Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72774

Hankkeen nimi: Pohjois-Savon mikroyritykset kasvuun (#MikroGrow)

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2017 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kehitysyhtiö Savogrow Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2660204-2

Jakeluosoite: Jalkalantie 6

Puhelinnumero: 0207464600

Postinumero: 77600

Postitoimipaikka: Suonenjoki

WWW-osoite: http://www.savogrow.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Olli Juhani Tiainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: olli.tiainen(at)savogrow.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207464620

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Viime vuosina merkittävä määrä uusia työpaikkoja on luotu mikroyrityksiin. Mikroyrityksissä olevaa työllistämis- ja kasvupotentiaalia kuvaa hyvin se, että vuosina 2001-2015 noin 47 % yritysten nettotyöpaikkalisäyksestä syntyi mikroyrityksiin. Tuona aikana mikroyritysten henkilöstömäärän muutos oli positiivinen, +33 056 henkilöä. Samanaikaisesti henkilöstömäärän muutos suurissa yrityksissä oli negatiivinen, 45 892 henkilöä. Vuonna 2015 Mikroyrityksiä oli Suomessa 340 870 kappaletta, ja ne edustivat 94,7 % yrityskannasta. OECD:n 2015 julkaistun raportin mukaan Suomen kaikista yrityksistä 63% on yksinyrittäjiä. Saman raportin mukaan suomalaisen viennin painopiste on suurissa yrityksissä: Suomen viennistä vain 3 % tapahtuu mikroyritysten toimesta, kun vastaava osuus on Ruotsissa 11 % (Ruotsin viennin kokonaisarvo euroissa on n. 2,5 kertainen Suomen viennin kokonaisarvo).

Pohjois-Savossa on tilastokeskuksen* mukaan vuoden 2016 lopussa 12122 mikroyritystä, joka edustaa 91 % alueen yrityksistä. Maakunnan mikroyritysten kasvu- ja vientipotentiaali on merkittävä. Mikroyrityksiä koskevaa tietoa tarvitaan päättäjien ja yritysrajapinnan toimijoiden käyttöön.

Tavoitteet ja toimepiteet

Hankkeen päätavoitteena on rakentaa Pohjois-Savon alueelle mikroyritysten ja yritysrajapinnan tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoiden (TKK-toimijat) kokeiluperusteinen kasvu- ja vientikokeiluverkosto. Kokeiluperusteinen kaupallistamis-, kasvu- ja vientitoiminta purkaa tehokkaasti erityisesti pienimpien yritysten kasvun esteitä. Suomalaisissa mikroyrityksissä ajan ja resurssien käyttö kohdistetaan liiaksi tuotteen tai palvelun suunnitteluun, jolloin konkreettiset myynti- ja vientikokeilut alkavat aivan liian myöhään. Myös yritysrajapinnan toimijoiden keskuudessa uusien kaupallistamis-, kasvu- ja vientikäytäntöjen soveltaminen on vähäistä. Tietoa tarvitaan erityisesti uudentyyppisistä digitaalisista kasvun ja kansainvälistymisen mekanismeista. Uutta tietoa, uusia toimintamalleja ja uusia tekoja tarvitaan erityisesti mikroyrityksissä. Kokeiluperusteisten kasvu- ja kansainvälistymismekanismien käyttöönotolla on jo kiire Pohjois-Savon mikroyrityksissä ja niitä tukevien TKK-toimijoiden palveluissa.

Tavoite 1: Mikroyritysohjautuvan kasvu- ja vientikokeiluverkoston rakentaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjois-Savon alueelle kootaan mikroyrityksistä koostuvat kasvu- ja vientikokeiluryhmät (30+30+30+30) ohjaamaan alueiden TKK-toimintaa. Ryhmät kokoontuvat mikroyrityksissä kuukausittain (4 ryhmää/ kuukausi) kiertävällä periaatteella. Toiminta-alueella uudistetaan yritysrajapinnan käytäntöjä siten, että ne huomioivat paremmin alueen yrityskentän erityispiirteet. Tavoitteen saavuttamiseksi otetaan toimivaksi osoittautunut yritysvetoinen toimintamalli nopeutetusti käyttöön ja juurrutetaan parhaat käytännöt alueelle. Verkostolle rakennetaan virtuaalinen alusta ja toimintatavat. Mikroyritysten tueksi kootaan asiantuntijapooli. Työpaketin tuloksena yritysvetoinen kasvun- ja vienninedistämistoiminta juurrutetaan Pohjois-Savon alueelle. Yritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyössä yritysrajapinnan tukitoiminnot uudistetaan yrityslähtöisesti ja mikroyritysten erityispiirteet huomioiden.

