|
|
|
Hankekoodi: A72832
Hankkeen nimi: Korkeakoulut vähähiilisen teknologian ja osaamisen viennin moottoreina Lähi-itään
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013 260 600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503116314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Korkeakoulut vähähiilisen teknologian ja osaamisen viennin moottoreina Lähi-itään –hankkeessa parannetaan korkeakouluvetoisen toimintamallin avulla pohjoiskarjalaisten yritysten osaamista ja valmiuksia liiketoimintaan haavoittuvilla ja kriisialueilla esimerkkialueena Jordania ja laajemmin Lähi-itä. Hankkeen keskeinen uutuusarvo on korkeakoulujen (etenkin Karelia-amk) kansainvälisten verkostojen ja vientiosaamisen avaamisessa ympäröivän elinkeinoelämän käyttöön. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti pohjoiskarjalaiset pk-yritykset sekä suuremmat vientiyritykset vähähiiliseen teknologiaan ja osaamiseen sekä kiertotalouteen liittyvillä toimialoilla.
Hankkeessa luodaan ja pilotoidaan network-to-network (N2N)–toimintamalli ja työkaluja, joiden avulla rakennetaan vientisuhteita haavoittuville ja kriisialueille Lähi-idässä korkeakouluvetoisesti eri sektoreiden yhteistyöverkostoja hyödyntäen (quadruple helix), ja jotka ovat sovellettavissa myös muille toimialoille ja kohdealueille. Haavoittuvilla alueilla on suuri liiketoimintapotentiaali etenkin ympäristöteknologiaan ja -osaamiseen liittyvillä toimialoilla ja alueelle virtaa merkittävä määrä sekä EU:n että muuta kansainvälistä kehittämisrahoitusta. Suomalaisten toimijoiden osuus näiden rahoitusten hyödyntäjänä sekä toimittajana kansainvälisissä tarjous- ja hankintakilpailuissa on häviävän pieni suhteessa Suomen laskennalliseen osuuteen markkinoilla. Pohjoiskarjalaisten yritysten viennistä vain noin 6 % suuntautuu Lähi-itään tai Afrikkaan.
Toimintamallin kehittämistyön pohjana on vähähiilisen teknologian ja osaamisen vientiin tähtäävä alueosaajaverkosto, joka koostuu alueen yrityksistä, koulutus- ja kehittämisorganisaatioista sekä muista toimijoista kuten järjestöt ja kansalliset vienninedistämisorganisaatiot. Verkoston toimijat ovat avainasemassa myös hankkeen konkreettisten pilottien toteuttamisessa (pilotit: uusiutuvan energian tuotannon teknologiat ja osaaminen Lähi-idässä; pakolaisleirien jäte- ja energiahuollon sekä asumisen ratkaisut; kansainvälisiin tarjouskilpailuihin osallistuminen). Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden yritysten kansainvälistymistä ja vientiä tukevien tahojen kanssa, ja liittymäpintaa on etenkin Joensuun kaupungin ja Joensuun Tiedepuiston koordinoiman koulutusvientiklusteri-hankkeen kanssa. Joensuun Tiedepuisto, Pohjois-Karjalan kauppakamari sekä seudulliset kehittämisyhtiöt ovat hankkeen tärkeitä yhteistyökumppaneita N2N-toimintamallin rakentamisessa sekä tulosten jatkuvuuden ja jalkauttamisen varmistajina. Hankkeen kohdealueen tuntemusta on kehitetty ja yhteistyöverkostoja rakennettu vuoden 2016 alkupuolelta saakka etenkin Jordaniassa, ja hankkeen toteuttajilla on laajat jo olemassa olevat verkostot kohdealueella sekä keskusteluyhteys keskeisten kansallisten vientitoimijoiden kanssa.
