|
|
|
Hankekoodi: A72891
Hankkeen nimi: Tuotannosta poistettujen turvesoiden uusi käyttö porotaloutta hyödyttävästi Pohjois-Pohjanmaalla
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2017 ja päättyy 30.11.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Latokartanonkaari 9
Puhelinnumero: 0295326000
Postinumero: 00790
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Virpi Alenius
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: asiakasvastaava
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virpi.alenius(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295324529
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on selvittää käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden uutta käyttöä porojen laidunalueena Pohjois-Pohjanmaalla. Hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen koordinoimana yhteistyössä paikallisten paliskuntien (Kiiminki, Kollaja), turvetuotantoyhtiöiden (Vapo oy, Turveruukki oy) ja Pudasjärven kaupungin kanssa. Kahdella tuotannosta poistetulla kohteella paljaille, kosteudeltaan vaihteleville turvepinnoille siirretään suolla esiintyvien poron luontaisten ravintokasvien (3 lajia) kasvustoja ja seurataan kasvustojen menestymistä kolmen kasvukauden ajan (2017-2019). Vertailun vuoksi seurataan myös kahta rehuseoskasvustoa ja turvepintojen luontaista kasvittumista. Puolet koealueista aidataan, jotta saadaan selville laidunnuksen merkitys kasvillisuuden kehittymisessä. Kasvillisuuden menestyminen ja biomassan kasvu raportoidaan. Hankkeen aikana järjestetään retkeilyjä tutkimuskohteisiin ja hankkeen lopussa tulosseminaari. Turvepintojen kasvittuminen poron ravintokasveilla palauttaa laidunalueita porotalouden käyttöön ja tukee monella tavoin poroelinkeinon menestymistä. Hankkeen tuloksista saadaan alustavaa ohjeistusta menetelmän soveltamiseen käytännössä. Laidunalueiden perustamisesta voisi syntyä uusi vaihtoehto turvetuotantoalueiden uuteen käyttöön poronhoitoalueella. Laidunalueiden lisääntyminen vähentäisi ristiriitoja turvetuotannon ja porotalouden sekä maatalouden ja porotalouden välillä.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat porotalouden harjoittajat ja turvetuotantoyhtiöt, sekä tulevaisuudessa myös muut maanomistajat.
Alueiden uusi käyttö hyödyttää riistataloutta (mm. vesilinnustoa). Hanke lisää luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia ja sitä kautta myös matkailua.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 134 084
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 124 039
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 168 253
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 156 990
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren
Kunnat: Pudasjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 0 |
| Tuotannosta poistettujen turvetuotantoalueiden käyttö porotaloutta hyödyttävästi | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Kasvillisuuden palautuminen tuotannosta poistetuille turvetuotantoalueille sitoo hiiltä ja hillitsee kasvihuonekaasupäästöjä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 0 |
| Luonnonkasvien siirtoistutuksilla edistetään niiden leviämistä tuotannosta poistetuille turvetuotantoalueille | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 0 |
| Kasvillisuuden palautuminen tuotannosta poistetuille turvetuotantoalueille sitoo ravinteita, vähentää pintavesien valuntaa sekä hillitsee kasvihuonekaasupäästöjä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Tuotannosta poistettujen turvetuotantoalueiden käyttö porotaloutta hyödyttävästi vähentää porojen muille elinkeinoille aiheuttamia haittoja | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| Tuotannosta poistettujen turvetuotantoalueiden käyttö porotaloutta hyödyttävästi vähentää porojen muille elinkeinoille aiheuttamia haittoja, mikä vähentää paikallisia ristiriitoja | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa soiden monikäytöstä ja tarjotaan uusi käyttötapa tuotannosta poistettujen turvetuotantoalueiden käyttö porotaloutta hyödyttävästi | ||
Hankkeen tavoitteena oli selvittää käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden uutta käyttöä porojen laidunalueena Pohjois-Pohjanmaalla. Porolle soveltuvien ravintokasvien menestymistä testattiin kahdella turvetuotannosta vapautuneella alueella. Toinen alueista on Yli-Iissä sijaitseva Latvasuo ja toinen Pudasjärvellä sijaitseva Leväsuo. Paljaille, kosteudeltaan vaihteleville turvepinnoille siirrettiin koneellisesti suolla esiintyvien poron luontaisten ravintokasvien, tupasvillan, järvikortteen ja raatteen kasvustoja syksyllä 2017. Kasvustojen menestymistä seurattiin kolmen kasvukauden ajan (2018-2020) mittaamalla kasvustojen peittävyyttä. Vertailun vuoksi seurattiin myös turvepintojen luontaista kasvittumista. Lisäksi tutkitiin myös kahden kylvetyn rehuseoksen menestymistä. Puolet koealueista aidattiin, jotta saatiin selville laidunnuksen merkitys kasvillisuuden kehittymisessä. Ympäristötekijöistä seurattiin pintaturpeen kosteutta ja Latvasuolla myös pohjavedenpinnan tasoa. Tulosten mukaan tupasvilla menestyi ja kasvoi siirron jälkeen parhaiten, jävikorte kasvoi siirrettynä hitaasti ja raatteen koneellinen siirto ei onnistunut. Hankkeen viimeisenä vuonna toteutettiin myös sidosryhmille suunnattu kysely tuotannosta poistettujen turvesoiden jälkikäyttömuodosta. Hankkeesta ja saaduista tuloksista tiedotettiin kahdessa retkeilyssä ja tulosseminaarissa. Hankkeesta kerrottiin kaikkiaan kuudessa sanomalehtiartikkelissa ja yhdessä paikallistelevision ja paikallisradion uutisissa. Hanke toteutettiin Luonnonvarakeskuksen koordinoimana yhteistyössä paikallisten paliskuntien (Kiiminki, Kollaja), turvetuotantoyhtiöiden (Vapo oy, Turveruukki oy) ja Pudasjärven kaupungin kanssa.