|
|
|
Hankekoodi: A72814
Hankkeen nimi: Kuusen solukkolisäysteknologioiden testaus (TeknoSE)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Finlandiantie 18
Puhelinnumero: 029 532 6000
Postinumero: 58450
Postitoimipaikka: Punkaharju
WWW-osoite: http://www.luke.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VARIS SAILA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija, projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: saila.varis(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 532 5600
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kasvullisella lisäyksellä voidaan tuottaa ominaisuuksiltaan tunnettua ja tasalaatuista taimiaineistoa erilaisiin metsäbiomassan käyttötarkoituksiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa kuusen alkiomonistukseen (somaattinen embryogeneesi, SE) perustuvan teknologian kustannustehokkuutta tuotannon eri vaiheissa, sekä pilotoida SE-taimien kasvatusta yhdessä alan yritysten kanssa. Tarkoituksena on myös rekisteröidä ensimmäinen solukkolinjayhdistelmä metsänviljelyaineistoksi, mikä mahdollistaa aineistojen luovuttamisen taimituottajille. TeknoSE-hankkeessa testataan ja optimoidaan sitä edeltävässä hankkeessa ”Kuusen kasvullinen lisäys – kohti tulevaisuuden taimituotantoa” kehitettyä ja hankittua teknologiaa, erityisesti bioreaktoreita ja LED-valaisua kuusen solukkotaimien tuotannossa. Lisäksi kehitettyjä solukkotaimien alkukasvatustekniikoita pilotoidaan yhteistyössä suuren taimituotantoyrityksen kanssa, modernia taimitarhateknologiaa soveltaen. Tavoitteena on arvioida eri kasvatustekniikoiden vaikutusta, ja varmentaa solukkotaimien hyvä laatu ja kasvu. Hankkeen tuloksena käsityön määrää solukkotaimien tuotanto- ja testausprosessissa voidaan vähentää, sekä parantaa prosessin kustannus- ja energiatehokkuutta. Hankkeen tuloksena roolijako tutkimuksen ja kaupallisen massatuotannon välillä selkenee, ja toimijat voivat arvioida erikoistumis- ja kumppanuusmahdollisuuksia.
-Taimituottajat, metsätaimitarhat, siementuottajat
-Taimituotannon valvonta, viranomaistoiminta
-Metsäntutkimus ja metsänjalostus
-Kasvihuoneteknologian suunnittelu- ja valmistus
-Metsänomistajat, metsänviljely
-Viherrakentaminen ja -suunnittelu, kuluttajat
-Metsä- ja luonnonvara-alan ammatillinen sekä täydennyskoulutus
-Puunjalostusteollisuus, puurakentaminen
-Materiaali- ja puututkimus
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 144 290
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 132 906
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 240 484
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 221 511
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Joroinen, Savonlinna
Jakeluosoite: Finlandiantie 18
Postinumero: 58450
Postitoimipaikka: Punkaharju
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Metsäbiomassan tehokas tuotanto niihin keskittyvillä alueilla, sekä minaisuuksiltaan halutunlaisen raaka-aineen täsmätuotanto mahdollistaa entistä suuremman luonnonmetsien / suojelualueiden määrän | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hyväkasvuinen, hyvin ympäristöönsä sopeutunut metsä sitoo paljon hiiltä, ja hankkeessa edistetään juuri tällaisen korkealaatuisen metsänviljelyaineiston käyttöönsaamista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Viljelyaineiston geneettinen monimuotoisuus on kasvullisessa lisäyksessä säädeltävissä ja sen riittävyyteen kiinnitetään valintaprosesseissa ja testauksessa erityistä huomiota. Tehokas metsäbiomassan tuotanto siihen keskittyvillä alueilla mahdollistaa monimuotoisuutta lisäävät luonnonmetsät ja suojelualueet vaarantamatta biotalousyhteiskunnan raaka-ainehuoltoa | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| LED-valaistus kuluttaa energiaa nykyistä loisteputkivalaistusta vähemmän ja vähentää siten energiantuotannosta aiheutuvia päästöjä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura-kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| LED-valaistus kuluttaa energiaa nykyistä loisteputkivalaistusta vähemmän ja parantaa siten taimituotannon energiatehokkuutta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Nopeakasvuisen metsänviljelyaineiston käyttöön saaminen edistää myös uusiutuvan puunergian saatavuutta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 3 |
