|
|
|
Hankekoodi: A72844
Hankkeen nimi: Kyvykäs - Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksien yhteisöllinen hyödyntäminen kappaletavarateollisuudessa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2017 ja päättyy 30.11.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2844561-8
Jakeluosoite: PL 589
Puhelinnumero: +358408490278
Postinumero: 33101
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Majuri
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.majuri(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358500262440
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Projektin kohderyhmänä on kappaletavarateollisuus, erityisesti vientipainotteinen kone- ja metallituoteteollisuus. Pärjätäkseen globaaleilla markkinoilla on ko. toimialan kyettävä jatkuvasti uudistumaan ja tunnistamaan uusia avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällainen merkittävä mahdollisuus on tunnistettavissa kiertotaloudesta, jonka osalta kappaletavarateollisuus on globaalistikin ottamassa vasta ensi askeleitaan. Kiertotalouden edelläkävijänä suomalaisella teollisuudella olisi mahdollisuus tuottaa uudenlaista asiakasarvoa ja saavuttaa näin kilpailuetua, mm. tuotteiden uudelleenvalmistettavuuden ja modernisoitavuuden myötä. Toisaalta yhteistyössä tapahtuva synerginen uuden tiedon ja osaamisen luonti on mahdollisuus, jonka sivuuttamiselle suomalaisella teollisuudella ei ole varaa. Projektin tavoitteena on tuottaa analysointimenetelmä ja sitä tukeva työkalu PK-yritysten strategisien kyvykkyyksien arviointiin kiertotalouden (tekninen kierto) mahdollisuuksien näkökulmasta. Hankkeen eteneminen on vaihteistettu seuraavanlaisiin osuuksiin;
1. Määritetään aiheesta kiinnostuneet yritykset yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa
2. Tunnistetaan yritysten kanssa kiertotalouteen liittyvät synergiset liiketoimintamahdollisuudet workshoppien ja haastatteluiden avulla.
3. Tunnistetaan liiketoimintamahdollisuuksien kyvykkyyksiin kohdentamat vaatimukset kerätyn materiaalin pohjalta
4. Kehitetään Kyvykkyys kiertotaloudessa –työkalu mallintamalla relaatiot ja toimintalogiikka analyysille
5. Pilotoidaan Kyvykkyys kiertotaloudessa -työkalun käyttöä toteuttamalla yrityskohtaisia kyvykkyyskuvauksia
6. Laaditaan yritysten kanssa suunnitelmat business case –toteutukselle ja kehittämistyölle kartoitusten pohjalta.
7. Tuetaan yrityksiä business case –toteutuksessa ja kehittämistyössä fasilitoimalla ja workshoppien avulla.
Projektin alkuvaiheessa on tarkoituksena tavoittaa noin viisikymmentä yritystä, jotka toimivat kone- ja metallituoteteollisuudessa brändinhaltijoina, alihankkijoina ja palveluntuottajina. Tässä laajassa yritysryhmässä tunnistetaan kiertotalouteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Työpajoissa määritetään potentiaalisimmat liiketoimintamahdollisuudet ja niiden kyvykkyyksille asettamat vaatimukset. Tässä yhteydessä myös yritysryhmä pienenee Innovation funnel-tyyppisesti. Pilotointivaiheessa mukana on arviolta kaksi yritysryhmää, jotka koostuvat 3-5 yrityksestä.
Projektin tuotoksena syntyy menetelmä kiertotalouskyvykkyyksien tunnistamiseen ja kehittämiseen, ja kokonaistuloksena syntyy uutta kiertotalouden liiketoimintaa Pirkanmaalle.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kappaletavarateollisuuden yritykset sekä teollisuuden kehittämistehtävissä toimivat organisaatiot. Projektin aikana kohderyhmänä ovat erityisesti pilotointeihin osallistuvat yritykset, joille tuotetaan objektiiviset kuvaukset kiertotalouteen liittyvästä kyvykkyydestä. Tämä auttaa yritysten johtoa tekemään tietoisia ja objektiivisia valintoja kehittämistyössään.
