|
|
|
Hankekoodi: A72897
Hankkeen nimi: Taimistopohjoinen, Pohjois-Suomen taimistotuotannon kehittäminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2017 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Eteläranta 55
Puhelinnumero: 0405516916
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja Tuulikki Uusitalo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.uusitalo(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405516916
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kaupunkien, matkailukeskusten ja kaivostoiminnan laajetessa viherrakentamis- ja maisemointiurakoiden määrä kasvaa pohjoisessa. Yksistään Pohjois-Ruotsin kaivoskaupungeissa (mm. Kiiruna, Jällivaara) tarve pohjoiseen sopeutuneelle vihermateriaalille on lähivuosina suuri eikä tuottajapuolella tähän ole vielä havahduttu. Huolena on, ettei Pohjois-Suomen viherala hyödy kysynnän kasvusta, koska taimituottajia on vähän ja yritykset ovat pieniä. Tilanne on vielä huonompi Pohjois-Ruotsissa, josta viheralan taimituottajat käytännössä puuttuvat kokonaan.
Hankkeen tavoitteena on antaa pohjoissuomalaisille taimistoille työvälineitä yritystoiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen. Työvälineitä ovat mm. kasvivalikoiman täydentäminen uusilla koriste- ja luonnonkasveilla ja uusien kumppanuuksien ja asiakkaiden hakeminen. Hankkeessa pyritään myös houkuttelemaan alalle uusia yrittäjiä. Toimenpiteillä annetaan uutta potkua Pohjois-Suomen koristekasvimarkkinoille, parannetaan taimien menekkiä ja varaudutaan tulevaisuuden kysyntään.
Hankkeessa järjestetään tilaaja-tuottaja-tapahtuma pohjoisen viherpäivien yhteyteen. Siellä viljelijät pääsevät esittelemään kasvivalikoimiaan ja tutustumaan viherurakoihin, joita Pohjois-Suomen kaupungit ja kunnat valmistelevat. Hanke suuntaa laajan asiakaskyselyn tulevaisuuden tarpeista Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin kuntiin. Hankkeen aikana Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto testaavat uusien kasvien kykyä (kasvurytmi, erityisesti talveentuminen) sopeutua pohjoisen muuttuvaan ilmastoon. Lisäksi käynnistetään niittykasvien pohjoinen siementuotanto Tervolassa. Hankkeeseen osallistuvat taimistot lisäävät kestävimmiksi todettujen uusien puu- ja pensaslajien tai alkuperien emokasveja hankkeen puistokohteita varten. Puistot, joiden kasvillisuusalueiden suunnitteluun osallistuu alan oppilaitoksia, toimivat uudenlaisen yhteistyön ja koristekasvillisuuden pilotteina ja niitä hyödynnetään kasvien esittelyssä, markkinoinnissa ja menestymisseurannassa.
Lisäksi hanke järjestää tilaisuuksia, jossa haetaan uusia toimintamalleja yhteishankintoihin, -kuljetuksiin ja -markkinointiin sekä annetaan tietoa yritysryhmien perustamiseen. Hankkeessa testataan tuotantorenkaan toimintaa. Hankkeessa toteutetaan retki Pohjois-Ruotsiin (mm. Kiiruna, Jällivaara). Matkan aikana tutustutaan naapurimaan koristekasvimarkkinoihin, viheralueisiin, tavataan edustajia kuntien rakennus- ja puutarhaosastoista ja etsitään ylikansallisia yhteistyömalleja kasvien menekin edistämiseksi.
Hankkeeseen osallistuvat Luonnonvarakeskuksen (päätoteuttaja), Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarha, OSAO Kempele ja Ammattiopisto Lappian Louen toimipaikka (osatoteuttajat). Näiden lisäksi yhdeksän viheralan yritystä on sitoutunut hankkeen toimenpiteisiin hankkeen suunnitteluvaiheessa. Hankkeen työtä ohjaavat Taimistoviljelijät ry, Pohjois-Suomen taimistotyöryhmä. Puistokohteiden rakennuttajia ovat Oulun ja Kemin kaupunki.
Kohderyhmänä ovat Pohjois-Suomen alueella jo toimivat taimistoviljelijät ja puutarha- ja erikoiskasvien tuotantoa harjoittavat tai sitä harkitsevat kasvinviljelytilat. Muita kohderyhmiä ovat Pohjois-Suomen vihersuunnittelijat ja Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maatalous- ja puutarha-alan oppilaitoksista valmistuvat opiskelijat, joilla on kiinnostusta taimistotuotantoon.
