Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72897

Hankkeen nimi: Taimistopohjoinen, Pohjois-Suomen taimistotuotannon kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2017 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Eteläranta 55

Puhelinnumero: 0405516916

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja Tuulikki Uusitalo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.uusitalo(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405516916

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun yliopisto, biodiversiteettiyksikkö, 0245895-5
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, 0992445-3
Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia, 2109309-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaupunkien, matkailukeskusten ja kaivostoiminnan laajetessa viherrakentamis- ja maisemointiurakoiden määrä kasvaa pohjoisessa. Yksistään Pohjois-Ruotsin kaivoskaupungeissa (mm. Kiiruna, Jällivaara) tarve pohjoiseen sopeutuneelle vihermateriaalille on lähivuosina suuri eikä tuottajapuolella tähän ole vielä havahduttu. Huolena on, ettei Pohjois-Suomen viherala hyödy kysynnän kasvusta, koska taimituottajia on vähän ja yritykset ovat pieniä. Tilanne on vielä huonompi Pohjois-Ruotsissa, josta viheralan taimituottajat käytännössä puuttuvat kokonaan.

Hankkeen tavoitteena on antaa pohjoissuomalaisille taimistoille työvälineitä yritystoiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen. Työvälineitä ovat mm. kasvivalikoiman täydentäminen uusilla koriste- ja luonnonkasveilla ja uusien kumppanuuksien ja asiakkaiden hakeminen. Hankkeessa pyritään myös houkuttelemaan alalle uusia yrittäjiä. Toimenpiteillä annetaan uutta potkua Pohjois-Suomen koristekasvimarkkinoille, parannetaan taimien menekkiä ja varaudutaan tulevaisuuden kysyntään.

Hankkeessa järjestetään tilaaja-tuottaja-tapahtuma pohjoisen viherpäivien yhteyteen. Siellä viljelijät pääsevät esittelemään kasvivalikoimiaan ja tutustumaan viherurakoihin, joita Pohjois-Suomen kaupungit ja kunnat valmistelevat. Hanke suuntaa laajan asiakaskyselyn tulevaisuuden tarpeista Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin kuntiin. Hankkeen aikana Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto testaavat uusien kasvien kykyä (kasvurytmi, erityisesti talveentuminen) sopeutua pohjoisen muuttuvaan ilmastoon. Lisäksi käynnistetään niittykasvien pohjoinen siementuotanto Tervolassa. Hankkeeseen osallistuvat taimistot lisäävät kestävimmiksi todettujen uusien puu- ja pensaslajien tai alkuperien emokasveja hankkeen puistokohteita varten. Puistot, joiden kasvillisuusalueiden suunnitteluun osallistuu alan oppilaitoksia, toimivat uudenlaisen yhteistyön ja koristekasvillisuuden pilotteina ja niitä hyödynnetään kasvien esittelyssä, markkinoinnissa ja menestymisseurannassa.

Lisäksi hanke järjestää tilaisuuksia, jossa haetaan uusia toimintamalleja yhteishankintoihin, -kuljetuksiin ja -markkinointiin sekä annetaan tietoa yritysryhmien perustamiseen. Hankkeessa testataan tuotantorenkaan toimintaa. Hankkeessa toteutetaan retki Pohjois-Ruotsiin (mm. Kiiruna, Jällivaara). Matkan aikana tutustutaan naapurimaan koristekasvimarkkinoihin, viheralueisiin, tavataan edustajia kuntien rakennus- ja puutarhaosastoista ja etsitään ylikansallisia yhteistyömalleja kasvien menekin edistämiseksi.

Hankkeeseen osallistuvat Luonnonvarakeskuksen (päätoteuttaja), Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarha, OSAO Kempele ja Ammattiopisto Lappian Louen toimipaikka (osatoteuttajat). Näiden lisäksi yhdeksän viheralan yritystä on sitoutunut hankkeen toimenpiteisiin hankkeen suunnitteluvaiheessa. Hankkeen työtä ohjaavat Taimistoviljelijät ry, Pohjois-Suomen taimistotyöryhmä. Puistokohteiden rakennuttajia ovat Oulun ja Kemin kaupunki.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat Pohjois-Suomen alueella jo toimivat taimistoviljelijät ja puutarha- ja erikoiskasvien tuotantoa harjoittavat tai sitä harkitsevat kasvinviljelytilat. Muita kohderyhmiä ovat Pohjois-Suomen vihersuunnittelijat ja Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maatalous- ja puutarha-alan oppilaitoksista valmistuvat opiskelijat, joilla on kiinnostusta taimistotuotantoon.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat viherrakennuttajat (esim. kunnat, kaupungit, liikennelaitos, matkailuyritykset). Myös ykityiset kuluttajat hyötyvät hankkeesta, kun vähittäiskauppaa harjoittavat taimistot tuovat valikoimiinsa uusia kasvilajeja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 166 950

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 104 862

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 271 187

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 131 076

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Raahen, Kemi-Tornion, Oulun

Kunnat: Tyrnävä, Sodankylä, Raahe, Kempele, Kittilä, Oulu, Simo, Tornio, Tervola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Viherala on segregoitunut ja Suomi eroaa monista muista maista siinä, että viheralalla on paljon naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toimii sekä nais- että miesyrttäjiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tuottajien lukumäärän kasvattaminen on Pohjois-Suomen viheralalla tasa-arvon edistämistä tärkeämpi tavoite tällä hetkellä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 8
Luonnonkasvien saatavuuden parantuminen lisää niiden käyttöä viheralueilla ja siten taajamaluonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Viherrakentaminen on työ- ja materiaali-intensiivistä. Kestävien kasvien käyttö viheralueilla vähentää istutusten uusimistarvetta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Loen oppilaitokseen vuoden sisällä rakennettava kasvihuone tulee käyttämään opetustilan biokaasulaitoksesta saatavaa hiilidioksidia ja lämpöä. Tuotantorengas voi tulevaisuudessa hyödyntää kasvihuonetta taimikasvatuksessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Pohjoisten taimien kysynnän kasvu lisää Pohjois-Suomen kasvintuotantotilojen ja viheralan yritysten elinmahdollisuuksia. Se vähentää tuotantotilojen lopettamishaluja ja tuo alalle uusia yrittäjiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Viherrakentaminen parantaa aineettomiin arvoihin perustuvan matkailun vetovoimaa ja viheralueiden virkistyskäyttöä. Samalla luodaan pohjaa hyvinvointimatkailun ja Green Care -palvelujen kehittymiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 2 8
Tuotantorengas tarjoaa uusia logistiikkaratkaisuja siihen osallistuville taimistoille.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Viherrakentaminen pilottipuistoissa lisää alueiden monimuotoisuutta ja luonnon hyvinvointivaikutuksia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 5
Käyttämällä alueelle tyypillistä kasvilajistoa vahvistetaan alueen kulttuuriympäristön piirteitä.
Ympäristöosaaminen 2 8
Kasvitietouden kasvu, lajiston monipuolistuminen ja taimistojen vuoropuhelu viheralan yritysten ja rakennuttajien kanssa lisää ympäristöosaamista. Tahot vaikuttavat arjen ja matkailun ympäristöjen laatuun.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-