| Hankkeessa yhdistetään alueellisten toimijoiden asiantuntijuutta monitieteisesti ja parannetaan siten myös yksittäisten toimijoiden toimintaedellytyksiä, mikä tukee paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa testataan osatoteuttajien oman teknologisen / tietoteknisen asiantuntijuuden pohjalta uudelle alalle kehittämää sovellusta, josta saatava testaustieto tukee osaamispääoman laajentamista ja aineettomien palvelujen tarjoamista tulevaisuudessa | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan. Tulevaisuudessa solukkotaimituotannon eri vaiheet voivat mahdollisesti toimijoiden erikoistumisen ja kumppanuuksien kautta tapahtua maantieteellisesti eri paikoissa, mutta niin tapahtuu nykyinen metsäpuiden siemen- ja taimituotantokin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 2 |
| Solukkotaimien tuotantoketjuun osallistuvien toimijoilla voi olla kilpailuetua korkealuokkaisen tuotteen myötä, kunhan tuotannon kustannustehokkuus saadaan ratkaistua, ja sitä myötä mahdollisuus työllistää lisää työntekijöitä. Lyhyellä aikavälillä hanke tarjoaa tutkimusalan määräaikaisia työpaikkoja, ja varmistaa Lukessa työskentelevien työllisyyttä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 0 |
| Eri sukupuolilla on tasapuoliset mahdollisuudet tulla rekrytoiduksi hankkeen tehtäviin | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 2 |
| Hanke edistää maaseudulla tapahtuvaa metsäbiomassan tuotantoa, ja voi siten parantaa maaseutuväestön mahdollisuuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Hankkeessa kehitettävää metsänviljelytaimien tuotantoon tarkoitettua teknologiaa voidaan soveltaa myös viherrakentamispuiden tuotannossa, ja siten edistää kestävien ja koristeellisten puiden avulla rakennettavia viihtyisiä viherympäristöjä | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristöteknologiaan ja ympäristöjärjestelmiin. Metsänviljelyaineistojen laadusta käytävä keskustelu voi lisätä tietoisuutta metsäympäristöstä | ||
Hankkeessa testattiin edellisessä hankkeessa hankittuja teknologioita, bioreaktoreita ja LED-valotekniikkaa, kuusen solukkoviljelmien kasvatuksessa ja taimien tuotannossa. Bioreaktoreissa keskityttiin haastavaan alkioiden kypsytysvaiheeseen, jonka optimoinnissa säädettiin kasvatusliemen koostumusta, kostutus- ja kuivausaikoja, sekä kokeiltiin erilaisia alustamateriaaleja. Parhaat tulokset saatiin, kun kasvatusliemi vaihdettiin usein, alustana käytettiin muoviverkon päällä suodatinpaperia tai pelkkää metalliverkkoa. LED-valokokeiden tuloksena vanhoja käytäntöjä ei tarvitse muuttaa, solukot voidaan monistaa ja alkiot kypsyttää edelleenkin pimeässä, sillä valot eivät luoneet lisäkasvua tai lisää kypsiä alkioita.
Ensimmäinen perheiden vanhemmat tyypin perusaineisto rekisteröitiin joulukuussa 2017 luokkaan alustavasti testattu. Aineistoon kuuluu 12 täyssisarperhettä, joista on solukkolinjoja nestetyppisäilytyksessä yhteensä 1231 kpl. Yrityspilotissa kehitettiin alkioiden varastointi- ja idätysmenetelmiä sekä testattiin alkiotaimien kasvatusta taimitarhalla. Aikaisemman jopa viiden viikon sijaan yksi idätysviikko antaa parhaan tuloksen, lisäksi todettiin, että solukkotaimien tuotanto on integroitavissa normaaliin taimitarhatuotantoon.