Tavoite 2: Mikroyritysten kaupallistamisen ja kasvun edistämisen nopeat kokeilut. Tavoitteen saavuttamiseksi keveitä ja kustannustehokkaita sekä digitaalisuutta hyödyntäviä kaupallistamisen ja kasvun menetelmiä tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Kaupallistamisen ja kasvun uusia menetelmiä kokeillaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä verkoston kasvu- ja vientikokeiluryhmissä. Lisäksi kokeilujen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä. Työpaketin tuloksena kaupallistamista ja kasvua edistävät rohkeat kokeilut tuottavat tulosta mikroyritysryhmissä ja onnistumiset levitetään alueella. Hankkeen vaikutuksesta alueen mikroyritykset kaupallistavat tuotteita ja palveluja nopeasti ja kustannustehokkaasti, kasvavat hallitusti ja luovat uusia työpaikkoja.

Tavoite 3: Toteuttaa kustannustehokkaita vientikokeiluja. Tavoitteen saavuttamiseksi Mikroyrityksille soveltuvia vientikäytäntöjä ja toimintamalleja tunnistetaan. Mikroyrityksille soveltuvia menetelmiä kokeillaan verkoston kasvu- ja vientikokeiluryhmissä yritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä. Kokeilujen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä. Työpaketin tuloksena mikroyrityksille soveltuvia ketteriä vientikäytäntöjä on tunnistettu ja otettu käyttöön mikroyrityksissä. Mikroyritykset kasvattavat vientiä kannattavasti.

Tavoite 4: Kaupallistamis-, kasvu- ja vientiavaukset sekä kokemusten ja onnistumisten levittäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi tieto mikroyrityksille soveltuvista kaupallistamista, kasvua ja vientiä arkipäiväistävistä kustannustehokkaista menetelmistä levitetään toiminta-alueella. Lisäksi tieto onnistumisista ja parhaista käytännöistä levitetään Pohjois-Savon mikroyritysverkostoissa sekä pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla. Kohdennettu jatkuvaan toimintatutkimukseen perustuva tieto välitetään alueellisille ja kansallisille avaintoimijoille ja päättäjille. Työpaketin tuloksena mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen parhaat käytännöt leviävät tehokkaasti toiminta-alueelle ja muille pohjoisille alueille. Avaintoimijat ja päättäjät tiedostavat uudet ja testatut kasvu- ja kv. mallit.

Esimerkkejä kokeiluperustaisesta toiminnasta
- Nopeat tuote/palvelujulkaisut toistensa osaamisalueita täydentävissä yritysryhmissä
- Joukkorahoitus: Vientituotteen/palvelun myyminen ennen kehitystä esim. Kickstarter -palvelussa
- Jakamistalous: Esim. Uusien matkailupalveluideoiden testaaminen maailmanlaajuisessa Airbnb -palvelussa
- Kokeilevat tuotejulkaisut: Tuoteideoiden testaaminen maailmanlaajuisesti toimivilla verkkokaupan alustoilla (Esim. Amazon) ennen tuotteen kehittämistä valmiiksi.
- Kokeilevat palvelujulkaisut: Palveluideoiden testaaminen pienillä kustannuksilla toimivilla kv. verkkoalustoilla (lukuisia) tai vastaavasti paikallisesti Some-ratkaisujen avulla. Tuotejulkaisu tehdään siinä vaiheessa kun on käsissä pienimmällä mahdollisella määrällä ominaisuuksia varustettu palvelu, josta asiakas voi olla valmis maksamaan.
- Globaali resursointi: Tuotejulkaisua tukevan graafisen suunnittelun tai verkkosivuston hankinta pienimmillä mahdollisilla kustannuksilla kv. freelancerpalvelujen kautta (Esim. Freelancer.com).
- Nopeiden vientikokeilujen toteuttaminen yritysryhmissä: Keskeneräisten vienti-ideoiden testaaminen yhteisillä messuosastoilla tehtävillä nopeilla julkaisuilla siten, että yritys testaa useita keskeneräisiä ideoita.

