Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72843

Hankkeen nimi: Hiedanranta MaaS

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2017 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0211675-2

Jakeluosoite: PL 487

Puhelinnumero: 03565611

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VÄLIHARJU REIJO KALEVI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: reijo.valiharju(at)tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503880901

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hiedanrannan alueen kehittämisen painopisteinä ovat resurssiviisaus, kierto- ja jakamistalous sekä kaikkien toimintojen vähähiilisyys. Liikenne aiheuttaa tällä hetkellä Suomessa noin viidenneksen CO2-päästöistä. Myös nämä halutaan minimoida Hiedanrannan alueella. Alueen liikkumisen suunnittelussa ei voida nojata pelkästään perinteisiin infra- ja liikennesuunnittelumenetelmiin tavoitteiden saavuttamiseksi, vaan alueella on otettava huomioon uusien teknologioiden ja ennen kaikkea liikenteen uusien palveluiden mahdollisuudet. Tässä hankkeessa laaditaan Hiedanrannan alueelle uusiin liikkumispalveluihin pohjautuva liikkumiskokeilusuunnitelma ja kokeillaan siinä tunnistettuja liikkumispalveluita käytännössä.

Hankkeella on sekä paikallisia että seudullisia tavoitteita. Hiedanrannan alueen ja sen lähiympäristön kannalta tavoitteena on määritellä, miten liikkumisessa päästään vähähiiliseen, mutta samalla toimivaan lopputulokseen kaikki liikkumismuodot ja käyttäjäryhmät huomioiden. Samalla pyritään vaikuttamaan alueen katujen ja pysäköinnin suunnitteluun. Paikallisesti ja seudullisesti hankkeessa tavoitellaan joukkoliikenteen käytön tehostamista ja yritys- ja yksityisautoilun aiheuttamien ympäristö-, melu- ja ruuhkaongelmien ennaltaehkäisemistä.

Hankkeen tavoitteena on myös luoda perustaa tulevaisuuden liikkumiselle ja matkaketjuille Hiedanrannassa ja muualla Tampereella liikkumiskokeilujen avulla. Hankkeessa kokeillaan erilaisia liikkumispalveluita Hiedanrannassa ja yhdistetään palveluita MaaS:n avulla liikkumispaketeiksi. Kokeilujen tavoitteena on tarjota yrityksille mahdollisuuksia kokeilla palveluitaan aidoissa liikkumistilanteissa sekä kehittää palveluitaan esim. joukkoliikenteen yhteensopivuuden osalta. Tavoitteena on tarjota näitä liikennepalveluilta Hiedanrannassa jo nykyisin toimiville yrityksille ja siellä vieraileville ja siten pienentää heidän hiilijalanjälkeään.

Hankkeen konkreettisia tuloksia ovat Hiedanrantaan laadittu liikkumiskokeilusuunnitelma, jossa pääpaino on uusien liikkumispalveluiden tehokkaalla hyödyntämisellä, sekä liikkumispalveluiden kehittyminen ja uusien palveluiden syntyminen Tampereella. Palveluiden kehittymiseen liittyviä tuloksia ovat myös palvelualustojen ja -järjestelmien kehittyminen sekä järjestelmäintegraatiot.

Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksia ovat palveluiden käyttäjien liikkumistapojen tilapäiset muutokset kokeiluympäristössä ja sen lähialueella. Lisäksi tietoisuus uusista liikkumispalveluista lisääntyy paikallisesti sekä laajemmin Tampereella. Hankkeen pidemmän aikavälin vaikutuksia ovat mm. MaaS:iin liittyvän osaamisen kehittyminen yrityksissä sekä Tampereen kaupungin organisaation sisällä mm. maankäytön, kaavoituksen ja liikennesuunnittelun alueilla. Mikäli kokeiluista siirrytään palveluiden todelliseen käyttöönottoon, on hankkeella positiivisia vaikutuksia mm. liikenteen päästöihin, sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä maankäytön kehittämiseen. Myös ihmisten liikkumistavat tulevat tässä tapauksessa muuttumaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on Hiedanrannassa jo tällä hetkellä toimivat yritykset, joita on n. 20 kpl. Lisäksi hankkeessa huomioidaan kohderyhmänä laajemmin Hiedanrannan tuleva kehitys ja siten alueelle sijoittuvat uudet yritykset. Alueelle tavoitellaan tulevaisuudessa jopa 14 000 työpaikkaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat MaaS:a omalta osaltaan kehittävät yritykset, jotka voivat testata tuotteitaan tai palveluitaan Hiedanrannassa hankkeen aikana. Näitä voivat olla MaaS-ohjelmistokehittäjät (esim. Tuup Oy, VINKA Oy, MaaS Global Oy, Infotripla Oy), ajoneuvovalmistajat (ei vielä tiedossa), tietoliikenneratkaisuja tarjoavat yritykset (ei vielä tiedossa) sekä liikumis- tai kuljetuspalveluita tarjoavat yritykset, joiden järjestelmien integrointi matkaketjujen mahdollistamiseksi on tarpeellista (esim. Tampereen Aluetaksi Oy). Yhteensä pääkohderyhmään kuuluvia yrityksiä arvioidaan olevan 5-10 kpl.

