitosten kotimaiset verkostot. Uuden kansainvälisen infrastruktuurin ja toimintamallin tuominen Seinäjoella tarjoaa näille jo Seinäjoella toimiville verkostoille nykyistä paremmat mahdollisuudet tiivistää toimintaansa hankkeessa mukana olevien kansainvälisten verkostojen kanssa ja edistää siten ruokaketjun ja agrobiotalouden aktiviteetteja.

Toisena kohderyhmänä ovat E-P:n alueen edistyneimmät kansainvälistyvät yritykset ja organisaatiot, jotka haluavat osallistua yrityskumppaneina EU tarjoamiin yhteisöihin ja hankehakuihin.

Kolmantena kohderyhmänä ovat uuden Etelä-Pohjanmaan maakunnan toimijat, joiden vastuu kansainvälistymisen edistäjinä on vuoden 2019 maakuntauudistuksen myötä kasvamassa.

Neljäntenä kohderyhmänä ovat Brysselissä toimivat suomalaiset ja kansainväliset verkostot, joiden tietoon Etelä-Pohjanmaan aktiivisuus kansainvälisenä hanketoimijana EU:n verkostoissa nostetaan EU – E-P Foodnet –hankkeen aikana.

4.2 Välilliset kohderyhmät

EU – E-P Foodnet –hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa muissa hankkeissa kumppaneina ovat yritykset, ammattikorkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Euroopan alueiden korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat myös hankkeen välilisiä hyötyjiä, koska kansainväliset yhteydet lisäävät TKI- sekä opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksia. Korkeakoulujen toimintatapojen vertailu esimerkiksi TKI –toiminnan ja pk –yritysten kanssa tehtävän yhteistyön osalta hyödyttää vertailtavia alueita. Tämän seurauksena muodostuu yhteistyötä korkeakoulujen välille.

Välillisiä hyötyjiä ovat myös seminaarien ja konferenssien oheistoimintoja järjestävät toimijat sekä Seinäjoen kaupunki, jonka kannalta kansainväliset toiminnot lisäävät kaupungin myös kaupungin kansallista pysyvää vetovoimaa. Myös uusi Etelä-Pohjanmaan maakunta hyötyy toimintamalleista, jotka toimivat esimerkkinä muille uusille maakunnille vuoden 2019 alussa.

Muita välillisiä kohderyhmiä ovat EU:n DG –AGRI (Directorate-General for Agriculture and Rural Development),
ERIAFF- ERRIN- ja ERNACT –verkostot sekä Brysselin WFA -toimisto, joille välitetään tietoa suomalaista agrobiotaloutta koskevan valmistelun ja päätöksenteon tueksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 105 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 105 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 150 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 150 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Kurikka, Alajärvi, Lapua, Kauhajoki, Seinäjoki, Karijoki, Ähtäri, Teuva, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava, Soini, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: päätoteuttajan yhteystiedot

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankesuunnittelun aikana ei ole tehty laajaa toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta. Hankesuunnittelun aikana on tiedostettu, että eri sukupuolet voivat luontaisesti hakeutua erilaisiin tehtäviin ja siksi hanke tukee tarvittaessa molempien sukupuolten yhdenvertaisia mahdollisuuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen avulla voidaan pienentää esimerkiksi innovaatiotoimintaan ja yritysten johtamiseen liittyviä ennakkoluuloja (innovaattorit tai yritysjohtajat ovat useimmiten miehiä). Lisäksi hankkeen toiminnot kohdennetaan tasapuolisesti molempiin sukupuoliin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeella on kuitenkin myönteisiä vaikutuksia tähän.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 3
Hanke ja verkostot tulevat toimimaan alustana kansainvälisten kumppanimaakuntien kehittämistoimille ja innovaatioille, jotka edistävät luonnonvarojen käytön kestävyyttä eri näkökulmista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 3
Hankkeen toimet luovat pohjaa tämän tyyppiselle toiminnalle osana EU:n tavoitteita. Esim. ERIAFF-verkosto on valmistelemassa suurta ilmaston muutoksen seurantahanketta, jossa E-P:n alue tulee olemaan mukana.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 3
Hankkeessa edistetään osaamista tällä saralla. Ilmastohankkeeseen haetaan E-P alueelta mukaan pilottitiloja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Hanke edistää osaltaan osaamista tällä saralla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke on tässä asiassa neutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hanke korostaa osaltaan kiertotalousasiaa. Lisäksi hanke etsii osaltaan uusia ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa mm. energia- ja materiaaliratkaisuja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Teemaansa sivuten hanke edistää alan toimintaa mm. uusien tutkimusinnovaatioiden myötä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 5
Hanke kehittää maakunnan tärkeintä elinkeinoa ja profiilia kansainvälisellä tasolla. Hanke tukee paikallista elinkeinorakennetta mm. hyödyntämällä paikallisia palveluja ja kehittämällä alueen yrityksiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hanke edesauttaa uusien tuotteiden ja palvelujen syntymistä verkottamalla eri toimijaryhmiä keskenään ja tukemalla yhteistyötä. Hanke myös edistää erilaisia "vihreitä" ekosysteemipalveluita ja tuotteita, kuten Green Carea sekä siinä tapahtuvaa yrittäjyyttä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hanke voi kehittää myös digitaalisia verkostomalleja, jotka ovat kustannustehokkaita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Hanke edistää kansainvälistymistä ja sosiaalista hyvinvointia tarjoammalla uudenlaisen tavan verkostoitua.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hanke edistää yritysten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tarjoamalla myös pienille yrityksille keinon kehittää toimintaansa. Lisäksi hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa vähentämällä ammatteihin ja uralla etenemiseen liittyviä sukupuolta koskevia mielikuvia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hanke edistää yhdenvertaisuutta ja kansojen välistä rauhanomaista rinnakkaiseloa sekä tiivistää yhteistyötä eri ryhmien välillä.
Kulttuuriympäristö 5 4
Hanke kansainvälistää ja monimuotoistaa kulttuuriympäristöä luomalla alueiden välisillä rajapinnoilla tapahtuvaa aktiviteettia. Hankkeen avulla voidaan kehittä aluetta monin eri tavoin, ja tarjota mm. tietoa, elämyksiä ja kokemuksia.
Ympäristöosaaminen 7 7
Hankkeella on osaltaan tähän positiivista vaikutusta sekä välillisesti että välittömästi. Hanke edistää uuden oppimisen kautta vastuullisempaa toimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