Tulokset


Mikroyritykset ohjaavat hankkeen kautta toteutettavaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Pohjois-Savon alueella, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. Tässä hankkeessa otetaan nopeutetusti käyttöön Mikroyritysten kasvualusta -hankkeessa Pohjois-Pohjanmaalla testattu ja toimivaksi osoittautunut toimintamalli. Toimintamallia on vuodesta 2015 alkaen testattu ja vakiinnutettu Pohjois-Pohjanmaalla yli 120 mikroyrityksen voimin ja saadut kokemukset ovat erittäin myönteisiä. Pohjois-Savon koulutustoimijat uudistavat hankkeen kautta toimintaansa mikroyritysten erityispiirteet huomioiden yrityslähtöisesti. Perustettavat ryhmät tarjoavat lisäksi oppilaitoksista yrittäjiksi siirtyville luontevan lähtökohdan yritysverkostojen rakentamiselle. Toimialariippumattomana laaja mikroyritysten verkosto tarjoaa aloittaville yrityksille vahvan vertaistuen ja kokeneita kumppaneita käynnistämisvaiheeseen. Pohjois-Savon koulutustoimijat tarjoavat teknologia- ja palvelualustansa mikroyritysten nopeiden tuote- ja palvelu-, kaupallistamis-, ja vientikokeilujen käyttöön.

Tällä hankkeella on merkittävä uutuusarvo. Alueella ei ole aiemmin kohdistettu toimenpiteitä mikroyritysten kasvu- ja vientipotentiaalin käyttöönottamiseksi. Mikroyritykset ohjaavat ensimäistä kertaa kohdealueen kasvu- ja vientitoimintaa mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. Nopeiden kokeilujen periaate otetaan käyttöön alueella ensimmäistä
kertaa mikroyritysten kehittämisessä. Periaatteen mukaisesti yritysten kaupallistamiseen, kasvuun ja vientiin tähtäävissä vertaisryhmissä (1) toistetaan nopeita kokeiluja, (2) arvioidaan tulokset ja (3) hyödynnetään oppiminen seuraavissa kokeiluissa. Todennetut onnistumiset (4) skaalataan alueella ja kansallisesti. Hankkeen kautta syntyvät kokemukset ja onnistumiset levitetään mediassa sekä päättäjien ja yritysrajapinnan toimijoiden keskuudessa. Alueen mikroyritysten merkittävä kasvu- ja vientipotentiaali otetaan käyttöön. Hanke ratkaisee konkreettisella tavalla pohjoisten alueiden kasvu- ja vientiyrittäjyyden erityishaasteita.