Paikallinen elinkeinoelämä, erityisesti kone- ja ajoneuvovalmistajat kuten Avant Oy ja Linkker Oy, voivat olla seuraamassa hankkeessa toteutettavia kokeiluja, jos ne liittyvät liikenteen automaatioon, ja saada siten oppia ajoneuvojen automatisoinnista. Hankkeessa ei kuitenkaan kehitetä näiden omia tuotteita.

Paikalliset oppilaitokset sekä tutkimuslaitokset saavat tietoa liikennesuunnittelun uusimmista ilmiöistä sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta merkittävän mittaluokan uudisrakennuskohteessa. Ne voivat myös osallistua Hiedanrannan kehittämiseen liittyviin työpajoihin ja tuoda niihin uusia näkökulmia. Tampereen yliopistolla on osaamista mm. liikennedatan analysoimisesta ja hyödyntämisestä. Tampereen teknillisellä yliopistolla puolestaan on osaamista liikkumispalveluiden suunnittelusta (mm. SOHJOA-hanke) ja käyttäjätarpeiden huomioon ottamisesta liikennesuunnittelusta. Tutkimuslaitoksista VTT on Suomen johtavia äly- ja automaattiliikenteen asiantuntijaorganisaatioita, jolla on erityistä osaamista tulevaisuuden kulkuneuvojen kehittymisestä ja vaatimuksista mm. tietojärjestelmiä ja katuinfraa kohtaan.

Lielahden alueen yritykset, joiden liikkumistarpeissa voi olla yhtymäkohtia Hiedanrannan yritysten kanssa esim. jakamistalouden näkökulmasta, ovat myös keskeinen sidosryhmä hankkeelle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 163 800

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 152 120

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 273 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 253 534

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen valmistelussa ei ole tehty toimintaympäristön analysointia sukupuolinäkökulmasta, koska hankkeen keskiössä oleva teema eli ihmisten ja yritysten liikkuminen ei ole sukupuolisidonnainen asia, vaan liikkumispalveluita kehitetään aina oletuksena tasapuolisesti molemmille sukupuolille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu hankkeen toiminnassa, vaikka sitä ei ole erityisesti valmisteluvaiheessa huomioitu. Kuten edellä mainittiin, hankkeen toiminta ei ole missään muodossa sukupuoliriippuvaista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten tasa-arvoa vaan liikkumispalveluita tasapuolisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 7
Katujen ja pysäköintitilojen mitoituksen optimointi, jotta luonnonvaroja säästyy
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 8
Liikkumisen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tarjoamalla oman auton käytön vaihtoehdoksi laajasti muita liikkumispalveluita
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 6
Liikkumisen päästöjen vähentäminen parantaa ilmanlaatua paikallisesti
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 5
Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käytön edistäminen (energian tuotanto tulevaisuudessa osittain paikallisesti aurinkopaneeleilla). Vaikutus on välillinen, koska hankkeen aikana laadittavassa liikkumissuunnitelmassa otetaan tulevaisuuden käyttövoimien erityistarpeet huomioon liikkumispalveluissa (esim. ajoneuvojen lataus), mutta piloteissa tätä ei välttämättä ole vielä mahdollista toteuttaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Tietojärjestelmien ja palvelualustojen kehittäminen, uusien liikkumispalveluiden kehittäminen
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Liikkumisen uusien palveluiden kehittäminen ja kokeilut, joilla tähdätään auton omistuksen vähentämiseen on hankkeen keskiössä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen eli joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn suosiminen autoilun sijasta. Alueen kehittämisessä pääpaino on joukkoliikenteessä, mutta pyöräilyolosuhteiden parantamisella on vaikutusta ihmisten terveyteen. Myös paikallisten liikennepäästöjen syntymisen ennaltaehkäisy näkyy terveyshyötyinä tulevaisuudessa.
Tasa-arvon edistäminen 1 4
Kokeiltavat ja myöhemmin käyttöön otettavat uudet liikkumispalvelut tarjoavat vaihtoehdon oman auton omistamiselle eli ne parantavat sosiaalista tasa-arvoa. Vaikutus on suurempi hankkeen jälkeen, kun Hiedanrannan alue kasvaa ja kehittyy.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 3
Tietoisuus uusista liikennepalveluista ja niiden positiivisista vaikutuksita ympäristöön vahvistuu alueella toimivien yritysten sekä aluetta suunnittelevien tahojen keskuudessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hiedanranta MaaS oli 2017–2020 toteutettu hanke, jossa kokeiltiin uudenlaisia vähähiilisen liikkumisen palveluita Länsi-Tampereella sijaitsevan Hiedanrannan uuden maankäytön kehitysalueella. Tavoitteena oli kokeilujen kautta saada oppia Hiedanrannan alueen yleissuunnitteluun ja sitä seuraavaan asemakaavoitukseen. Hiedanrantaan tavoitellaan liikennejärjestelmää, jossa uusilla kestävän liikkumisen palveluilla ja MaaS eli Mobility as a Service -ratkaisuilla on keskeinen rooli. Tulevaisuuden kaupunkisuunnitteluoppien ja liikkumisen palveluiden kehittämisen lisäksi hankkeessa haettiin ratkaisuja myös alueen nykyisten käyttäjien, erityisesti yritysten ja alueella työskentelevien, liikkumistarpeisiin ja tehtiin uusia liikkumisen ratkaisuja tutuiksi ihmisille jo alueen suunnitteluvaiheessa.