Hankkeen tavoitteena on:
1. Luoda korkeakouluvetoinen network-to-network (N2N)-toimintamalli, väylät ja työkaluja viennin edistämiseen kehittyviin maihin ja kriisialueille, etenkin Lähi-itään
2. Kehittää pohjoiskarjalaisten pk-yritysten vientiosaamista ja –toimintakulttuuria käyttäjälähtöisesti etenkin frugaalien (niukkojen) vähähiilisten innovaatioiden sekä globaalien hankintaprosessien suhteen
3. Tuoda näkyväksi erilaisia toimintatapoja ja niiden kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia, joilla vientitoimintaa voidaan käytännössä toteuttaa
4. Toteuttaa konkreettisia pilotteja ja innovaatioita vähähiiliseen ja kiertotaloutta edistävän kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat toimenpiteet on jäsennetty kolmeen työpakettiin:
TP1 - Alueosaajaverkoston rakentaminen ja toiminta
TP2 - Viennin edistämiseen tähtäävät pilotit
TP3 - Toimintamalli, työkalut ja jatkuvuus
Hankkeen tuloksena syntyy alueosaajaverkosto, jolla on valmiudet yhdessä ja erikseen osallistua globaaleihin hankintakilpailuihin ja vientiin, sekä toimintamalli, työkaluja ja väylät, joiden avulla yritysten kynnys suunnata vientitoimintaa uusille alueille madaltuu. Hankkeen avulla kehitetään vähintään 50 pohjoiskarjalaisen yrityksen osaamista sekä ainakin 15 yrityksen konkreettista tutkimus- ja kehittämistoimintaa korkeakoulujen kanssa. Hankkeessa syntyy yksi uusi innovaatioalusta (network-to-network –toimintamalli) ja innovaatioalustan avulla kehitetään ja pilotoidaan vähintään 3 tuotetta ja palvelua. Tavoitteena on hankkeen avulla synnyttää maakuntaan myös uusia t&k&i-työpaikkoja.
Hankkeen toimenpiteiden avulla toteutetaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman (POKAT 2017), Joensuun seudun kasvusopimuksen 2013–2015 sekä Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2014–2017 mukaisten tavoitteiden toteutumista älykkään erikoistumisteeman osalta. Lisäksi hanke tukee Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen toimintaohjelman (2015) tavoitteiden saavuttamista.
Pohjoiskarjalaiset pk-yritykset sekä suuremmat vientiyritykset etenkin vähähiilisen teknologian ja osaamisen alalla. Vientitoimijat Pohjois-Karjalan kauppakamarissa, Joensuun tiedepuistossa sekä kehittämisyhtiöissä (etenkin Josek Oy) ja korkeakouluissa.
Suomalaiset Lähi-idän vientiä suunnittelevat yritykset, korkeakoulut ja muut organisaatiot. Suomen ulkoministeriö ja vienninedistämisorganisaatiot etenkin Jordania-osaamisen suhteen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 227 500
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 227 362
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 299 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 311 303
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan
Kunnat: Kontiolahti, Joensuu, Lieksa, Liperi, Polvijärvi, Juuka, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 9 |
| Uusiutuvan energian tuotannon pilotointi ja jätehuoltoratkaisujen kehittäminen kohdealueilla edistää huomattavasti luonnonvarojen kestävää käyttöä ja siirtymää fossiilisten luonnonvarojen käytöstä uusiutuviin ratkaisuihin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 7 |
| Vähähiilisyyttä edistävän teknologian vienti kohdealueelle vähentää osaltaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä pitkällä tähtäimellä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 7 |
| Elinympäristön laatua parantavat jäte- ja energiahuollon ratkaisut edistävät luonnon monimuotoisuutta ja kasvien ja eliöiden elinmahdollisuuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 8 |
| Kehittyneillä jäte- ja energiahuollon ratkaisuilla on suuri merkitys kohdealueen pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä ilman laatuun. Vaikutukset kumuloituvat vanhojen ratkaisujen korvautuessa uusilla laajemmassa mittakaavassa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000 -ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 8 |