*Tilastokeskuksen Toimipaikkalaskuri (päivitetty 11/2016) sisältää alv-velvollisten ja työnantajarekisteriin kuuluvien yritysten toimipaikat https://www.stat.fi/tup/yritysrekisteri/toimipaikkalaskuri.html. Vertailun vuoksi: Kaikkien toimipaikkojen lukumäärä on Pohjois-Savossa jonkin verran suurempi. Kaikki toimipaikat sisältävän tilaston mukainen toimipaikkojen kokonaismäärä oli Pohjois-Savossa vuonna 2014 17852 kpl. Tässä tilastossa mikroyritysten osuus on suurempi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kaupallistamista, kasvua ja/tai vientiä tavoittelevat pohjoissavolaiset mikroyritykset ja niiden kannalta keskeiset yritysrajapinnan tutkimus-, kehitys ja koulutustoimijat. Mikroyritys on riippumaton yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa (Tilastokeskus 2016).
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on Pohjois-Savon kasvu- ja/tai vientiorientoituneet yksinyrittäjät ja mikroyritykset sekä niiden kehittämisen kannalta keskeiset TKK-toimijat neljällä alueella: Ylä-Savon, Sisä-Savon, Kuopion ja Varkauden seutukunnissa ja näiden alueilla kaikissa kunnissa. Hankkeen aikana 120 yritystä osallistuu MikroGrow -hankkeen muodostamien ryhmien toimintaan. Näiden lisäksi myös muilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua toimintaan. Hankkeen aikana (elokuusta 2017 alkaen) 120 kasvuun ja/tai vientiin tähtäävää mikroyritystä osallistuu hankkeessa perustettavien ryhmien toimintaan. Yritysten sijaintipaikka on Pohjois-Savo kattaen Ylä-Savon, Sisä-Savon, Kuopion ja Varkauden alueet ja kaikki niiden alueilla olevat kunnat (Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä). Hankkeeseen osallistuu mikroyrityksiä kaikista toiminta-alueen kunnista.
Vientiyrityksiksi luokiteltavia yrityksiä Pohjois-Savon seutukuntien alueilla on vasta hieman yli 200 kpl. Jatkossa kansainvälistymistä ja vientiä edistäville kokeiluille on selkeä tilaus. TKK-toimijoilla tarkoitetaan yritysrajapinnan tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoita ml. kaupunkien ja kuntien elinkeinopalvelut ja niiden omistamat kehittämisyhtiöt sekä alueella toimivat koulutus- ja tutkimusorganisaatiot. Pohjois-Savossa näitä ovat SavoGrow Oy, Navitas kehitys Oy, Kuopion ja Iisalmen kaupunkien sekä muiden kohdealueen kuntien elinkeinopalvelut, Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savon Koulutuskuntayhtymä SAKKY ja Itä-Suomen yliopisto.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tuloksista hyötyvät välillisesti mm. seuraavat tahot:
1. Yrittäjä- ja maatalousyrittäjäjärjestöt sekä kauppakamari
2. Kunnalliset, maakunnalliset ja kansalliset päätöksentekijät
3. Viranomaistahot
4. Kansallinen ja kansainvälinen mikroyrittäjyyden asiantuntijayhteisö
Ne voivat hyödyntää omassa toiminnassaan hankkeessa tuotettavaa luotettavaa tietoa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 488 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 480 173