Hankkeessa toteutettiin viisi liikkumisen pilottia: kutsuohjatun autonomisen liikenteen kokeilu (robottiajoneuvo), sähköpyörien lainauspalvelu, sähköavusteinen yhteiskäyttöinen tavarankuljetuspyörä, Easybiken kaupunkipyörät sekä nelipyöräinen poljettava scouter-ajoneuvo. Etenkin autonomisen ajoneuvon kokeilu ja sähköpyörien lainauspalvelu eli fillarilainaamo olivat erittäin onnistuneita ja saavuttivat runsaasti medianäkyvyyttä. Nykyisen liikkumisympäristön kuvaus, pilottikokemukset ja niiden syötteet suunnittelut ja muut uusien liikkumispalveluiden mahdollisuudet Hiedanrannan tulevaisuuden liikkumisympäristössä koottiin alueen liikkumiskokeilusuunnitelmaan, joka valmistui osana hanketta.

Hankkeen keskeisin liikkumiskokeilu oli kutsuohjatun automaattiliikenteen pilotti Hiedanrannan ympäristössä syksyllä 2020. Robottiajoneuvon kokeilulla haluttiin löytää pysyvä ratkaisu Hiedanrannasta joukkoliikenteen pysäkeille. Kokeilu herätti huomattavasti mielenkiintoa niin Tampereella kuin muuallakin Suomessa. Matkustajia oli kuuden viikon aikana reilut 400. Pilotti antoi eväitä tulevan liikennesuunnittelun kannalta, esimerkiksi katutilan mitoitukseen, pysäkkimaailman hahmottamiseen, sopivaan nopeusrajoitukseen ja ajoneuvon ja muun liikenteen roolituksiin. Kokeilu korosti palvelumuotoilun tärkeyttä, jotta robottiajoneuvoista saataisiin tulevaisuudessa luotettavaksi koettu sujuva osa kestäviä matkaketjuja.

Jakamistalouteen perustuva sähköpyörien lainauspalvelu, Fillarilainaamo, tarjosi tamperelaisille mahdollisuuden testata erilaisia sähköpyöriä omilla arjen matkoilla. Lainaamo toteutettiin yhteistyössä pyöräliikkeen kanssa ja se oli erittäin suosittu. Kokeilu madalsi sähköpyörien hankintakynnystä ja lisäsi sähköpyörien yleistä näkyvyyttä. Markkinaehtoinen lainaustoiminta voisi tulevaisuudessa olla mahdollista esim. osana pyöräliikkeen muuta toimintaa, jos se nähdään liiketoiminnallisesti järkeväksi. Hankkeen kokemuksen perusteella Hiedanrannassa onkin tärkeää mahdollistaa erilaisten pyöräpalveluiden sijoittuminen alueelle. Hankkeen pienemmät kokeilut eli kaupunkipyörien pilotti, yhteiskäyttöinen tavarapyörä ja scouter-ajoneuvokokeilu osoittivat pienajoneuvojen mahdollisuudet sujuvana kaupunkiliikkumisen välineenä ja osana asuinalueen matkaketjuja. Toisaalta liiketoiminnan kannattavuus saattaa olla haaste alkuvaiheessa, kun Hiedanrannassa ei vielä ole asukkaita.

Kaupunkipyörien kokeilu tuki ajatusta, että kaupunkipyöräjärjestelmä voisi korvata osan pyöräpaikkojen rakentamisvelvoitteesta Hiedanrannassa, millä olisi merkittävä vaikutus aluekehittämiseen niin taloudellisesti kuin tehokkaan tilankäytön kannalta. Sähköavusteiset ja tavarapyörät ja nelipyöräisen sähköavusteisen poljettavan kevytajoneuvon scouterin tapaiset ratkaisut toimivat jakeluliikenteessä kaupunkiympäristössä. Kevyet ajoneuvot voivat hyvinkin olla osa tulevaisuuden liikkumispalveluvalikoimaa, ja kaupungin tulee osata varautua niiden tulemiseen mm. liikenneväyliä ja pyörien pysäköintitiloja mitoitettaessa. Hiedanrannassa ajoneuvot soveltuisivat hyvin erilaisten toimijoiden tavarankuljetuksiin tai esim. ruoan lähijakeluun.