Pilotointien myötä on mahdollista saada merkittäviä esimerkkejä kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista kappaletavarateollisuudessa. Tämä on omiaan kannustamaan myös muita alueen yrityksiä hyödyntämään kiertotalouden mahdollisuuksia. Toisaalta kehittämistehtävissä olevat (julkis)organisaatiot saavat käyttöönsä menetelmät, joilla Pirkanmaan teollisuuden edellytyksiä hyödyntää kiertotalouden mahdollisuuksia voidaan edistää laajasti.
Yritykset on tarkoitus tunnistaa yhdessä FIMA ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Yritykset ovat ensisijaisesti pk-yrityksiä ja Pirkanmaalta. Toisaalta uudet liiketoimintamallit edellyttävät usein myös isompien yritysten mukana olemista ja samasta syystä voi olla tarpeen ottaa myös yrityksiä Pirkanmaan ulkopuolelta. Esimerkkejä soveltuvista yrityksistä: Robit Rocktools, Fastems, Katsa, Tasowheel, Ata Gears.
Yritysten kehittämistä harjoittavista toimijoista kiinnostuksensa ovat ilmaisseet valmisteluvaiheessa Teknologiateollisuus ry ja Hermia Group/FIMA ry.
Koska kiertotalouteen liittyy merkittävä liiketoimintapotentiaali, on projektin tuloksilla vaikuttavuutta koko Pirkanmaan taloudelliseen hyvinvointiin (kestävän kehityksen taloudellinen ulottuvuus). Toisaalta kiertotalous edistää kestävää kehitystä myös ekologisesta näkökulmasta, jolloin laajasti katsottuna hyötyjinä voidaan ajatella olevan koko ihmiskunta. Tämä luonnollisesti siinä tapauksessa, että kiertotalous nousee globaaliksi megatrendiksi.
Potentiaalisia teollisuuden kehittämis-/koulutustehtävissä olevia julkisorganisaatioita: SMACC, Tredea, Hermia Group, Fima ry, Teknologiateollisuus ry, TAKK. Lisäksi menetelmä on muun muassa yksityisen sektorin konsulttiyhtiöiden käytettävissä. Varsin todennäköistä on, että menetelmä herättää kiinnostusta myös Pirkanmaan ulkopuolella toimivissa kehitysyhtiöissä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 111 703
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 110 400
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 176 172
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 184 000
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Tampereen, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan
Kunnat: Vesilahti, Virrat, Nokia, Pirkkala, Parkano, Lempäälä, Ruovesi, Tampere, Hämeenkyrö, Orivesi, Urjala, Mänttä-Vilppula, Kangasala, Punkalaidun, Valkeakoski, Ikaalinen, Sastamala, Pälkäne, Ylöjärvi, Akaa, Juupajoki, Kihniö
Jakeluosoite: Korkeakoulunkatu 6
Postinumero: 33720
Postitoimipaikka: Tampere
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään omalta osaltansa strategiasia toimintamalleja resurssitehokkuuden ja sitä kautta vähähiilisyyden parantamiseen, joka syntyy uusista innovaatioista liittyen kiertotalouden tekniseen kiertoon (ja pitää sisällänsä huoltoliiketoiminnan kehittämisen, re- ja de-manufacturing osuudet). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joilla pyritään pois kertakäyttökulttuurista. Välittömänät vaikutukset ovat pieniä, mutta myöhemmin syntyvät vaikutuksen sekä niiden kerrannaiset ovat vaikutukseltaan suuria. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 4 |
| Hankkeen vaikutukset kohdistuvat parempiin prosesseihin ja yritysten yhteisen kehittämisen tuloksena syntyviin resurssitehokkaisiin ratkaisuihin. Välittömät vaikutukset kohdistuvat kasvihuonekaasujen määrän pienentymiseen pitkällä aikavälillä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 9 |