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 615 768

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 611 530

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Keitele, Sonkajärvi, Kaavi, Suonenjoki, Rautavaara, Vesanto, Kiuruvesi, Tervo, Kuopio, Tuusniemi, Lapinlahti, Rautalampi, Varkaus, Vieremä, Pielavesi, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 15, joihin työllistyvät naiset 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4.00, joihin työllistyvät naiset 3.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
MikroGrow -hankkeen valmisteluvaiheessa sukupuolinäkökulma on otettu huomioon analysoitaessa toimintaympäristöä. Sukupuolinäkökulmasta toimintaympäristöanalyysia on tarkennettu käyttäen STM:n ohjeistusta sukupuolivaikutusten arvioinnista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Alueen yrittäjistä ei ole käytettävissä yrittäjän sukupuolen mukaista tilastotietoa. Hankkeessa tullaan lähestymään niin naisia kuin miehiä, kun tiedotetaan hankkeen toimintaan mukaan lähtemisen mahdollisuudesta. Yritysten valintaprosessissa sukupuoli ei ole määrittävä tekijä, ei myöskään mikään erityinen toimiala. Sukupuolinäkökulma otetaan hankkeessa huomioon siten, että toiminta ja tulokset palvelevat kaikkia yrittäjiä. Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta välillisenä tavoitteena on naisyrittäjyyden edistäminen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, mutta välillisenä tavoitteena voidaan nähdä naisyrittäjyyden edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Ekologisen kestävyyden näkökulmasta tämä hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi tai jonkin verran myönteiseksi niin välittömien kuin välillisten vaikutusten osalta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hanke suosii verkkopohjaisia järjestelmiä ja paperittomuutta, ja siinä hyödynnetään virtuaalisia ympäristöjä. Maaseutualueen elinvoimaisuuden vahvistamisen voidaan välillisesti nähdä vähentävän ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Ekologisen kestävyyden näkökulmasta näkökulmasta tämä hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi tai jonkin verran myönteiseksi niin välittömien kuin välillisten vaikutusten osalta. Yrityksiä ohjataan kasvillisuutta säästävien ekologisesti kestävien periaatteiden mukaiseen toimintaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Ekologisen kestävyyden näkökulmasta tämä hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi tai jonkin verran myönteiseksi niin välittömien kuin välillisten vaikutusten osalta. Yrityksiä ohjataan Pinta- ja pohjavesien säästävien ekologisesti kestävien periaatteiden mukaiseen toimintaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
Ekologisen kestävyyden näkökulmasta tämä hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi tai jonkin verran myönteiseksi niin välittömien kuin välillisten vaikutusten osalta. Yrityksiä ohjataan Natura-kohteita säästävien ekologisesti kestävien periaatteiden mukaiseen toimintaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan merkittävää välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta, kun mikroyrittäjät saavat yhteisön tuen ja yrityksen liiketoimintaa tuetaan MikroGrow -ohjelman myötä. Osallistuminen hankkeeseen vahvistaa liiketoimintaosaamista ja parantaa kilpailukykyä. Merkittävää välitöntä ja välillistä vaikutusta arvioidaan olevan myös aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Muiden tavoitteiden osalta nähdään suunnitteluvaiheessa vähäisempiä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Yrityksiä kannustetaan verkostossa huomioimaan uusiutuvan energian tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan merkittävää välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Yritysten kasvua ja vientiä tukeva verkosto luo perustuksen monipuolistuvan elinkeinorakenteen kehittämiselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Digitaalisuus on hankkeessa merkittävä tekijä, jonka kautta mikroyritysten kasvun ja viennin esteitä puretaan. Yritysten kasvua ja vientiä tukevat virtuaaliset toimintatavat edistävät uudenlaisten aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä toiminta-alueella.
Liikkuminen ja logistiikka 6 5
Virtuaalisen alustan kautta vähennetään yrittäjien tarvetta liikkua verkostoituakseen kasvu- ja vientikokeiluryhmiin kuuluvien yritysten kanssa. Some ja virtuaaliset kommunikaatiokanavat ovat hankkeessa jatkuvassa käytössä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
Hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus sekä kulttuuriympäristö ja ympäristöosaaminen ovat arviointikohteina kestävän kehityksen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus –osiossa. Tämän hankkeen arvioidaan vaikuttavan positiivisesti näihin tavoitteisiin sekä välittömästi että välillisesti.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia erityisesti useiden nykyisten verkostojen ulkopuolella oleville kasvua ja kansainvälistymistä tavoitteleville mikroyrittäjille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 3
Hankkeen aikana rakentuu laaja kontaktiverkosto vertaisyrityksiin ja yritysrajapinnan toimijoihin tarjoaa mahdollisuuden ammatillisuuden vahvistumiseen ja oman liiketoiminnan kehittämisloikkaan verkoston tuella.
Kulttuuriympäristö 3 5
Kulttuuriympäristön osalta uudenlaisen yrittäjyyskulttuurin edistäminen kaupungeissa ja maaseutumaisilla alueilla on yhtenä pitkäntähtäimen tavoitteena. Hankkeeseen osallistuvien yritysten kautta voi syntyä lisää hyvinvointiin, kulttuuriin ja kulttuuriympäristöön sekä ympäristöosaamiseen liittyvää liiketoimintaa.
Ympäristöosaaminen 3 5
Hankkeen verkoston kautta välittyy luontevasti tietoa myös ympäristöosaamisesta, jolloin yrittäjät voivat ottaa nopeutetusti käyttöön ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä tehokkasti ja kustannustehokkaasti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

eViime vuosina merkittävä määrä uusia työpaikkoja on luotu mikroyrityksiin. Vuosina 2001-2015 noin 47 % yritysten nettotyöpaikkalisäyksestä syntyi mikroyrityksiin. Tuona aikana mikroyritysten henkilöstömäärän muutos oli positiivinen, +33 056 henkilöä. Samanaikaisesti henkilöstömäärän muutos suurissa yrityksissä oli negatiivinen, 45 892 henkilöä. Vuonna 2015 mikroyrityksiä oli Suomessa 340 870 kappaletta, ja ne edustivat 94,7 % yrityskannasta. OECD:n 2015 julkaistun raportin mukaan Suomen kaikista yrityksistä 63% on yksinyrittäjiä. Saman raportin mukaan suomalaisen viennin painopiste on suurissa yrityksissä: Suomen viennistä vain 3 % tapahtuu mikroyritysten toimesta, kun vastaava osuus on Ruotsissa 11 % (Ruotsin viennin kokonaisarvo euroissa on n. 2,5 kertainen Suomen viennin kokonaisarvoon verrattuna).