| Kehittyneen jäte- ja energiahuoltoteknologian käyttöönotto kohdealueella parantaa huomattavasti materiaalitehokkuutta ja jätteiden hyötykäyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 8 |
| Hankkeen keskeisenä tavoitteena on viedä suomalaista uusiutuvan energian tuotannon osaamista ja teknologiaa kohdealueelle ja siten edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä fossiilisten energialähteiden sijaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 8 |
| Hankkeella parannetaan sekä suoraan että välillisesti pohjoiskarjalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä uusille markkinoille, sekä edistetään kansainvälistä vientiä tukevan osaamisen kehittymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa kehitettävä toimintamalli on sovellettavissa myös muille kohdealueille, toimintaympäristöihin ja toimialoille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 4 |
| Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen laajentamalla toimijoiden vientiosaamista ja yritysten markkina-alueita. Elinvoimainen elinkeinoelämä luo hyvinvointia maakuntaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Hankkeen tuottama koulutus ja viennin tukitoimenpiteet ovat tarjolla kaikille pohjoiskarjalaisille yrityksille ja lisäävät siten yritysten välistä tasa-arvoa ja mahdollisuuksia suunnata liiketoiminaan kansainvälisille markkinoille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Haavoittuvien maiden ja kriisialueiden tukeminen lisää kulttuurien välistä yhdenvertaisuutta ja kohdealueiden elinolosuhteiden paranemisella on pitkällä tähtäimellä vaikutusta esimerkiksi Eurooppaan suuntautuvien pakolaisvirtojen vähenemiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Hankkeessa edistetään pohjoiskarjalaisten toimijoiden vientiosaamista mutta substanssina on ympäristöön liittyvä teknologia. Osallistujien ympäristöön liittyvä osaaminen kehittyy etenkin kohdealueen jäte- ja energiahuollon haasteisiin ja ympäristövaikutuksiin liittyen. | ||
Finpetra-hankkeessa on kehitetty pohjoiskarjalaisten pk-yritysten vientiosaamista ja –toimintakulttuuria käyttäjälähtöisesti etenkin frugaalien (niukkojen) vähähiilisten innovaatioiden sekä globaalien hankintaprosessien suhteen. Hankkeessa on järjestetty runsaasti koulutuksia sekä koottu avoimia materiaaleja verkkosivuille finpetra.karelia.fi. Kaikki hankkeen aikana tuotettu koulutus- ja valmennusmateriaali, raportit, mediaosumat ja -artikkelit, videot ym. on koottu hankkeen verkkosivuille työkalupakiksi ja kaikkien kiinnostuneiden avoimesti saataville. Hankkeen lopputuloksena syntyi korkeakouluvetoinen network-to-network (N2N) -toimintamalli eli väyliä ja työkaluja viennin edistämiseen kehittyviin maihin sekä kriisialueille (etenkin Lähi-itään). Toimintamalli on kuvattu myös hankkeen verkkosivuilla ja se on julkisesti hyödynnettävissä. Mm. Business Joensuu hyödyntää mallia omassa vienninedistämistoiminnassaan (GoGlobal).
Finpetra-hankkeeseen osallistui yhteensä 112 suomalaista yritystä ja organisaatiota sekä noin 80 toimijaa kohdealueella Lähi-idässä (yrityksiä, koulutus- ja tutkimusorganisaatioita, järjestöjä, hallintoviranomaisia). Hankkeen aikana järjestettiin mm. 6 vienninedistämismatkaa Jordaniaan ja niille osallistui yhteensä yli 50 eri organisaation edustajia. Osa matkoista järjestettiin yhteistyössä Business Finlandin Kehittyvät markkinat /BEAM-ohjelman kanssa sekä Ulkoministeriön /Team Finland -organisaation kanssa. Lisäksi hankkeen kautta rekrytoitiin suomalaisiin IT-alan yrityksiin koodariopiskelijoita Karelian kumppanikorkeakouluista Jordaniasta. Hankkeen toimet ovat saaneet paljon positiivista palautetta ja siitä on koostettu mm. oheinen koostevideo: https://youtu.be/6ItCUGTXcQg.