| Re- ja De-manufacturing:lla sekä huoltoliiketoiminnan kehittymisellä saadaan vähennettyä raudan määrää. Jos mekaanisia laitteita voidaan suunnitella pitkälle elinkaarelle ja helposti ylläpidettäviksi niin käytettävien materiaalien ja liuottimien määrä pienenee rajusti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on saada yrityksen näkemään omat kyvykkyytensä ja osaamisensa, sekä näyttää muiden rinnalla olevien yritysten kyvykkyydet. Näkyvyyttä lisäämällä sekä yhteistyötä koordinoimalla ja fasilitoimalla mahdollistetaan uusien partnershippien muodostuminen ja vauhditetaan uusien innovaatioiden syntymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on saada yrityksen itse kehittämään liiketoimintaansa ja lisäämään tähän teknisten palveluiden tuottamisen. Erityisesti huolto ja kunnossapidon liiketoiminnassa on suunnaton potentiaali ja vielä toistaiseksi hyvin vähän kokonaispalvelun tarjoajia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 6 |
| Tuotteiden käyttöiän pidentymisen myötä materiaalilogistiikan tarve pienenee. Toisaalta arvioimme, että lokaali asiakasarvontuottokyky nousee, jolloin alueellinen tuonti pienenee. Tämä osaltaan vähentää kuljetustarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 3 | 4 |
| Vaikka varsinaista koulutusta ei järjestetä niin kiertotalous itsessään pyrkii suojelemaan ja säästämään ympäristöä mahdollisimman tehokkaasti. | ||
Tavoitteena hankkeessa oli edistää yritysten valmiuksia tehdä kannattavaa liiketoimintaa kiertotaloudessa ja samalla vauhdittaa kiertotalouden kasvua Pirkanmaalla. Keskustelu kiertotaloudessa on keskittynyt liiketoimintamallien tunnistamiseen ja määrittelyyn. Kyvykäs-projektissa keskiössä olivat kiertotalouskyvykkyydet, ts. ne valmiudet, joita tavoiteltava liiketoimintamalli edellyttää. Tätä tarkoitusta varten projektissa kehitettiin KYVYKÄS-menetelmä, jonka avulla yritykselle pystytään tuottamaan nopeasti laaja-alainen kuva kiertotalouskyvykkyyksien nykytilasta sekä kyvykkyyksien kehittämisprioriteeteista. KYVYKÄS-tulokset ovat visuaalisesti selkeitä, mikä helpottaa kehittämisviestintää. Toteutukset on suositeltavaa tehdä työpajamuotoisesti, jolloin toteutuksen tiedonkeruuvaiheessa osallistuvien henkilöiden nykytilakäsitys yhtenäistyy. Menetelmän kehittämisessä hyödynnettiin projektihenkilöstön asiantuntijaverkostoja sekä projektin ohjausryhmän asiantuntemusta. Menetelmän toimintalogiikka perustuu Tampereen yliopistolla kehitettyyn Strategisen Kyvykkyyden Indeksi -menetelmään. Lisäksi hankkeessa laadittiin Kiertotalouden liiketoimintamallit -selvitys, joka auttoi tunnistamaan kiertotalouden eri liiketoimintamallien kyvykkyyksiin kohdentamia erityisvaatimuksia. Hankkeessa tehtiin kaikkiaan 21 KYVYKÄS-analyysia valmistavan teollisuuden yrityksissä. Analyysien pohjalta järjestettiin työpajoja, joissa yritysten kehittämistyötä suunniteltiin tarkemmin. Hanketyönä tehtiin tutkimusjulkaisu liittyen kiertotalousviitekehysten soveltuvuuteen yritysten kehittämistyöhön, Characteristics of a circular economy framework (Halonen & Majuri 2019).
Menetelmä on vapaasti hyödynnettävissä. Kyvykäs-menetelmä ja ohjeistus löytyvät Etsin-palvelusta:etsin.fairdata.fi tai suoraan osoitteesta: https://etsin.fairdata.fi/dataset/15148086-4dd1-4edc-9c4c-6c60f5396a00
KYVYKÄS-menetelmää koskevat yhteydenotot: Matti Majuri, Tampereen yliopisto, matti.majuri@tuni.fi, +358 500 262 440