Pohjois-Savossa oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa 12 122 mikroyritystä, joka edustaa 91 % alueen yrityksistä. Maakunnan mikroyritysten kasvu- ja vientipotentiaali on merkittävä. Mikroyrityksiä koskevaa tietoa tarvitaan päättäjien ja yritysrajapinnan toimijoiden käyttöön.

Hankkeen päätavoitteena oli rakentaa Pohjois-Savon alueelle mikroyritysten ja yritysrajapinnan tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoiden (TKK-toimijat) kokeiluperusteinen kasvu- ja vientikokeiluverkosto. Kokeiluperusteinen kaupallistamis-, kasvu- ja vientitoiminta nähtiin keinona purkaa erityisesti pienimpien yritysten kasvun esteitä. Suomalaisissa mikroyrityksissä ajan ja resurssien käyttö kohdistetaan liiaksi tuotteen tai palvelun suunnitteluun, jolloin konkreettiset myynti- ja vientikokeilut alkavat aivan liian myöhään. Myös yritysrajapinnan toimijoiden keskuudessa uusien kaupallistamis-, kasvu- ja vientikäytäntöjen soveltaminen on vähäistä. Hankkeessa tuotettiin mikroyrittäjille uutta tietoa ja uusia toimintamalleja uudentyyppisistä digitaalisista kasvun ja kansainvälistymisen mekanismeista. Uutta tietoa, uusia toimintamalleja ja uusia tekoja tarvitaan erityisesti mikroyrityksissä.

Seuraavassa on esitetty hankkeen tavoitteisiin perustunut toiminta ja tulokset.

1: Pohjois-Savoon rakennettiin mikroyritysohjautuva kasvu- ja vientikokeiluverkosto. Pohjois-Savon alueelle koottiin 129 mikroyrityksestä koostunut kasvu- ja vientikokeiluryhmä ohjaamaan alueiden tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Hankkeessa Pohjois-Savo jaettiin neljään alueelliseen ryhmään ja niissä oli mikroyrityksiä seuraavasti: Ylä-Savon alue 32 yritystä, Kuopion alue 30 yritystä, Varkauden alue 30 yritystä, SavoGrown alue 35 yritystä. Ryhmät kokoontuivat mikroyrityksissä kuukausittain (4 ryhmää/ kuukausi) kiertävällä periaatteella. Eri alueilla tapaamisissa syntyneet parhaat käytänteet juurrutettiin nopeutetusti myös toisille alueille. Verkostolle rakennettiin virtuaalinen alusta ja toimintatavat. Virtuaalinen alusta toimi parhaiden käytänteiden levittämisen alustana. Mikroyritysten ja iltojen tueksi koottiin asiantuntijapooli. Pääsääntöisesti alustukset iltojen isäntäyrittäjien valitsemasta teemasta on hoitanut hankkeen sisällöntuottajana toiminut osatoteuttaja: Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE. Illan keskusteluista ja ideoista kirjoitetiin raportti ja se ladattiin www.microentre.fi-alustalle, mistä kaikilla oli mahdollisuus vertaisoppia ja soveltaa tietoa omaan toimintaansa.

Työpaketin tuloksena yritysvetoinen kasvun- ja vienninedistämistoiminta juurrutettiin Pohjois-Savon alueelle. Yritysten ja tutkimus- ja tuotekehitystoimijoiden yhteistyössä yritysrajapinnan tukitoimintoja uudistettiin yrityslähtöisesti ja mikroyritysten erityispiirteet huomioiden. Tutkimus- ja tuotekehitystoimijoiden välisen yhteistyön mallina syntyi mm. kuukausittaiset aluekatsaukset MikroGrow/MicroENTRE -toimintaan Teamsin välityksellä sekä yritysneuvojafoorumi.

2: Hankkeessa toteutettiin mikroyritysten kaupallistamiseen ja kasvun edistämiseen liittyneitä nopeita kokeiluja. Aluksi tunnistettiin keveitä, kustannustehokkaita ja digitaalisuutta hyödyntäviä kaupallistamisen ja kasvun menetelmiä. Hankkeen vaikutuksesta alueen mikroyritykset kaupallistivat tuotteitaan ja palvelujaan nopeasti ja kustannustehokkaasti, kasvoivat hallitusti ja loivat jonkin verran uusia työpaikkoja (hankeajan indikaattoritietojen seuranta).