Välillisiä kohderyhmiä ovat viherrakennuttajat (esim. kunnat, kaupungit, liikennelaitos, matkailuyritykset). Myös ykityiset kuluttajat hyötyvät hankkeesta, kun vähittäiskauppaa harjoittavat taimistot tuovat valikoimiinsa uusia kasvilajeja.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 208 950
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 188 966
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 271 187
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 236 205
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Seutukunnat: Raahen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Oulun
Kunnat: Sodankylä, Raahe, Tyrnävä, Tornio, Simo, Kempele, Kittilä, Oulu, Tervola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 8 |
| Luonnonkasvien saatavuuden parantuminen lisää niiden käyttöä viheralueilla ja siten taajamaluonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Viherrakentaminen on työ- ja materiaali-intensiivistä. Kestävien kasvien käyttö viheralueilla vähentää istutusten uusimistarvetta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Loen oppilaitokseen vuoden sisällä rakennettava kasvihuone tulee käyttämään opetustilan biokaasulaitoksesta saatavaa hiilidioksidia ja lämpöä. Tuotantorengas voi tulevaisuudessa hyödyntää kasvihuonetta taimikasvatuksessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 8 |
| Pohjoisten taimien kysynnän kasvu lisää Pohjois-Suomen kasvintuotantotilojen ja viheralan yritysten elinmahdollisuuksia. Se vähentää tuotantotilojen lopettamishaluja ja tuo alalle uusia yrittäjiä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Viherrakentaminen parantaa aineettomiin arvoihin perustuvan matkailun vetovoimaa ja viheralueiden virkistyskäyttöä. Samalla luodaan pohjaa hyvinvointimatkailun ja Green Care -palvelujen kehittymiselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 8 |
| Tuotantorengas tarjoaa uusia logistiikkaratkaisuja siihen osallistuville taimistoille. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| Viherrakentaminen pilottipuistoissa lisää alueiden monimuotoisuutta ja luonnon hyvinvointivaikutuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Käyttämällä alueelle tyypillistä kasvilajistoa vahvistetaan alueen kulttuuriympäristön piirteitä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 8 |
| Kasvitietouden kasvu, lajiston monipuolistuminen ja taimistojen vuoropuhelu viheralan yritysten ja rakennuttajien kanssa lisää ympäristöosaamista. Tahot vaikuttavat arjen ja matkailun ympäristöjen laatuun. | ||
Toimialan huolestuttavien tulevaisuusnäkymien mutta myös toistaiseksi vähän hyödynnettyjen mahdollisuuksien vuoksi Taimistopohjoinen-hankkeen tavoitteeksi asetettiin erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa taimien menekkiä ja varautua tulevaisuuden asiakkaisiin ja kysynnän muutoksiin. Hanke tarjosikin pohjoissuomalaisille taimistoille välineitä laajentaa ja monipuolistaa yritystoimintaa sekä mahdollisuuden täydentää taimivalikoimaa markkinoille uusilla monivuotisilla koriste- ja luonnonkasveilla tulevaa kysyntää ennakoiden. Yritysyhteistyön suunnittelulla haluttiin edistää taimien kysynnän ja tarjonnan kohtaamista nykyistä paremmin erityisesti suurien tilaajien tarpeisiin. Lisäksi taimistoille etsittiin uusia asiakkaita ja kumppanuuksia. Alalle pyrittiin myös houkuttelemaan uusia yrittäjiä, missä oppilaitoksilla oli merkittävä rooli. Hanketta toteuttivat Luonnonvarakeskuksen (päätoteuttaja) lisäksi Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, OSAO Kempeleen ja Ammattiopisto Lappian Louen toimipaikat (osatoteuttajat) sekä Taimistoviljelijät ry (ostopalvelu).
Hankkeessa järjestettiin neljä yritystyöpajaa, joissa suunniteltiin b2b-yhteistyötä ja esiteltiin hankkeessa laadittujen selvitysten tuloksia. Yritystyöpajojen ja selvitysten tuloksena syntyi kolme mallia yhteistyölle: yhteismarkkinointi, pikkukasvituotanto ja niittykasvien siementuotanto. Lisäksi toteutettiin kaksi tilaaja-tuottaja-tapahtumaa sekä vierailu Kiirunaan ja Piitimeen. Asiakastilaisuuksissa viheralan yritykset pääsivät esittelemään tuotteitaan ja palvelujaan sekä tutustumaan Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin kaupunkien, kuntien, seurakuntien ja matkailukeskusten tarpeisiin, projekteihin ja hankintakäytäntöihin.
Hanke toteutti neljä kyselyä ja haastattelun taimistotuotannon kehittämissuunnitelmien taustoittamiseksi. Asiakaskyselyllä kartoitettiin tulevaisuuden tarpeita pohjoissuomalaiseen koristekasvivalikoimaan liittyen suurten asiakkaiden näkökulmasta. Vieraslajikyselyllä selvitettiin maan- ja kiinteistönomistajien aikeita ulkoistaa haitallisten vieraskasvien torjuntaurakoita ja viheralan yritysten kiinnostusta osallistua niihin. Yritystyöpajojen keskustelujen tueksi toteutettiin myös pikkutaimi- ja taimipörssikyselyt sekä taimistojen haastattelu. Niillä kartoitettiin taimistojen ja kasvihuonetuottajien tulevaisuuden suunnitelmia, kiinnostusta b2b-yhteistyöhön ja yhteistyön tapoja.
Hankkeessa testattiin markkinoille uusien kasvien pakkaskestävyyttä. Pakkastestaus osoitti, että pitkäaikaisten seurantaistutusten rinnalle löytyy nopeahko menetelmä, jolla saadaan viitteitä lajien talvenkestävyydestä pohjoisessa. Se auttaa karsimaan pois arimmat lajit. Lisäksi perustettiin lajien käyttökokeet (pilotit) neljälle alueelle: Louen opetustilalle, Oulun Toppilansaaren puistoon ja Intiön hautausmaalle sekä Tornion arboretumiin. Niiden kasvillisuussuunnitteluun ja perustamiseen osallistui Louen ja Kempeleen puutarhalinjojen opiskelijoita. Alueita hyödynnetään jatkossa kasvien esittelyssä, markkinoinnissa ja menestymisseurannassa, joka aloitettiin hankkeen aikana. Myös osa hankkeen taimistosta otti testattavakseen hankkeessa lisättyjä kasveja. Lisäksi käynnistettiin niittykasvien pohjoinen siementuotanto Louen oppilaitoksella. Hankkeen toiminnasta ja tuloksista kirjoitettiin juttusarja, jonka pohjoista näkökulmaa esiin tuoneet artikkelit julkaistiin matkailu- ja puutarha-alan ammattilehdissä.