EU – E-P Foodnet –hankkeessa on hahmotettu eurooppalaisten ruoka-alan verkostojen kokonaisuutta. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää, mihin eurooppalaisiin alueiden ruokaverkostoihin Etelä-Pohjanmaan kannattaisi lähteä nykyistä tiiviimmin mukaan. Hankkeella on tavoiteltu niitä tulevaisuuden kannalta tärkeitä kansainvälisiä alueiden verkostoja, joiden avulla voitaisiin luoda uusia kumppanuuksia.

Kansainvälisten verkostojen yhteydessä puhutaan usein S3-platformeista, jotka pohjautuvat alueellisiin älykkään erikoistumisen strategioihin. S3-lyhenne tulee näiden strategioiden englanninkielisestä termistä Smart Specialisation Strategy. Koko ruokaketjuun liittyvä osaaminen on Etelä-Pohjanmaan alueellisessa älykkään erikoistumisen strategiassa keskeisessä asemassa, joten maakunta on ollut myös kansainvälisellä tasolla aktiivinen juuri ruokaketjuun liittyvissä verkostoissa. EU – E-P Foodnet -hankkeen puitteissa on edistetty maakunnan osallistumista ja yhteistyötä erityisesti S3-Agrifood –platformissa sekä ERIAFF-verkostossa (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry).

Agrifood-platform on yksi kolmesta EU komission alaisesta platform-kokonaisuudesta (Energy, Industrial Modernisation sekä Agrifood). Kunkin platformin alla toimii temaattisia kumppanuuksia eli tiettyyn teemaan keskittyviä verkostoja, joiden yhteistyö konkretisoituu mm. yhteisiksi projekteiksi. Agrifood-platformin alla toimii viisi ruokaketjuun liittyvää temaattista verkostoa, joista Etelä-Pohjanmaa on osallistunut hankkeen aikana seuraaviin kolmeen; High Tech Farming, Traceability & Big Data ja Consumer Involvement in Agrifood Innovation. Lisäksi hankkeen aikana on valmisteltu neljänteen verkostoon – Smart Sensors for Agrifood – liittymistä.

ERIAFF-verkostossa Etelä-Pohjanmaa on ollut aktiivinen sen perustamisesta lähtien. Yksi merkittävimmistä hankkeen toimenpiteistä oli vuotuisen ERIAFF-konferenssin järjestäminen Seinäjoella kesällä 2018. Konferenssi kantoi nimeä Food Safety 2020, ja se sai osallistujilta ja yhteistyökumppaneilta paljon positiivista palautetta.

Epävarmaa vielä toistaiseksi on, miten älykkään erikoistumisen platformit ja muut verkostot näkyvät EU-rahoituksessa tulevaisuudessa, mutta todennäköisesti rahoituksen kriteeristössä tullaan jollain tavalla painottamaan platformien jäsenyyttä ja aktiivisuutta teemaverkostoissa. Verkostoitumista kansainvälisellä tasolla kannattaa siis jatkaa ja kehittää kumppanuuksia edelleen. Ne tarjoavat monenlaisia kontakteja, yhteistyökumppaneita ja hankepartnereita, valmiin kansainvälisen markkinointikanavan sekä kansainvälistä näkyvyyttä alueellemme Euroopan mittakaavassakin merkittävänä ruokamaakuntana.

EU – E-P Foodnet –hanketta on hallinnoinut Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikkö. Hankkeen varsinainen toteutusaika oli 1.8.2017-31.7.2019, jonka lisäksi hankkeelle haettiin ja myönnettiin jatkoaika 31.10.2019 saakka.