Kokeilujen vaikutuksia on seurattu ja arvioitu mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä palautekyselyiden ja –keskustelujen välityksellä. Rohkeita kokeiluja ja onnistumisia on levitetty sähköisiä kanavia hyödyntäen.

Nopeita kokeiluja ovat olleet mm.:

• KauppaKärry Ylä-Savo
• Koskelon lähi- ja kesätuotepuoti
• Joulukauppa 2018 ja 2019
• MikroMatch yrittäjien bisnestreffit ja Savolaenen työpaja
• Ajankäytön ryhmätyönohjaus
• Mikroyrittäjien vastuullisuuskartoitus
• Shine –erottuvuusvalmennus markkinointikeinona
• Etäyhteydellä toimineet kasvun, kansainvälistymisen ja digitalisaation kasvuryhmät
• Digimarkkinointikampanjana yritystarinat sähköisessä julkaisussa: https://issuu.com/savogrow/docs/tositarinoita_issue

Hankkeessa toteutetun valtakunnallisen mikroyrittäjien tapahtuman palaute ja yrittäjien kokemusvideot ladattiin YouTube-suoratoistopalveluun: https://www.youtube.com/channel/UC6IFKOq2CSfnN2rffLqHiAg

SavoGrown projektin omille sivuille (www.savogrow.fi/mikrogrow) koottiin verkoston osallistujayritykset kotisivulinkkeineen heidän verkkonäkyvyyttään edistämään.

3: Hankkeessa tunnistettiin asiantuntijoiden avulla (hankkeen asiantuntijapooli ja osatoteuttaja MicroENTREn asiantuntijat) mikroyrityksille soveltuvia vientikäytäntöjä ja toimintamalleja. Kyseisiä menetelmiä kuten viennin kypsyysmallikyselyä ja kyselyn raporttia kokeiltiin verkoston kasvu- ja vientikokeiluryhmissä. Kokeilujen vaikutuksia seurattiin ja arvioitiin kasvuryhmiin osaalistuneiden yritysten ja tutkimus- ja tuotekehitystoimijoiden yhteistyönä. Lisäksi yritykset löysivät hyviä käytänteitä benchmarkatessaan sellaisia mikroyrityksiä, jotka olivat jo onnistuneet viennissä ja olivat myös pidemmällä kansaivälistymisessä. Hankkeessa testatiin myös erilaisia kansainvälistymisen avuksi luotuja nettialustoja, tehtiin kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrityksille asiantuntijan etäryhmäsparrauksia (5*2h) ja osallistuttiin toisen hankkeen kansainvälistymistä käsittelevään seminaariin.

4: Kaupallistamis-, kasvu- ja vientiavaukset sekä kokemusten ja onnistumisten levittäminen aloitettiin heti tapaamisilloissa vertaisoppimisen keinoin. Lisäksi tietoa on jaettu mikroyrityksille useissa eri yhteyksissä; valtakunnallisessa mikroyrittäjille suunnatussa tapahtumassa (MikroMatch ja pohjoinen työpaja -tapahtuma toteutettiin 6 krt hankeaikana eri järjestäjätahojen toimesta) sekä kasvun, kansainvälistymisen ja digitalisaation kasvuryhmissä. Tieto onnistumisista ja parhaista käytännöistä on levinnyt Pohjois-Savon mikroyritysverkostoissa sekä pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla MicroEntre-verkostossa, joka käsittää viisi maakuntaa Suomessa. Kohdennettu jatkuvaan toimintatutkimukseen perustuva tieto on välitetty mm. sosiaalisen median avulla projektin tuloksista alueellisille ja kansallisille avaintoimijoille ja päättäjille.

Hankkeen yrityksillä oli mahdollisuus osallistua kasvun, kansainvälistymisen ja digitalisaation nykytilaselvityksiin. Yhteensä 27 yritystä osallistui selvitykseen ja se toteutettiin vuosien 2018-2019 aikana. Yritysten palautteiden perusteella selvitystä pidettiin erittäin hyödyllisenä, koska se avasi asioita uudella tavalla ja eri näkökulmista ulkopuolisen arvioijan näkemysten perusteella.